Maistraatissa vihkiminen - miten käytännössä etenee?
Miten itse vihkitilaisuus menee? Osaisiko joku maistraatissa naimisiin mennyt kertoa..
Meillä on ensi viikolla aika sinne ja nyt alkoi jännittämään miten se vihkiminen siellä käytännössä tapahtuu.
Kommentit (20)
että voit itse vaikuttaa vihkitoimitukseen? Jos haluaisit vaikka jonkun runon luettavaksi, meille kerrottiin tällaisesta mahdollisuudesta.
Vihkijä kertoo avioliitosta, sen merkityksestä jne. ja sitten kysyy tahdotteko ja vastaatte laitatte sormukset ja hän ilmoittaa teidän olevan aviopari.
eli tuollain se menee kutakuinkin.
Itsekin yllätyin, kuinka kaunis tilaisuus vihkiminen oli. Olin odottanut (tämän palstan juttujen perusteella), että se kestää tyyliin kaksi minuuttia. Mutta vihkijä tosiaan puhui avioliitosta, rakkaudesta jne.
Ja itse tosiaan voi vaikuttaa vihkimiseen eli siihen voi ottaa vaikka runon jos haluaa.
Toimitus on tasan sen pituinen kuin virallisen vihkikaavan lukeminen sormusten vaihtamisineen kestää. Meidän tuomari luki myös kauniin runon ihan oma-aloitteisesti.
Sen omaan vihkimiseen varatun ajan saa käyttää haluamallaan tavalla, vaikka laulaen ja runoja lausuen. Mutta itse virallinen osuus kestää vain pari minuuttia.
se kestää about 3min ja on aivan yksinkertainen kivuton ja koruton tapahtuma. Se joka lukee sen vihkilupauksen on joku henkikirjoittaja. Siis oikeesti tosi lyhyt tapahtuma! vaatteet jätetään viereiseen huoneeseen ja ihan liukuhihnalta otetaan pareja ainakin ruuhka-aikana... ekaks tietty ku meette sinne niin ilmoittaudutte ja sit pyydetään todistajien nimmarit ja sit ootetaan et pääsee sinne "vihkihuoneeseen" ja sit se onkin melkeen ohi :D
Me käytiin ensin toimistossa, jossa kysyttiin vaihtaako jompikumpi tai kumpikaan nimeä, vaihdetaanko sormuksia, onko muita toivomuksia, ja meidän tapauksessa millä kielellä kukin mitäkin haluaa sanoa. Todistajien piti näyttää myös henkkareitaan.
Mutta itse rilaisuus oli rauhallinen ja kiva, vaikkakin lyhyt.
Kuinka moni pukeutuu sinne jotenkin hienommin? Siis jos ei ole tarkoitus järjestää hääjuhlaa vihkimisen jälkeen.
Meillä ei ole tällä hetkellä senttiäkään ylimääräistä rahaa, mutta ollaan mietitty tuota maisraatissa vihkimistä. Juhlat pidettäisiin sitten, kun joskus voitetaan lotossa;)
Kiitos teille avusta!
Me siis käytiin siellä hakemassa se esteettömyystodistus jo ja silloin päätettiin ne sukunimijutut ja sormusasiat. Sillon kysyttiin saako vihkijä lukea runon, mutta muuten ei tullut siinä kysyttyä, että miten itse vihkiminen tapahtuu.
Me ei vaihdeta sormuksia, koska nyt ei rahat riitä mieluisiin, joten sitten kun on enemmän rahaa niin ostetaan meille sopivat sormukset.
ap
mutta pienemmässä skaalassa. Hyvin juhlallinen ja arvokas tilaisuus vaikka Helsingin maistraatti ei ulkoapäin olekaan maailman romanttisin rakennus. Meillä oli mukana tytär ja molempien vanhemmat ja vihkimeisen jälkeen käytiin yhdessä lounaalla. Illalla oli juhlat kavereille.
Onnea kaikille hääpareille!
Meidät vihittiin Porvoon maistraatissa ja minulla oli "hääpuku", ei pitkä eikä valkoinen, mutta tilaisuutta varten erikseen hankittu. Minulla oli myös kukat. Meillä oli mukana myös 5 vierasta, joista kaksi toimi todistajina. Hääjuhlatkin pidettiin kaikkien viiden vieraan kanssa heti tilaisuuden jälkeen (oli arkipäivä).
Vihkijä päästi vieraat vihkihuoneeseen ja vei meidät toimistoonsa, jossa kysyi nimistä ym (kumpikaan ei vaihtanut) ja kysyi myös, sopiiko, että hän lukee sellaisen rakkaus-jutun mikä hänellä on tapana. Sopi meille, en kyllä yhtään muista mitä siinä sanottiin. Pitäisi pyytää se sieltä maistraatista joskus. Me vaihdettiin sormukset. Lopuksi saatiin vihkitodistus.
