Kertoisitteko, miten Suomen peruskoulun käynyt voi sanoa, ettei osaa englantia tai ruotsia?

ilmeisesti oppimisvaikeuksien vuoksi

30 vuotta sitten selvinnyt kielten suppeissa ryhmissä ja sen jälkeen ei ole missään kieliä tarvinnut, niin tuskin sillä kielitaidolla enää mitään tekee.

Ei mitään muuta. Opitun tiedon pitää pysyä päässä kokeisiin asti jonka jälkeen muistitikku nollataan uutta tietoa varten.



Ei peruskoulussa oikeasti opi yhtään mitään.

Onko se sitä että osaa ne koulussa opetetut fraasit ja kirjoittaa 250 sanan "aineen" vai jotain muuta?

Kirjoitin L:n (E oli jo voimassa) pitkästä englannista ja ruotsista.

Englantia olen käyttänyt työkielenä opiskeluajoista lähtien käytännössä päivittäin, asunut 2 v englanninkielisessä maassa ja silti kieli tuottaa hankaluuksia.

Keskustelu ei ole sujuvaa ja kirjoittaminen mitenkään esityskelpoisesti tai luontevasti tuottaa tuskaa. Tarvitsen kielenkorjaajaa kaikkeen mikä menee laajempaan firman sisäiseen viestintään saati asiakaskäyttöön.



Ruotsia en ole ylioppilaskirjoitusten ja yliopiston virkamiesruotsin jälkeen tarvinnut. Jos joutuisin oikeasti umpruotsinkieliseen ympäristöön taitaisin tarvita matkaopasta kaikkien kahvin tilaamista vaativampien asioiden hoitoon.



Jos hakee töitä, pitäisi varmaankin pyydettäessä pystyä haastattelijan kanssa jatkamaan haastattelua niillä kielillä joita on ilmoittanut osaavansa.

Ei se telkkarista kuultuna mieleen jää. Kyllä vierasta kieltä pitäisi aktviisesti käyttää, että taito säilyisi.

mutta ruotsin ei.



Minä pääsin peruskoulusta 9,1 keskiarvolla, mutta rutosia en ikinä oppinut. Meillä on opettaja joka ei osannut opettaa eikä sitä yhtään kiinnostanutkaan koko homma. Kirjasta sai aina katsoa vastaukset, kokeet olivat tosi helppoja.



Enkä oppinut siksikään koska ruotsi ei kiinnostanut minua tippaakaan, se oli suorastaan vastenmielistä. Kokeisiin luin ed. iltana sen verran että pääsin läpi hyvin numeroin mutta kun se aihe ei kiinnostanut niin tieto valui päästä samantien kokeen jälkeen.



Kaikki muu sitten kiinnostikin, englanti ja saksa päättötodistuksessa molemmat 10. Siitä on nyt 6 vuotta kun pääsin peruskoulusta ja ruotsia en osaa varmaan enää sanaakaan.



En sitä missään tarvi enkä kuule, niin kyllä se vähäkin unohtuu.

Ja olen käynyt yliopistonkin. Mä olen ihan surkea englannissa. Ymmärrän kyllä englantia, kun kuulen sitä amerikkalaisista tv-sarjoista, mutta esim. englanninkieliset uutiset menee mulla ihan yli. Mä en edes tiedä, mistä niissä puhutaan, jos en näe kuvaa. En saa mitään selvää, jos joku yrittää mulle puhua englantia, enkä tajua englanninkielisistä käyttöohjeista höykäsen pöläystä. Ja varsinkaan itse en osaa puhua sitä yhtään. Kirjoittaa osaan paremmin.

Ihan uteliaisuuttani: miten selvisit yliopistosta, jos käyttöohjeiden lukukin tuottaa ongelmia? Meillä ainakin oli suurin osa pääaineen tenttikirjoista englanniksi (pieni ala,

ei mitään järkeä alkaa kääntää kun kerta opiskelijat osaa enkkuakin), välillä vierailuluentoja ja gradumateriaalikin suurelta enlanninkielisiä artikkeleita ja kirjoja jne. Ihan mahdoton tehtävä ilman joltisenkin hyvää enkuntaitoa.

voihan Suomen peruskoulun käynyt kysyä (kuten eräs täällä), että imettääkö orava. Ne PISA-tulokset on ihan pilipalia kun katsoo millainen äidinkielentaito ja yleissivistys ihmisilä oikeasti on. Suhde äidinkieleen on kuitenkin ovi kaikkiin muihin kieliin. Se, että on joku taju historiasta, maantieteestä, ehkä kulttuuristakin, on paljon tärkeämpää kuin se, osaako ratkaista jonkun yksittäisen matikantehtävän.

