Löytyykö keneltäkään 40 vuotta naimisissa olleille onnittelurunoa.......

Suurin rakkaus syntyy siitä,

kun vielä senkin jälkeen,

kun olen jo menettänyt nuoruuden kauneuteni,

vielä senkin jälkeen,

kun olen menettänyt ruumiini terveyden ja notkeuden,

vielä senkin jälkeen

kun ryppyisin, vapisevin käsin tartun käteesi illalla ennen

nukkumaanmenoa,

painan pääni viereesi ja sinä

sanot,

minä rakastan sinua,

nuku hyvin, rakas.

Ja eräänä päivänä

me koukistumme toistemme ympärille

ja naksahdamme lukkoon emmekä irtoa enää,

sinun kulumavikasi minun kihtiini kietoutuneena,

minun mahahaavani sinun sydänvikasi vieressä

ja reumatismini sinun noidannuoltasi vasten,

emme erkane konsana ei.

Ja rakas, sinä unohdat rytmihäiriösi,

hengenahdistuksesi

ja kuolion

joka sydämessäsi jo on

ja minä unohdan katarrini, levottomat jalkani

ja sen alituisen kalvamisen vasemmalla puolella

ja tulkohon hallat ja harmit ja muut.

Minun rintani tyhjät ja litteät

ota käsiisi rakas

sillä eräänä päivänä kun katsot ne riippuvat pitkinä,

rakastatko minua silloin

tula tuulan tuli toi?

Herra, opeta meitä hyväksymään vanhojen rakkaus,

nuorten rakkaus, keski¿ikäisten ihmisten rakkaus,

rumien rakkaus, lihavien rakkaus, köyhien rakkaus,

huonosti puettujen rakkaus

ja yksinäisten rakkaus.

Opeta meidät hyväksymään rakkaus,

me niin pelkäämme sitä.

Ja sinä otat käsiisi minun rintani,

minun venyneet litteät rintani

ja kosketat huulillasi kurttuisia nipukoita

ja kaihi silmissäsi sinä sairaspaikkaa odotellessasi

hapuilet sokeana luokseni,

tunnustelet minua käsimielin.

Tunnustele vaa:

kaikkien näitten ryppyjen alla se olen minä,

tähän valepukuun elämä meidät viimein pakotti,

mesimarjani, pulmuni, pääskyni mun.

Ja minun kyhmyni painautuvat sinun kuoppiisi,

sinun ryppysi minun uurteisiini

ja kärsimystesi äärellä minä rukoilen hiljaa kuolemaasi.

On kirkkaana päivä ja ilta.



Eeva Kilpi

samannimisestä kokoelmasta

Neljä vuodenaikaa



Minua tästä maailmasta

kun ikä hätistää,

niin neljä vuodenaikaa

sänkyni viereen jää.



Ne seisovat niin tyyninä

ja kiusaantumatta

kuin kuolemaa ei olisi,

ei eron tuskia.



Kevättä katson kasvoihin

ja kuulen huminan,

kuin jäitten lähdön järvistä

tai suuren simpukan.



Ja heinäpoudan hengitys

hiuksia liikuttaa.

Manalle menneet kesäni

yhtenä nousta saa.



Ja vielä syksy väreillään

lyö leimat sydämeen

kuin passiin joka tarvitaan

kun täältä erkanee.



Lakanat ovat kinokset

vai purjeetko? No niin,

käy työhön, suuri talveni,

puhalla purjeisiin!



Minua tästä maailmasta

kun ikä hätistää,

niin neljä vuodenaikaa

sänkyni viereen jää.



Ne seisovat kuin sisaret

uljaina, rinnakkain,

kuin murhe, risti, kiusaus

olisi muisto vain.

kyynel tuli silmäkulmaan!

Minä sinua rakastan, tiedän sen.

Se ei ole vain hetken huumaa.

Se on nuotion hehku hiljainen

ja roihua polttavan kuumaa.



Se ei sammu, kun sammuvat hallayöt,

se ei kuole, kun maassa on routa.

Se kestää arjet ja pehmeät yöt,

se kestää, on myrsky tai pouta.



Minä sinua rakastan, katsohan

kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet.

Joka päivä ne sinulle lahjoitan,

jos kanssasi mukaan lähdet.



Ja kun kuljemme raskain askelin,

ja aika tuo murheita tupaan,

pidän sinua kädestä silloinkin,

yhä sinua rakastaa lupaan.



Minä sinua rakastan silloinkin

jos ehdimme korkeaan ikään.

Olet edelleen minulle suloisin,

ei hellyyttä sammuta mikään.



Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat

taikka kumaraan selkäsi taipuu

kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat,

taas polvilleen rakkaus taipuu.

Anna-Mari Kaskinenko?

40 vuotta sitten kohtasitte

40 vuotta olette yhdessä touhunneet

40 vuotta jauhelihakastiketta ja perunoita

40 ruusua teille - ruusu joka vuodesta 

Tertuntaa nyt lauletaan, tertuntaa huudetaan!

Tertuntaa päivänne tänään on, tertuntaa!

Pyysin deepseekiltä, tekoälythän ovat periaatteessa sanageneraattoreita. Tällainen sieltä putkahti:

Kultaa kimaltelevaa, 40 vuotta nyt täynnä,

yhdessä olo on helppoa ei mut arvokasta tää on.

Yhdessä te olette kulkenut myrskyn ja lemmen,

ja silti hymyilyttää, kun katsotte toisianne.

Nuoruuden intoa, harmaan hienoisuutta,

sekoiluista vakavuuteen se on elämän kauneutta.

Naurua ja kyyneltä, murheita ja riemua,

teidän tiellänne kaikesta on tullut onnen kiemura.

Näin tänään juhlavana, kun katseenne kohtaa,

tiedätte, että rakkaus on aina voittaja loppua kohti.

40 vuotta se on taival, mut vielä on matkaa jäänyt,

niin jatkakaa yhdessä, kunnes päivät on täytet!

Onneksi olkoon hienolle jubileumille!

Nämä rubiinihäät, arvokkaimmat kaikista. Ne kertovat tarinaa, joka ei koskaan lakkaa loistamasta. Rakkaus on rubiinia kalliimpi aarre. Onnea hääpäivänne johdosta, se on päivä juhlan arvoinen tänään.

40 vuotta eikä suotta

Edessä on vielä monta kuuvuotta

Maa kiertää aurinkoa sinisine merineen ja aurinko luo kaunista valoa

Yhdessä loistatte myös hymyillen

Kiittäen seurastanne ja iloiten

Onnea!

Maikki & Kerkko

Neljä vuosikymmentä yhdessä kuljettu,

rakkauden lanka vahvana solmittu.

Onnea tähän juhlaan niin ihanaan,

toivomme teille valoisaa ja onnellista aikaa!