Ketään teinivanhempaa paikalla?
Olisi tilanne, jossa tuleva isä lapsen syntyessä 17 v ja äiti 19 v.
Miten olette pärjänneet arjessa?
Onko oikeasti ollut yhteinen päätöksenne tulla tuossa iässä vanhemmiksi?
Minulla tulevana mummona mielessä vain häpeä ja epäusko!
Kommentit (7)
isä 16v, äiti 18v lapsen syntyessä.
mies koulutti itsensä oppisopimuksella ja on tätä nykyä (35v) esimies asemassa.
Nainen hoiti lapsen kotona ja myöhemmin palasi ihan normityöhön.
hyvin pärjäsivät lähes 10v, kunnes tiet johtivat erilleen.
Mummona sinun ihan turha hävetä. Muistat vain että sinä olet mummo, et lapsen kasvattaja/hoitaja.
Jos nuoret ovat vastuuntuntoisia pärjäävät kyllä elämässä pienen lapsenkin kanssa.
Sanovat, että tietoinen valinta!
Ja ei en todellakaan ole lapsenlikaksi ryhtymässä,
käyn vuorotöissä, pidän omaa vapaa-aikaani kultaakin kalliimpana.
Mutta että tietoinen valinta!
Haloo, ottikohan täysikäinen nainen sitten huomioon, että pojallani on koulut kesken ja hän sitten elättää poikanikin siinä sivussa.
että pakko vain sopeutua tähän tilanteeseen.
Jospas se tulee ajan kanssa se ilo, nyt ei vain tunnu siltä.
En edes tunne tuota poikani tulevaa avovaimoa vielä?! Olen kahdesti nähnyt. :(
Itse sain ensimmäisen lapseni 17-vuotiaana, mies joitakin vuosia vanhempi. Lapsi oli erittäin toivottu, ja kahden keskenmenon jälkeen saimme ihanan tyttömme :)
koen jotenkin, että poikani on niin nuori!
Hän on lukion ekalla vasta, ei todellakaan valmis isäksi, vaikka niin luulee.
Jostain syystä ihan huijattu olo.
Voimia! Pidä huolta, että olet heidän tukenaan, mutta älä suostu jatkuvaksi lapsenpiiaksi.
Kauanko he ovat olleet yhdessä?