1v 2kk roikkuu tississä yhtenään, varsinkin yöllä. Mitä tehdä?

aika vaikea voi olla luopua vain yöimetyksistä, kun lapsi niihin on tottunut. Tai ainakin se vaatii sinulta(ja mieheltäsi)paljon tahdon lujuutta!

lopetin imetyksen kerralla, kun lapsi oli 1v1kk ja yöt yhtä heräilyä. Rankkaa oli pari viikkoa, lypsääkin piti, kun rinnat täyttyi ja kipeytyi, mutta vähitellen helpotti.

Kokeile ensin lopettaa vain yöimetys, mikäli toivoisit päiväimetysten jatkuvan.



Kun lapsi herää, yritä silitellä uneen tai kääräistä peittoon ja keinutella ja jos ei auta niin tarjoa vesitilkkaa. Ja pidä pintasi, asennoidu valmiiksi siihen, että huuto voi kestää ja kestää.



Voisiko miehesi hoitaa muutaman yön lasta, voisi mennä helpommin?



Pelkkä yötissistä vieroitus voi olla hankalaa, mutta ainahan voi yrittää! Tsemppiä. Kerroin yllä oman tapani yöimetyksen lopettamiseen, mutta lapset ovat tunnetusti erilaisia. Lopetin päiväimetyksen 1v2kk, yöt aiemmin, en muista milloin :P

kertaheitolla ja vähennä päiväimetyksiä paljon. Rytmitä päiväimetykset ja sitten kun haluatte, vähennätte pikku hiljaa imetyskerran kerrallaan pois. Selkeät säännöt:)



Terveisin,



kolme lasta pitkään imettänyt äiti, joka on myös kokenut imetyksen ihanuuden ja väsyttävyyden

Meillä kans poika söi tissiä syntymästään lähtien tunnin parin välein joka ikinen yö. Kun hän täytti 1,5 vuotta annoin hänelle iltatissin ja selitin että nyt tissi menee nukkumaan ja herää sitten aamulla taas uudestaan. Parina yönä poika heräsi muutaman kerran itkeskelemään mutta silitin vaan selkää (poika nukkuu "sivuvaunussa")ja selitin rauhallisesti että nyt on yö, isi nukkuu, isosisko nukkuu, tissi nukkuu ja me nukutaan kans. Hän ihme kyllä rauhoittui alle minuutissa ja parin päivän päästä ei kysellyt enää perään. Muuten päivisin, päikkäreille mennessä ja illalla jatkoin imettämistä. Tuosta meni muutama kuukausi niin nukuttiin ensimmäinen yö putkeen ja sen jälkeen tilanne on mennyt aina vain parempaan suuntaan. Toki yöllä joskus heräillään mutta tissin perään ei ole kyselty.

Olin aivan ihmeissäni siitä kuinka hyvin tuo lapsonen ymmärsi tämän homman vaikka puhekin oli vielä aika hakusessa. Olen myös onnellinen siitä että kaikki meni noin kivuttomasti koska olen ehdottomasti huudatusunikouluja vastaan, siis omien lasteni kohdalla. Jokainen tietty tekee mitä parhaaksi näkee. Asiaa helpotti myös se että olen kotiäitinä ja siksi jaksoin noinkin kauan noita heräilyjä. Jos olisin ollut työelämässä olisin varmaan tullut hulluksi unen puutteesta.

Tsemppiä!