Mitä mä teen, päästänkö tytön matkaan vai en?
Sukulaismies käytti mua hyväksi 8 vuotiaana, ja päätin että omia lapsia en päästä sellaiseen tilanteeseen että heitä joku voisi käyttää hyväksi. Nyt oma isäni haluaa viedä 8 vuotiaan tyttäreni hiihtolomalla reissuun, siellä olisi muitakin ihmisiä, lähinnä sukulaisia. Tyttö haluaa lähteä. En tiedä mitä teen, kauhee pelko on koko ajan mielessä.
Kommentit (13)
siis jos lähtee.. tunnen osan muusta porukasta, ei ole ketään syytä epäillä mistään, mutta silti tuo kamala tunne on koko ajan ja vaivaa.
hän varmasti tietää tuosta aikanaan tapahtuneesta ja suojelee lastasi?
Isäsi ei kyennyt suojelemaan sinua, isäsi ei kykene suojelemaan lastasi.
ja olen katkera äidilleni kun laittoi minut nukkumaan sillon pienenä tän hyväksi käyttäjän kanssa samaan huoneeseen. kerran kysyin häneltä miksi, niin hän sanoi ettei voinut tietää että niin käy. ap
tyttöä matkalle? keksinkö vaan jotain? ap
Ymmärrän ahdistuksesi, mutta et pysty olemaan lapsesi kanssa 24/7 hänen aikuisuuteensa asti. Sinun täytyy vain luottaa isääsi, jos et voi itse lähteä mukaan.
en ehkä voi luottaa edes omaan isääni, tässä tilanteessa olen aika vainoharhainen, vaikkei syytä edes ole. ap
Sitä kultaista keskitietä on niin vaikea löytää. Minusta voit hyvin päästää lapsen reissuun, jos todellakaan ei ole mitään syytä epäillä, että joukossa olisi epäilyttävää porukkaa.
käsitellyt asiaa ammattilaisen kanssa?
Miksei äitisi aikoinaan kertonut hyväksikäytöstäsi isällesi?
jos kertoisit isällesi koko homman ja pyydät pitämään hyvää huolta :) Jos suojelet lastasi, niin se varmaan olisi lapsen kannalta helpompi, kun se tapahtuisi avoimesti eikä tekosyiden varjolla. Lapsi on kuitenkin sen verran iso, että ymmärtää jo asioita. ja voihan lastakin opettaa kaiken varalta tyyliin, mitä toiselle saa tehdä ja mitä ei ja miten silloin tulee toimia, jos joku aikuinen yrittää lähestyä tavalla joka ei ole sallittua.
Jos lapselle opettais, että jos joku yrittää tehdä jotain sellaista, pitää huutaa niin lujaa kuin keuhkoista lähtee jne.
Mulla on lapsuudesta samankaltaisia kokemuksia kkuin sinulla ja nyt äitinä olen miettinyt samoja kuin sinä. Olen järkeistänyt asiaa itselleni. Ei sama voi toistua. Ei se henkilö ole missään tekemisissä kanssani enää. Ei voi osua kahta sairasta ihmistä kohdalleni/perheeni kohdalle.
Päästä tyttö nauttimaan lomamatkasta.
Joku ehdotti hyvin, kerro isällesi. Jos ikinä vaan pystyt niin kerro. Se voisi helpottaa hurjasti. Itse en pysty kertomaan kenellekään, kukaan ei tiedä.
Kerroin äidilleni vasta pari vuotta sitten, eikä hän ole kertonut isälleni koska ovat eronneet jo vuosia sitten. En usko että pystyn siitä nyt kertomaan isälleni. En ole käynyt ammattiauttajalla, on kyllä käynyt mielessä.
Olen aina ajatellut etten päästä lapsia sellaiseen tilanteeseen että jotain voisi sattua, se alkaa vaan olla mahdotonta kun he kasvavat. Täytyy puhua tytölle, olen jo puhunutkin jotain, mutta jos se paha onkin joku tuttu, niin mites siitä varoitat? ap
Onnistuisiko, että tyttö nukkuisi isänsä vieressä siellä? Etkö tunne näitä muita sukulaisia ja luota heihin?