Mitä kalaa saa syödä raskausaikana?

Sieltä kopioituna:

Kalan syöntisuositukset

Kala on suositeltavaa ravintoa, ja sen käyttöä tulisi lisätä. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä n-3 rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Kalan hyödyllisten rasvahappojen on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonitautiriskiä.



Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan

kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa

eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen.



Poikkeukset syöntisuosituksiin [1]

Kalan hyvistä ravitsemuksellisista ominaisuuksista huolimatta Itämerestä, etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta peräisin olevaa pyydettyä lohta tai taimenta ja silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmille määrille terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, mutta myös meressä elävästä hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä metyylielohopeaa. Mitä iäkkäämpi kala, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita. Näistä syistä lapsille, nuorille ja hedelmällisessä iässä oleville annetaan seuraavat erityissuositukset.



Iso silakka ja pyydetty lohi

Isoa silakkaa, perkaamattomana yli 17 sentin mittaista silakkaa, voi syödä 1-2 kertaa kuussa tai isolle silakalle vaihtoehtona Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta voi syödä 1-2 kertaa kuussa.



Hauki ja sisävesien petokalat

Merestä tai järvestä pyydettyä haukea voi syödä 1-2 kertaa kuussa.



Edellä olevien suositusten lisäksi



sisävesialueiden kalaa lähes päivittäin syöville suositellaan myös seuraavien elohopeaa keräävien petokalojen käytön vähentämistä ravinnossa: isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet

raskaana oleville ja imettäville äideille ei suositella hauen syömistä elohopean takia

Muuta kalan vierasaineista ja käyttörajoituksista

Näiden suositusten tarkoituksena on mahdollistaa kalan turvallinen käyttö. Suosituksia laadittaessa on otettu huomioon kalojen dioksiinit, PCB-yhdisteet, elohopea ja cesium-137. Turvallisuuden arvioinnissa on kalan annoskokona käytetty 100 grammaa. Jos syö vähemmän kerralla, voi vastaavasti nauttia useampia aterioita. Silakkaa ja Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta ja sisävesien petokalaa voi syödä ajoittain, esimerkiksi kesäaikaan runsaastikin, kunhan vastaavasti tasapainottaa ja rajoittaa niiden nauttimista vuoden mittaan.



Osan (jopa kolmasosan) rasvaan kertyneistä dioksiineista ja PCB:istä voi poistaa nylkemällä kalasta nahka ennen ruoanvalmistusta. Poikkeukset syöntisuosituksiin eivät koske pientä silakkaa, joka on perkaamattomana alle 17 cm. Fileoitu silakka on yleensä isoa, yli 17 cm.



Sisävesikalojen dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ovat vähäisiä, ja muiden järvikalojen elohopeapitoisuudet pienempiä kuin hauen. Kalan elohopea- ja cesium-137-pitoisuudet vaihtelevat eri järvissä.



Kasvatettu kala sisältää vain vähän dioksiineja ja PCB:tä, koska kalarehun laatua valvotaan.





http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/el…

joten jos joku osaa yksinkertaisesti vastata.. Mitä kaloja saa syödä ja kuinka usein raskausaikana, Saako jotain kalaa syödä rajoituksetta? ap

Soita Eviraan jos luetunymmärtäminen ei ole alaasi

Harvoin isoja silakoita ja Suomenlahdesta pyydettyä lohta.



Ei rajoituksia esim. kirjolohelle, norjalaiselle lohelle, muikuille, siialle, ahvenille, pakastekalalle (jota en kyllä itse laske kalaksi).



Tai älä nyt joka päivä syö järvistä pyydettyjä petokaloja (esim. kuha, isot ahvenet)

Pohjoisen kalat suht puhtaita ennen ydinvoimaloita mitä sitten sen jälkeen.



http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Arkistoitu_uutinen_tai_t…

Cesium-137 enimmäispitoisuus ylittyy joka viidennessä Vammalan seudun kalassa



Vammalan seudulla joka viidennessä kalassa ylittyy EU:n suosittelema cesium-137

enimmäispitoisuusraja, tuoreesta pilottitutkimuksesta ilmenee. Tutkimuksessa selvitettiin kalojen ja ruokasienten cesium-137 ja elohopeapitoisuuksien paikallista vaihtelua.