Monikohan kotirouva miettii noita eläke asioita..

hyvin jos pohjana on hyvä palkka ja työnantaja maksaa esim. 4 ekalta kuukaudelta palkan. Jos taas on minimi äippärahalla, niin kertymä on tosi pieni. Vanhempainrahan laskennassa käytetään n 600e/kk tuloa joka ei ole paljon ja siinäkin on aikarajat.



Koska aviomiehet tuppaavat kuolemaan aikaisin ja moni vielä eroaa enne eläkeelle jäämistä, niin Suomessa on tulevaisuudessakin paljon pientä eläkettä saavia naisia, jotka kituuttavat pienillä tuloilla vuosikausia. Ja jos on jotain säästöjä/omaisuutta niin ne hupenevat perinnönjaossa tai sairastaessa.

Olin kotona 10 v. Nyt vuoden alusta kuulun YEL:in piiriin, koska omistan perheyrityksestä yli 30 %.

niin sitten lapset perivät miehen osuuden ja huomaat että sinulle jää ne pienet eläketulot ja puolikkaat säästöt ja puolikas asunto. Ja kun toteat että et voi asua yhteisessä huoneistossa/talossa, koska asumiskustannukset ovat tuloillesi liian korkeat niin myydessä lapset vievät puolet ja puolella talon arvosta ei välttämättä saakaan enää kovin kummoista asuntoa. Jos vähänkin vielä sairastaa niin sinne häviävät säästötkin ja lopulta huomaat kituuttavasi pienellä eläkkeellä seuraavat 20 vuotta.

mutta aika kusipäiset lapset olisi pitänyt kasvattaa että heittäisi äitinsä kodistaan pihalle. Itse myisin ennemmin oman taloni kun katsoisin sivusta kun äitini menettäisi omansa.

eipä maailma siihen kaadu.Kyllä varmaan mummolle kohtalaine yksiö löytyy, jos omakotitalon myy. Vaikka siis vaan saisikin puolikkaan siitä.

nythän kertyy eläkettä jonkin verran kotonaoloajastakin... mutta joo, kyllä mä ajattelen sen niin, että ehtii sitä riittävästi eläkettä kerryttää sittenkin kun palaan työelämään (siinä vaiheessa ollut kotona n.12 v). Olen myös sen verran sinisilmäinen, että uskon olevani eläkkeellä vielä saman miehen kanssa naimisissa, meillä yhteinen tili ja yhteiset rahat, olkoon ne kumpi vaan tienannut. Ja hänelle on kertynyt ihan kivasti, silläkin tarvittaessa pärjätään.

niin sitten lapset perivät miehen osuuden ja huomaat että sinulle jää ne pienet eläketulot ja puolikkaat säästöt ja puolikas asunto.

Ja kun toteat että et voi asua yhteisessä huoneistossa/talossa, koska asumiskustannukset ovat tuloillesi liian korkeat niin myydessä lapset vievät puolet ja puolella talon arvosta ei välttämättä saakaan enää kovin kummoista asuntoa. Jos vähänkin vielä sairastaa niin sinne häviävät säästötkin ja lopulta huomaat kituuttavasi pienellä eläkkeellä seuraavat 20 vuotta.

Taas: minä tein pätkätöitä 90-luvulla. Ja niitähän ei täällä pohjoisessa juuri ollut, enimmäkseen työllistämistöitä siis. Joten tavallaan ei kyllä ollut mitenkään vapaaehtoista jäädä hoitamaan lapsia 2000-luvun alussa. Sitten sairastuin, ja jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle. Koska olin ollut liian kauan pois töistä (mielestäni sanottiin että vuosi on raja?) ei eläkkeeseeni laskettu tulevaa aikaa. Joten työeläke on sitten 50e +kansaneläke. Mies lähti. Ja tällä sitä mennään nyt sitten 40:stä hamaan kuolemaan. Ilmeisesti tämä on nyt muuttunut, eikä kotihoidon tuella oleminen esim. 2-3 vuotta enää pudota tuolta tulevan ajan eläkkeeltä? En tiedä, mut vähänkö v*tuttaa olla tällainen väliinputoaja. Jos olisin jäänyt eläkkeelle pari vuotta myöhemmin, eläke olisi laskettu toisin? Tai jollen olisi hoitanut lapsia kotona. Tai jos kuten eräs nainen, joka ilmeisesti oli ehtinyt ne 3 työvuottaan tehdä lasten jälkeen, sai kuulemma jotain yli 900e/kk..

parin vuoden työllä 900e/kk tai sitten yli eläkeiän töissä, jolloin saa superkarttuman. Itse olen tehnyt töitä naisten keskimääräistä paremmalla palkalla jo 15 vuotta ja silti kertymä on vain jossain 1400e/kk ja ikä on 40v.

