Voisitko olla 11pv erossa 1,5-vuotiaastasi?

Siis ei tod kateus kuki! Olemme siskoni kanssa molemmat hyvätuloisissa töissä, mulla ehkä vielä parempi palkka kuin hällä. Mutta mun mielestä mikään raha ei korvaa lasten kanssa vietettyä aikaa sillon kun ne on pieniä. Itse siis oon koittanu vähentää töitä niin paljon kun mahdollista ja työmatkat vielä ymmärtää jos on ihan pakko mennä mutta en ymmärrä että jättää noin pienen ihan vapaaehtosesti! Ja sitäpaitsi meidän vanhemmat on tosi iäkkäitä ja tiedän että toi viikon hoitopesti tulee oleen kova! En siis kadehdi mutta ihmettelen!

eiköhän sun vanhemmat itse päättäny jaksaa hoitaa lasta.mene sinäkin lomalle ni ei tarvi kok ajan ihmetellä mitä muut tekee!

kyllä äiditki tarvii joskus lomaa!paitsi sunlaiset marttyyrit!

Siis ei tod kateus kuki! Olemme siskoni kanssa molemmat hyvätuloisissa töissä, mulla ehkä vielä parempi palkka kuin hällä. Mutta mun mielestä mikään raha ei korvaa lasten kanssa vietettyä aikaa sillon kun ne on pieniä. Itse siis oon koittanu vähentää töitä niin paljon kun mahdollista ja työmatkat vielä ymmärtää jos on ihan pakko mennä mutta en ymmärrä että jättää noin pienen ihan vapaaehtosesti! Ja sitäpaitsi meidän vanhemmat on tosi iäkkäitä ja tiedän että toi viikon hoitopesti tulee oleen kova! En siis kadehdi mutta ihmettelen!

en edes näistä 9- ja 7-vuotiaistani.

aattelitko soitella perään kun ne kohta muuttaa pois kotoo!!??

mutta eihän lapsella mitään hätää isänsä kanssa ole. Itse jätin 9 kk vanhan esikoiseni isovanhempien hoiviin ja lähdin itse mieheni kanssa Italiaan laskettelemaan. Aluksi teki vähän tiukkaa, mutta kun kuuli, että lapsella meni kivasti, niin osasin itsekin rentoutua. Oli kiva matka ja teki tosi hyvää :-) Enkä ole näin 12 -vuoden jälkeen sitä katunut, että lähdin. Ja tytöstäkin kasvoi ihan normaali esiteini, vaikka vanhemmat hylkäsi.. ;-)

Että voiko olla erossa vai ei. Ite en jättäis pientä!

mutta eikai työmatkalla oikein mitään voi. Onneksi kuitenkin isä on paikalla. Jos kummatkin vanhemmat olisi noin pitkään pois se olisi mielestäni liikaa. Mutta toki sellaisiakin tilanteita voi elämässä tulla eikä niille mitään voi.

tulis kamala ikävä, eri asia jos joutus sairaalaan tai pakon sanelemana joutuisi, mut en kyllä ihan vapaaehtoisesti jättäis noin pientä.

mutta ollaan vaan yks yö poissa. Tyttö sillon 1v. En tykkäis olla pitempään poissa vaikka täällä heti jo lynkataan porukkaa että on marttyyri tai jotain jos ei halua jättää lasta pidemmäks aikaa!

mutta ollaan vaan yks yö poissa. Tyttö sillon 1v. En tykkäis olla pitempään poissa vaikka täällä heti jo lynkataan porukkaa että on marttyyri tai jotain jos ei halua jättää lasta pidemmäks aikaa!

vaikka jostain niin sanoinkin=)on kyse asenteesta,siitä että aina arvostelee toisia äitejä!pitää kasvaa aikuiseksi ja muistaa että kaikis perheis on eri tilanne!pääasia et äidit ei vedä itteensä piippuun kaiken vaatimuksen kanssa mikä nykyään on!nauti reissustasi =)

just sitä et vedetään ittensä piippuun! Minkä takia oot edes hankkinu muksuja josset uhraa jokaista hetkeä niitten takia!

Lapsen ajantaju on täysin eriä kuin aikuisella, saattaapa ehtiä unohtaa sinut siinä ajassa.



Jokatapauksessa hylkäyskokemuksenhan tuollainen ero lapsellesi tuottaa.

, vaikka olisi kuinka hyvässä (oman isän) hoidossa. Eli en voisi jättää noin pitkäksi aika, Sitä paitsi henkisesti rankkaa myös pienelle!

en edes näistä 9- ja 7-vuotiaistani.

aattelitko soitella perään kun ne kohta muuttaa pois kotoo!!??

Olen ollut tuossa tilanteessa. Paitsi että matkan pituus oli 8 päivää. Koin tilanteen niin ahdistavana, että neuvottelin työnantajan kanssa asian niin, että pääsin käymään yhden illan ja yön ajan kotona homman puolivälissä. Onneksi en ollut kauempana kuin kolmen tunnin ajomatkan päässä. Pomolla (mies) oli itsellään samanikäisen lapsenlapsi, joten ehkä sieltä löytyi se ymmärrys.



Sympatiani ovat puolellasi, ap. Kerrottakoon kuitenkin rohkaisuna, että meillä isä ja poika pärjäsivät kyllä kotona todella hyvin. Luultavasti minusta tuntui pahimmalta. Jos vaihtoehtoa ei ole, tekin selviätte tuosta kyllä.

MEILLÄ on niin, että olen kotiäitinä ja mieheni työssä, jossa matkustaa ympäri palloa ja aika paljon. Tosin korkeintaan viikon matkoja kerrallaan.



Kun en ole imettänyt, niin olen lähtenyt itsekin ystävieni kanssa lomailemaan noin pari kertaa vuodessa, yleensä joku viikon rantalöhökohde. Lapsia ei ole ole juuri ollenkaan olut ikävä, ehkä välillä hieman nukkumaan mennessä. Mutta kovasti nuo reissut puhdistaa ja selkeyttää pääkoppaa, pysyy koko perhe tyytyväisenä.

Ja kyllä se lapsi äitiä ikävöi vaikka olisi isän kanssa kotona. Varsinkin, jos se äiti on ollut hoitanut lasta enemmän niin varmasti on kamala kokemus lapselle.

JOs taas isä on ollut enemmän lapsen kanssa tai lasta on molemmat hoitaneet yhtäpaljon niin eihän siinä sitten mitään.



11 päivää on noin pienelle niin pitkä aika :(

MEILLÄ on niin, että olen kotiäitinä ja mieheni työssä, jossa matkustaa ympäri palloa ja aika paljon. Tosin korkeintaan viikon matkoja kerrallaan. Kun en ole imettänyt, niin olen lähtenyt itsekin ystävieni kanssa lomailemaan noin pari kertaa vuodessa, yleensä joku viikon rantalöhökohde. Lapsia ei ole ole juuri ollenkaan olut ikävä, ehkä välillä hieman nukkumaan mennessä. Mutta kovasti nuo reissut puhdistaa ja selkeyttää pääkoppaa, pysyy koko perhe tyytyväisenä.

Kivahan se on päästä lomailemaan, mutta ikinä en jättäisi alle 3vuotiasta viikoksi ikävöimään.

just sitä et vedetään ittensä piippuun! Minkä takia oot edes hankkinu muksuja josset uhraa jokaista hetkeä niitten takia!

kun sitten makaat osastolla,niin toivo että sulla on mies joka osaa hoitaa perheen.En näe uupunutta äitiä mitenkään ihanteellisena.Näin meillä on erilaiset ajatukset!