Lastensuojelu ja -psykiatria tehtailevat huostaanottoja omiin tarkoituksiinsa

sijaisvanhemmuus-palstaa ja ei voi kuin ihmetellä minkälaiset mielisairaat sinnekin kirjoittelee.. ja tänne, melkein päivittäin.

Noh, onneksi kuitenkin on vielä ihmisiä jotka jaksavat tehdä tätä hienoa mutta raskasta työtä, olla sekä tuki- että sijaisvanhempina.

On sekä hyviä että huonoja sijareita ja ne huonot sijarit pilaavat hyvien sijareiden maineet.

noin ylipäänsähän kehitys on viime vuosikymmeninä ollut niin päin, että siellä missä ennen nähtiin lasten mielenterveyden ongelmia, nykyään nähdään neurologisia ja muista fyysisiä ongelmia, jotka siis eivät johdu ongmista perheessä (mutta voivat toki aiheuttaa sellaisia).



Omassa tapauksessamme lastenprykiatrian poliklinikan henkilökunta kyllä tutki perheolomme, mutta jo tutkimusten alkuvaiheessa syyllistämisen sijasta pikemminkin keskittyi vakuuttelemaan sekä vanhemmille että koululle, että perheessä tai vanhemmuudessa ei ole vikaa, päinvastoin. Minä itkin siellä ja ne taputtivat päähän, että "sitä sinun ei ainkaan tarvitse huolehtia, että tämä olisi sinun syysi".



TOisaalta, mulle lapsen ongelmat ja niiden ratkaiseminen olikin tärkeämpiä kuin se, kenen syy ne olivat. Oisin mielihyvin ollut syyllinen, jos se olisi tuonut ratkaisun...

psykomamma meillä jo on..

psykomamma meillä jo on..

Ja sinulle, jatkuvalle häirikölle ja haukkujalle onkin varmaan jo keksitty oma lempinimi.

Ei sen puolen, tuommoisiin pälliäisiin pitää vain suhtautua niinkuin niihin pitää.

olen koulutukseltani lääkäri, mutta aivan muulla alalla kuin lastenpsykiatrialla töissä. Opiskeluaikana lastenpsykiatrian kurssilla tuli huomattua, että suurimmalla osalla hoitoon päätyneistä lapsista oli aivan karseat kotiolot. Jos vanhemmat eivät omien ongelmiensa takia pysty huolehtimaan lapsistaan, niin sitten yhteiskunnan on tultava apuun. Säälitti kyllä, että ne lapset olisivat ansainneet rakastavat, huolehtivat vanhemmat!

olen koulutukseltani lääkäri, mutta aivan muulla alalla kuin lastenpsykiatrialla töissä. Opiskeluaikana lastenpsykiatrian kurssilla tuli huomattua, että suurimmalla osalla hoitoon päätyneistä lapsista oli aivan karseat kotiolot. Jos vanhemmat eivät omien ongelmiensa takia pysty huolehtimaan lapsistaan, niin sitten yhteiskunnan on tultava apuun. Säälitti kyllä, että ne lapset olisivat ansainneet rakastavat, huolehtivat vanhemmat!

Niinhän se on, Suomessa tapahtuu sekä aiheellisia että aiheettomia huostaanottoja, moni huostaanotto on ihan perusteltu, mutta esim. vanhempien yleisellä mollaamisella on haitallisia yhteiskunnallisia seurauksia. On syntynyt ilmapiiri, jossa viranomaisten ja vanhempien ollessa keskenään erimielisiä perheen tilanteesta, vanhemmat ovat automaattisesti vähemmän uskottavia. Tämä on osaltaan syynä lisääntyneisiin huostaanottoihin.

Toisin kuin luullaan, suurin osa lasten huostaanotoista ei johdu vanhempien juoppoudesta, heidän harjoittamastaan väkivallasta tai lapsen hoidon laiminlyönnistä.

Lisäksi suurin osa lastenpsykiatreista käyttää ammattiinsa liittyvää valtaa vastuullisella ja eettisesti kestävällä tavalla. Valitettavasti eivät kuitenkaan kaikki. Kaltoin kohdellun lapsen ja heitä suojelevien vanhempien koettelemukset valitettavan usein jatkuvat heidän asioidessaan lastenpsykiatrien kanssa.

??Valitettavasti maassamme toimii myös lastenpsykiatreja jotka kirjoittavat lausuntoja ns. "tilaustyönä". Hämäriä puuhia myös näissä piireissä esiintyy, eikä ihmekkään, kyse on suurista summista rahaa.

Alkuperäinen vieisti entiseltä hallinto-oikeuden tuomarilta:

Voin sanoa, että Leeni

Voin sanoa, että Leeni Ikonenhan se vasta pätevä tällä alalla onkin. Hän onnistui kokemukseni mukaan enemmän sotkemaan asioita kun ajamaan päämiestensä etua. Räksytti paljon, mutta ilman oikeaa asiaa.

järjestelmän tai minun virheeni vuoksi edellinen viesti jäi torsoksi. Jatkan sitä uudelleen:

Huostaanottokeskustseluissa usein - ei tässä keskustelussa - puhutaan "laittomista huostaanotoista. Jos hallinto-oikeus tai KHO on vahvistanut huostaanoton, se on lainvoimainen. Mutta mitä jos huostaanottopäätös perustuu virheelliseen perusteluun? Hallinto-oikeudet eivät pysty tai halua tutkia perusteiden oikeellisuutta. Miten hallinto-oikeus varmistaa, että lasta on kuultu oikein ja riittävästi? YK:n lapsen oikeuksien sopimusta valvova Lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt Suomen huomiota tähän asiaan.

Mitä mieltä on entinen hallinto-oikeuden tuomari?

Olisi kyllä melko arvokasta, että perustettaisiin aidosti toimiva tukiorganisaatio ja toimivaa vertaistukea, joka ei ole millään tavalla mielenterveys- ja sosiaalityön alaisuudessa. Näissä asioissa Suomessa ei useinkaan ole toimivaa lakia tai kohtuutta ja heikkojen yli poljetaan syystä jos toisestakin pahassa tapauksessa vuosikymmeniä. Eli lihasta tapella mielettömiä tulkintoja ja toimia vastaan ja huonot toimijat ammatista pois. Saataisiin sitten ne mädät omenat pois koko alaa pilaamasta.

Vierailija kirjoitti:

Esim. perhehoitoliiton jäsenille ei kelpaa vanhukset, vammaiset eikä ongelmaiset lapset, liiton jäsenet haluavat ennenkaikkea kilttejä ja helppohoitoisia, hyvistä perheistä olevia lapsia, vammaiset kelpaavat kunhan heille on ensin lyöty lastensuojelun status että saa rahaa enemmän.

Vanhuksia on perhehoidossa alle 100, vaikka vanhusten määrä luonnollisesti kasvaa koko ajan ja vanhukset nauttisivat perhehoidosta.

Vaikeaongelmaiset lapset, kuten päihdeongelmaisten lapset ovat enemmän laitosten hoidokkeja, laitospaikat ovat kokajan täynnä ja hinnat pysyy korkealla. Vaikeahoitosia/ongelmaisia lapsia ei yksinkertaisesti huoli kukaan ja he jäävät heitteille.

Mitä ihmettä valitat.  Perhehoitoon otetaan semmoisia ,jotka sinne soveltuvat.  Muut menee sitten muualle.

Kaikenlaiset työläät sitten semmoisiin paikkoihin, missä infra tukee ja hekilökuntaa tämmöiseen hoitoon riittää.   Tottakai heidän hoidostaan halutaan enemmän rahaa, kun hoitokin on kalliimpaa.