Englantia tulee tuutin täydeltä, totta. Mutta harrastaahan monet myös Beck- ja Wallander-sarjoja (ruotsal. Wallanderit) ja fanittavat Stieg Larssonia, seuraavat Strömsötä ja Sportmagasinetia ja muita FST:n ohjelmia. Saa niistäkin tekstityksen pois ja voi sitä kautta harjaantua ruotsin kielessä.

Ja dekkareita voi lukea ruotsiksi, ei ne mitään kvanttifysiikkaa ole. Tai voi lukea Tove Janssonia alkukielellä :)

en myöskään kerto- tai jakolaskua.



Ruotsista 7, matikasta 7. En tiedä mitä se kertoo opettajasta jos numerot on nuo vaikkei osaa tiettyjä perusjuttuja.



Osaan mä ruotsiksi muutaman fraasin ja varmaan yläasteella osasin paremmin, aikaa jo 14v. kun oon päässy yläasteelta ja sen jälkeen en oo ruotsia tarvinu. Niin ärsyttävän kuuloistakin että ruotsinkieliset ohjelmat aina äänettömällä :)

en peruskoulussa paljon ruotsia oppinut, no sanoja pänttäsin hyvin päähän. Ei tarvinnut kuin kolmisen kk käyä Ruotsissa töissä niin puhuin jo suht sujuvasti, pärjäsin hyvin töissä.

Opin siis kun oli pakko ja motivaatiota. yläasteella liikaa tunnilla päntättiin kielioppia, opiskelu oli tylsää alkkisopen kanssa ja muutenkin sellasta virheitten penkomista.



Uskon että monissa kouluissa opetetaan väärällä tyylillä nuo kielet. Pitäs enemmän keskittyä siihen puhumiseen, arkikieleen.

Englantia tulee tuutin täydeltä, totta. Mutta harrastaahan monet myös Beck- ja Wallander-sarjoja (ruotsal. Wallanderit) ja fanittavat Stieg Larssonia, seuraavat Strömsötä ja Sportmagasinetia ja muita FST:n ohjelmia. Saa niistäkin tekstityksen pois ja voi sitä kautta harjaantua ruotsin kielessä.

Ja dekkareita voi lukea ruotsiksi, ei ne mitään kvanttifysiikkaa ole. Tai voi lukea Tove Janssonia alkukielellä :)

En ole montaa suomea puhuvaa mamua tavannut vaikka tiedän heidän syntyneen täällä. Ensin olisi kiva jos porukka puhuisi suomea, sitten osaisi käyttäytyä ja lopuksi vaikka hieman matikkaa. Kielillä ei tee mitään jos ei meinaa kouluttaa itseään ammattiin. Ruotsia ei osaa juurikaan kukaan, en minäkään vaikka lukiossa ruotsi oli 9 ja L.

Yhtään en ruotsia ymmärrä ihan oikeasti. Yläasteella ope amtoi kuutosen että sai minut eteenpäin ja ammattikoulussa opettelin kyllä ammattisanastoa sanakokeiden verran mutta nehän unohtuivat samantien eikä niistä hyötyä olisi ollutkaan kun kielioppi ja perussanat on hukassa.

molempia opiskella "vuosikausia". Ainakin peruskoulussa jonka minä kävin, englannin opiskelu aloitettiin 3. luokalla, valinnainen saksa tuli 5. luokalla ja ruotsi vasta 7. luokalla eli yläasteella. Itse osaan englantia hyvin, olen pienestä saakka tykännyt kielestä ja aina esim kuunnellut mieluummin englannin kielistä musiikkia kuin suomenkielistä ja sitä oli suht helppo oppia, yläasteen jälkeen kielitaito jäi vähälle käytölle mutta nykyisin minulla on amerikkalainen mies joten kieltä tulee käytettyä päivittäin ja unohtuneet asiat ovat palanneet mieleen ja on oppinut koko ajan lisää.