No ei siinä mitkään kovin kummoiset tulot tarvitse olla, että saa 900 e kuussa, jos saa työkyvyttömyyseläkkeeseen mukaan tulevat vuodet. Olen joskus laskenut, että jos mä jäisin nyt työkyvyttömyyseläkkeelle, niin saisin noin 1500 e kuussa ja mä olen niin normaalipalkkainen kuin vain voi olla.

niin sitten lapset perivät miehen osuuden ja huomaat että sinulle jää ne pienet eläketulot ja puolikkaat säästöt ja puolikas asunto. Ja kun toteat että et voi asua yhteisessä huoneistossa/talossa, koska asumiskustannukset ovat tuloillesi liian korkeat niin myydessä lapset vievät puolet ja puolella talon arvosta ei välttämättä saakaan enää kovin kummoista asuntoa. Jos vähänkin vielä sairastaa niin sinne häviävät säästötkin ja lopulta huomaat kituuttavasi pienellä eläkkeellä seuraavat 20 vuotta.

mutta aika kusipäiset lapset olisi pitänyt kasvattaa että heittäisi äitinsä kodistaan pihalle. Itse myisin ennemmin oman taloni kun katsoisin sivusta kun äitini menettäisi omansa.

kun ei pysty asumaan joko terveytensä tai rahavarojensa vuoksi tai sitten asunto on vain liian iso yhdelle hengelle. Koska lapset omistavat puolet asunnosta/talosta (jos ei ole testamenttiä) moni lapsi haluaa osuutensa myytävästä talosta rahan. Ei kaikilla ole isoja omaisuuksia. Ja mitä useampi lapsi niin sitä varmimmin joku haluaa perintörahanssa itselleen.

en ymmärrä, enkä ole kakkonen mutta kiinnostunut.

meillä aikanaan kun mummo halusi muuttaa omakotitalosta pois niin perikunta myi ja osti osakkeen, jota mummi sitten kaytti asuntonaan ja kun hän kuoli niin sitten vasta rahaa jaettiin.

Ja kun toteat että et voi asua yhteisessä huoneistossa/talossa, koska asumiskustannukset ovat tuloillesi liian korkeat niin myydessä lapset vievät puolet ja puolella talon arvosta ei välttämättä saakaan enää kovin kummoista asuntoa. Jos vähänkin vielä sairastaa niin sinne häviävät säästötkin ja lopulta huomaat kituuttavasi pienellä eläkkeellä seuraavat 20 vuotta.

Jos kerran asumiskustannusten takia haluaa myydä talon, niin luulisi tähtäimessä olevankin pienempi asunto?

Puolet säästöistä, yksi sairastaa.

Molempien säästöt, kaksi sairastaa.

Duunarin säästöt, riittävät lyhyemmän ajan sairastamiseen, kuin hyvätuloisen säästöt.

Skenaarioita on vaikka kuinka monia.

Tuloista riippuen joku alempituloinen ehtii kerätä esim puolet sen isotuloisen omaisuudesta, sama puolikas, mikä jää tuolle vastanneelle kotirouvalle.

. Tai jos kuten eräs nainen, joka ilmeisesti oli ehtinyt ne 3 työvuottaan tehdä lasten jälkeen, sai kuulemma jotain yli 900e/kk..

parin vuoden työllä 900e/kk tai sitten yli eläkeiän töissä, jolloin saa superkarttuman. Itse olen tehnyt töitä naisten keskimääräistä paremmalla palkalla jo 15 vuotta ja silti kertymä on vain jossain 1400e/kk ja ikä on 40v.

nimenomaan, oli kyse työkyvyttömyyseläkkeestä, ja koska hän oli lastenteon jälkeen ehtinyt käydä töissä, hänellä ei katkennut tuo vaan laskettiin tulevan ajan kertymä päälle.

Minä taas tein työvuoteni ennen lapsia, ja koska olin 3 vuotta kotihoidontuella äitiyspäivärahan jälkeen, minulle ei laskettu tulevan ajan osuutta.

Jos sä jäisit nyt työkyvyttömyyseläkkeelle, sulle laskettaisiin vielä se 25 vuoden tulevan ajan kertymä päälle. Korjatkaa jos olen väärässä.

alan miettiä eläkeasioita kunhan täytän 30v. Siihen mennessä saanen raha-asiani sellaiseen balanssiin, että pankki myöntää lainaa sijoitusasuntoa varten.. Aion sijoittaa kiinteään omaisuuteen, koska en usko eläkejärjestelmään.



terv.yrittäjä