Meillä näin, koska minä en kuulu kirkkoon. Tiesittehän, että kirkollisen vihkimisen saa ihan yhtä "koruttomasti" vaikka papin työhuoneessa jos niin haluaa. Ei maistraatti ole ainoa vaihtoehto jos ei halua isoja häitä. Mielestäni vihkimistavan valinnassa pitäisi painaa vain se, haluaako siviili- vai kirkollisen vihkimisen eli mitä se avioliitto jumalan kasvojen edessä itselle tarkoittaa.
MUISTAKAA ETTÄ SINNE PITÄÄ OTTAA HENKKARIT MUKAAN!
Sormukset voi vaihtaa mieluisampiin myöhemmin, yksi ystäväni sai 1v hääpäivänä jo uuden vihkisormuksen ja 10v hääpäivänä vaihtoi keltakultaiset valkokultaisiin (kihla+vihki).
ME vaan mentiin paikalle 10kk lapsemme kanssa ja oltiin sovittu, että todistajat tulee maistraatista. Sillä halusimme mennä "salaa naimisiin", sillä hää juhla oli tarkoitus toteuttaa vasta reilun puolen vuoden päästä.
Siellä sitten joku nainen maistraatista otti kamerallamme kuvia ja olisi pitänyt lastamme sylissä jos oltaisin tahdottu, mutta halusimme pitää häntä itse sylissä, tilaisuus oli hyvin rento, naureskelimme toimituksen ajan ja henkikirjoittajakin oli tunnelmassa mukana naureskellen. Hilpeä, onnellinen, koskettava ja erittäin intiimi tunnelma, vain me, meidän oma perhe. Todella ihana kokemus.
Tuskin samaan oltaisiin päästy kirkossa jossa vieraat paikalla. Myöhemmin hääjuhlassa oli liiton siunaus, ja tunnelma oli mitään sanomaton.
Myös kirkkovihkimisen saa ihan vain todistajien läsnäollessa ilman muuta rekvisiittaa.
Juhlat on jokaisen oma asia, milloin ja miten ne sitten vietttää - vaikka kävisi MacDonalsilla.
haluaa vain käydä laittamassa nimet paperiin, ilman juhlapukeutumista jne. Olisiko ihan outoa?
Kuinka moni pukeutuu sinne jotenkin hienommin? Siis jos ei ole tarkoitus järjestää hääjuhlaa vihkimisen jälkeen.
Meillä ei ole tällä hetkellä senttiäkään ylimääräistä rahaa, mutta ollaan mietitty tuota maisraatissa vihkimistä. Juhlat pidettäisiin sitten, kun joskus voitetaan lotossa;)
me oltiin viime toukokuussa vihittäessä aivan normivaatteissa! tosin olivat puhtaat ja siistit jne... Ja nassuun laitoin vähän huulikiiltoa normimeikin lisäksi ;D
Kyllä meillä Tampereen maistraatissa kysyttiin, haluatteko rakastaa toisianne niin myötä- kuin vastamäessä. Se oli kaunista.
Muutenkin tämä tilaisuus oli kaunis, vaikkakin koruton omasta tahdostamme. Meille jäi erittäin miellyttävä tunne koko jutusta. Ei mitään itkujuttuja, vaan täydellinen, asiallinen tilaisuus - olimmehan olleet yhdessä jo 43 vuotta ja nyt sitten päätimme mennä vihille.
Meidät vihittiin maistraatissa koska mieheni on sveitsiläinen ja senmaan käytännön mukaan vain siviilivihkiminen on virallinen. Senjälkeen varsinainen hääjuhla ja avioliiton siunaus oli suurempi juhla omaisille ja ystäville.
Maistraatissa,vihkijä oli henkikirjoittaja,joka jännitti Saksan kieltä niin paljon että hiki valui. Tilaisuus kesti kauemmin koska vihittiin sekä Saksaksi että suomeksi. Sormus annettiin ja julistettiin aviopuolisoiksi ja ilmoitettiin että haluan kaksoisnimen. Meillä oli päällä Marimekon puserot ja tavalliset housut. Todistajina olivat äiti ja sisar. Sitten menimme satamaan laivakahville.
Vierailija kirjoitti:
haluaa vain käydä laittamassa nimet paperiin, ilman juhlapukeutumista jne. Olisiko ihan outoa?
Ilman juhlapukeutumista kyllä selviät - 70-luvulla oli ihan muotia käydä vihillä ruokatunnilla arkivaatteissa. Itselläni oli kyllä vähän tavallista parempaa päällä, niin 70-luvulla kuin toisen kerran 2010- luvullakin....
Mutta pelkällä allekirjoituksella et maistraatissakaan selviä, vaan sinun on ääneen vastattava kysymykseen että tahdotko.....
että voit itse vaikuttaa vihkitoimitukseen? Jos haluaisit vaikka jonkun runon luettavaksi, meille kerrottiin tällaisesta mahdollisuudesta.
Vihkijä kertoo avioliitosta, sen merkityksestä jne. ja sitten kysyy tahdotteko ja vastaatte laitatte sormukset ja hän ilmoittaa teidän olevan aviopari.
eli tuollain se menee kutakuinkin.