saksaa osasin kohtalaisesti juurikin sen takia että se oli valinnaiskieli ja kiinnosti, yläasteelle mentäessä tosin mielenkiinto hiipui ja nyt taidot ovat melko huonot kun ei ole ollut tarvetta käyttää tai opiskella lisää



ruotsia taas, inhosin jo alusta saakka koko kieltä, minusta kuulosta vain niin ärsyttävältä, en voi sille mitään, (myös ranska kuulostaa minusta ärsyttävältä, joidenkin mielestä kaunis kieli) ja yläasteella muutenkin pienen angstin kanssa ei kiinnostanut tippaakaan ja vaikka yritti niin kieli tuntui vaikealta, ehkä juuri sen takia kun siihen ei ollut aitoa kiinnostusta. ja viikkotunteja oli muistaakseni vain 2 tai 3 meidän koulussa kun taas englantia ja äidinkieltä 5-6 ja saksaakin 4... joten tässä syitä ainakin omalla kohdallani huonoon (OLEMATTOMAAN) ruotsin osaamiseen.



ja esimerkkinä voin kertoa myös että naapurissani asuvat lapset olivat tosi huonoja enkussa ja mm se saattoi vaikuttaa kun kuuntelivat kotonaan pelkkää suomalaista iskelmää. uskon että näillä asioilla on hirveästi merkitystä sekä sillä mikä kiinnostaa. mutta pelkkä peruskoulun kielten opetus ei minusta riitä kellekään, kieli täytyy olla vapaa-ajallakin kiinnostuksen kohde ja jos peruskoulun jälkeen ei käytetä niin kyllä ne unohtuu. myös suomalaisissa kouluissa ei opeteta tarpeeksi kielen käyttöä, saksan tunnit olivat ainoa joissa meillä opiskeltiin sitä oikeaa puhumista, ilman etukäteen harjoittelua tai kirjasta lukemista, ja se on minusta hyvä tapa, kieleen pitää tulla myös varmuus käyttää sitä, joku saattaa päässään osata mutta ei osaa puhua, koska esim. jännittää tai on epävarma

10 v sitten opiskella yliopistossa muutamaa kieltä ja sitten lopetin parin vuoden jälkeen. Nyt olen todellakin unohtanut suurimman osan kaikista kieliopeista, sanastosta jne, niitten osalta joita en ole sen jälkeen pahemmin käyttänyt. Jutut palautuu tietysti mieleen jos alan lukea niitä, mutta ihmeen nopeasti ne ovat kyllä unohtuneet. En myöskään tiedä oikeastaan mistään mitään, koska olen unohtanut kaiken peruskoulussa ja lukiossakin opitun esim. matematiikasta, historiasta, biologiasta jne.

10 v sitten opiskella yliopistossa muutamaa kieltä ja sitten lopetin parin vuoden jälkeen. Nyt olen todellakin unohtanut suurimman osan kaikista kieliopeista, sanastosta jne, niitten osalta joita en ole sen jälkeen pahemmin käyttänyt. Jutut palautuu tietysti mieleen jos alan lukea niitä, mutta ihmeen nopeasti ne ovat kyllä unohtuneet. En myöskään tiedä oikeastaan mistään mitään, koska olen unohtanut kaiken peruskoulussa ja lukiossakin opitun esim. matematiikasta, historiasta, biologiasta jne.

ja näitä kieliä olin tietysti opiskellut jo yläasteelta lähtien. En tiedä miksi muistini on niin huono, tai sitten opiskelutekniikoissani on ollut pahasti vikaa.

pakko opiskella englantia! Koulunsa voi käydä ilman ainuttakaan englannin oppituntia.

Pitkästä ruotsista pääsin juuri ja juuri läpi, mutta 15 vuodessa sekin oppimani on unohtunut.



Tankeroenkulla pärjään, koska sitä joudun käyttämään viikottain. Ja tämänkin taidon opin oikeastaan vasta koulut käytyäni, vuosia myöhemmin, kun tosiaan jouduin alkaa kieltä käyttää.



Myöhemmin olen opiskellut espanjaa, mutta kurssilla oppimani aktivoitui käytäntöön vasta kun asuin espanjankielisessä maassa puoli vuotta. Ja tuo taito on nyt kovaa vauhtia unohtumassa.



(Kerto- ja jakolaskut osaan, mutta juuri mitään muuta en matikasta enää muistakaan....)

Kysehän on ihan siitä mitä katsoo, eivät kaikki katso englanninkielisiä ohjelmia. Onneksi Suomessa on vielä mahdollisuus katsella jotain muutakin kuin englanninkielistä ohjelmaa.

En kysy ilkeyttäni vaan en vain ihan oikeasti ymmärrä. Sitähän opiskellaan vuosikaudet, ja telkkarista kuulee ainakin englantia jatkuvasti niin ettei pääse ihan unohtumaankaan. Vähän sama kuin joku ei osaisi kerto- tai jakolaskua peruskoulun käytyään?