Lue keskustelun säännöt.
Isyydentunnustus! Mielipiteitä!
20.02.2011 |
Eli kaipaisin mielipiteitä siitä kannattaako vaatia isyydentunnustus vaikka isää ei kiinnosta olla tekemisissä lapsen kanssa?
Ja perustelut mukaan, miksi kannattee/ei kannate!
(Niin ja rahallisesta puolesta olen kyllä tietoinen, mutta rahan takia en aio vaatia)
Kommentit (15)
Koska se voipi hyvinkin kiinnostaa lasta joskus myöhemmin. Voi olla että sitten et itse ole asiaa hänelle kertomassakaan enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikkei ukko olisi missään tekemisissä lapsen kanssa niin on erittäin tärkeää, että hän on tunnustanut isyytensä. Sillä kun hänestä aika jättää, niin lapsi perii hänet. Olen kuullut tapauksesta, jossa isyyttä ei koskaan ollut tunnustettu ja kun isä kuoli, niin perinnöksi olisi jäänyt asunto, mutta eipä ollut virallista perijää ja kaikki meni valtiolle.
Kysymys on lapsesi oikeuksista. Ehdottomasti tunnustettava isyys!
sinun pitää vaatia niitä elareita. Ajattelen että lapsella on oikeus tietää isänsä ja hänellä on oikeus perintöön isänsä puolelta.
Eikä isää kiinnosta edelleenkään vuosien jälkeen.
Olen silti tyytyväinen, että päädyin vaatimaan tunnustuksen. Kun lapsi kysyy isästään näin leikki-ikäisenä, voi oikeasti kertoa, että isä on olemassa jossain ja aikanaan voi itse ottaa isäänsä yhteyttä, jos siltä tuntuu. Kun virallisesti isä olemassa!
Perintöä ehkä joskus, elareita pyysin vain minimin vaikka miehen tulojen mukaan tulisi varmasti enemmän. Kuukausittainen tilisiirto onkin oikeastaan ainoa side lapsen ja isän välillä toistaiseksi.
elareita pyysin vain minimin vaikka miehen tulojen mukaan tulisi varmasti enemmän. Kuukausittainen tilisiirto onkin oikeastaan ainoa side lapsen ja isän välillä toistaiseksi.
Eli sen osalta olin itsekäs, kun ei ne omat tulot ole keskituloista suuremmat ja sekin tekee siis vuosittain noin 1500 ja aika paljon 18 vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta sitä ei sitten saa, jos isyys tunnustettu eikä isä ole varaton/tuloton.
kun ihmiset sanoo et on lapsen oikeus et isyys on tunnustettu, niin tällä tarkoitetaan siis lähinnä perintöasioita?
Periaatteessa lapselle ei siis olisi tunnustuksesta mitään muuta kuin rahallista hyötyä jos sitäkään?
Isän henkilöllisyyden olen valmis kertomaan kyllä heti kun lapsi sen haluaa tietää, ja jos niin käy että kuolisin ennen sitä niin mun sisarukset, vanhemmat, ystävät ja lapsen kummit kyllä tietävät kuka lapsen isä on ja voivat sen lapselle kertoa.
Missään tapauksessa isän henkilöllisyyttä ei ole aikomus pimittää.
Olen vain miettinyt paljon, että mitä nää lapsen edut sit tunnustuksessa on kun neuvola ynnämuut viranomaiset pitävät niin itsestään selvyytenä et tottakai vaadin sen tunnustuksen ja se on lapsen etu...
Ja mikä on ns."käytäntö" näissä jutuissa kun lapsen isää ei kiinnosta.
/Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun kutsu lastenvalvojalle käy, vaivaa se "keskeneräinen ja hoitamaton" asia mieltä ainakin sen 15 vuotta, jolloin lapsella itselläänkin on jo oikeus isyydenselvitykseen. Mutta toki voi heittää pallon heti isällekin ja kertoa, että hän saa päättää asiasta. Silloin vastuu on tavallaan hänen.
niin kyllä mä haluaisin että se isyydentunnustus olis tehty heti kun olin syntynyt, tuntuisi jotenkin vähättelevältä sitten kun aikuisena miettii asiaa kun itse saa lapsia, ja jos vaikka alkaa sukututkimus kiinnostaa jossain elämänvaiheessa, minua tai lapsiani.
En tajua syytä miksi sitä ei tehtäisi, en usko että siitä haittaakaan olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuka on isä. Isyys voidaan todeta myös dna testillä isän kuoleman jälkeenkin jos perintöä lapselle havittelet.
En tiedä tilannettasi, mutta joskus on parempi ettei isyyttä tunnusteta isän eläessä
En tajua syytä miksi sitä ei tehtäisi, en usko että siitä haittaakaan olisi.
Jos isä suostuisi siihen niin silloinhan se olisi helppoa, mutta tilanne on siis se, että isää ei kiinnosta eikä aio olla missään tekemisissä lapseen.
Eikä aio tunnustaa isyyttä eli tunnustuksesta tulisi hirveä sota. Onko se sen arvoista?
Kun kuitenkin voin itse kertoa lapselle kuka isä on..
/Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta lapsen etu on siinä, että olen äitinä (ja hän isänä) hoitanut tunnustuksen ja lapsi on siten varma isästään eikä joudu itse sitä tunnustusta vaatimaan. Jokaisella lapsella kun kuitenkin on se isä jossain. Ja se voi kiinnostaa vaikkapa perinnöllisiä sairauksia tms. selviteltäessä, sekä tietysti sukujuurien selvittelyssä ja ihan tasapainoisen tunne-elämänkin kannalta.
Mikäli isää ei kiinnosta tulevaisuudessakaan, olisi lapsen murrosikäisenä aika inhottava lähteä asiaa varmistelemaan/vahvistelemaan.
En tajua syytä miksi sitä ei tehtäisi, en usko että siitä haittaakaan olisi.Jos isä suostuisi siihen niin silloinhan se olisi helppoa, mutta tilanne on siis se, että isää ei kiinnosta eikä aio olla missään tekemisissä lapseen.
Eikä aio tunnustaa isyyttä eli tunnustuksesta tulisi hirveä sota. Onko se sen arvoista?
Kun kuitenkin voin itse kertoa lapselle kuka isä on../Ap
hoitaa loput. Sinun osuutesi on viedä itsesi ja lapsi verikokeisiin. Loppuhomma on lastenvalvojan vastuulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
silloin murrosikäisen lapsen isyydenselvitys kuin on vauvankin, sinne vain kannetta nostamaan. Voi olla nuorelle isänsähylkäämälle terapeuttistakin.
Jos mies olisi niin törppö, ettei sitä kiinnostaisi oma lapsi yhtään, niin antaisin asian olla. Ajattelisin siltäkin kannalta että myöhemmin voisi päästä helpommalla jos sitä tunnustusta ei olisi. Että toi mies ei pääsisi ainakaan sillä perusteella tekemään kiusaa, jos sitä myöhemmin alkaisi kiinnostamaan puuttua mun asioihini, ja haluaisi käyttää lasta välikappaleena siinä.
Vaikea kuitenkin sanoa, kun en tunne teidän tilannettanne.