Lue keskustelun säännöt.
Mieheni laatima testamentti
14.02.2011 |
On saanut minut jokseenkin surulliseksi, petetyksi, vihaiseksi, arvottomaksi.
Tarinani:
Olen kolmen lapsen äiti, meillä on miehen kanssa alle 18v. lapset. Miehelläni on aikuinen lapsi, johon ei ole ollut yhteydessä, muutaman kerran nähnyt. Miehelläni on ihan ok menestyvä yritys.
Testamentin löysin vahingossa hänen koneeltaan kun etsin muita tiedostoja, toki olihan se minusta hiukan piiloitettu asiakirja.
Se mikä testamentissa aiheutti minussa vihaa ja katkeruutta oli se, kun mieheni on määrännyt sukulaisensa edunvalvojaksi lasteni perinnölle / yrityksen osakkeille ja osinkotuloille tiettyyn ikävuoteen saakka..eli osinkotulot eivät olisi minun käytettävissäni vaan sukulainen hallitsisi niitä. Lapsille osakkeet ja perintö tietenkin jaetaan kaikkien 4 lapsen kesken tasan.
Me emme ole tämän sukulaisen kanssa tekemisissä kuin pakon sanelemana..eli mieheni kuitenkin haluaa hänen hoitavan meidän raha-asioita jos mieheni kuolisi nyt kun lapset ovat vielä alle sen määrätyn iän.
Eli toisin sanoen minä joutuisin kuittia vastaan perustellusti pyytämään rahaa lasteni koulutuksiin ja sen aiheuttamiin menoihin, meillä on erityislapsi, vammainen, joka tarvitsee jatkuvaa lääkitystä, hoitoa ja sairaalajaksoja, joutuisin myymään talomme sillä joutuisin varmasti maksamaan 1 lapsen ( miehen lapsen ) perinnön hänelle pois ja lainaa en pystyisi lunastamaan. Minä olen huonopalkkainen, teen siivoustöitä, jokainen voi siis päätellä mikä on minun kk tuloni. Emme ikinä voisi asua ja elää näin miten nyt.
Kuinka edes pystyisin huolehtimaan 3 lapsesta yksin niillä rahoilla mitä saan omasta työstäni. Meillä on 2 autoa, molemmat miehen nimissä joten nekin menisi perinnön mukana miehen sukulaisen hallittavaksi.
Ja tietenkin taas joutuisin ne myymään osituksia varten.
Olen itkenyt, koen että mieheni ei kunnioita eikä arvosta minua. Hän luottaa enemmän sukulaiseensa, pahimmassa tapauksessa ( jos sukulaismies kuolisi ) minun ja lasteni elämästä / hyvinvoinnista vastaisi hänen vaimo tai jopa hänen lapset.
Kuinka mieheni voi jättää oman perheensä muiden armoille? Eikö hän halua,että meillä olisi hyvä elää myös hänen kuolemansa jälkeen..sillä jos minä olen rahaton, on myös minun lapseni.
Koen vahvasti, että mieheni ei minua kunnioita. Minua suututtaa myös se kun hän kehuu oman äitinsä hyvinvointia, hän ostaa käteisellä 150 000 asuntoja, matkustelee 3-5 vuodessa..eikö hän käsitä, että ilman hänen isänsä jättämää perintöä hän ei elelisi noin leveästi. Eikö hän ymmärrä miltä hänen äidistään olisi tuntunut kun appiukon sukulaisen vaimo olisi päättänyt mieheni ja miehen veljen raha-asioista 5-7v. appiukon kuoleman jälkeen????
Haluankin asiallisia vastauksia miltä tilanteemme kuullostaa ulkopuolisista. Itse olen sokea tilanteeseen ja pyörin vain yhdessä ajatuksessa, olisiko miehiä kommentoimaan miksi mieheni ei luota omaan vaimoonsa ja halua turvata koko perheelle hyvinvoinnin myös hänen kuolemansa jälkeen.
Ja niille, jotka haluavat haukkua, en ole rahanperässä juokseva ämmä..haluaisin vain kunnioitusta ja arvostusta ja yhdessä me olemme tehneet ja eläneet, olen myös ollut rahallisesti perustamassa yhteistä elämäämme.
Jos mieheni nyt kuolisi, olisin pahassa asemassa mieheni sukulaisiin nähden. Heitä ei meidän perhe kiinnostaisi vaan joutuisin joka pennistä itkemään ja taistelemaan. Miksi mieheni haluaa meille sellaisen elämän ennekuin lapseni täyttävät määrätyn iän. Mitä jos siihen menisi vaikka 10v.
Niin ja en halua miehen firman osakkeita, ne suon ilomielin lapsille jaettavaksi..enemmän toivoisin minulla olevan oikeus lunastaa osinkoja ennenkuin lapseni ovat siinä iässä että osakkeet siirtyvät heille. Silloin pystyisin turvaamaan lapsilleni elämän, koulutukset, ssairaalakulut ilman hampaankiristtelyjä sukulaisten kanssa.
Mies kuitenkin antaa ilomielin osingot / perinnön lapselleen jonka kanssa ei edes ole missään tekemisissä ja me joutuisimme kinumaan sukulaisiltaan rahaa elämiseemme.
Minä vain koen vääryyttä, vai olenko väärässä teidän mielestä? Vai arvostaako teidän mielestä mieheni minua tekemällä näin??
Olen harkinnut vakavasti eroa miehestäni, minä en enää tunne iloa häntä kohtaan. En halua rahoja, vaan kunnioitusta!
Kommentit (33)
MItä jos miehelläsi on henkivakuutus jossa sinut on määrätty edunsaajaksi ja siksi testamentti on laadittu noin? Juttele miehesi kanssa, ei sinun tarvitse paljastaa tietäväsi testamentista mutta normaalisti avioparit juttelevat asioista, sano että sinua on runvennut huolestuttamaan että miten käy jos jotain sattuu.
eli että saisin käyttää osinkoja siihen asti kun lapseni ovat sen tietyn iän ja saavat osakkeet itselleen. Niillä turvaisin lapsillemme elämän ja niikun joku kirjotti parhaan mahdollisen hoidon myös erityislapsellemme.
Tosin minun testamentissäni on ajateltu sekin, että miten mies pystyy elättämään lapset, säilyttäen elintasomme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yksinkertaisuudessaan se, että teillä on avioehto ja alaikäiset lapset saavat aina joko tuomarin määräämän edunvalvojan tai sitten testamentilla määrätyn. Edunvalvoja ei voi olla kuolinpesän osakas.
Mitä avioehdossa lukee? Sulkeeko se pois myös kuoleman? Silloin et peri miehesi omaisuutta, mutta avioliittolain nojalla sinulla on oikeus jäädä asumaan yhteiseen asuntoon ja oikeus saada leskeneläkettä, mikäli puolisosi tulot olivat isommat kuin sinun tulosi. Alaikäiset lapsesi saavat aina lapseneläkettä. Jos kaipaat itsellesi taloudellista lisäturvaa, ehdotan että otat kunnon henkivakuutuksen miehellesi ja laitat edunsaajaksi itsesi. Saat siitä puolet verottomana, jos se ikävä tilanne tulee eteen.
Meidän henkivakuutus (38000 euroa/nenä) maksaa vuodessa 150 euroa. Ei ole mielestäni kallista. Tuo otettiin aikoinaan kattamaan kuolleen puolison lainaosuus ja edunsaajana oli silloin lapset (jottei lapset perisi velkaa), nykyisin toisemme.
Miehesi lapset perivät joka tapauksessa miehesi ja niinhän sen kuuluukin mennä että kaikki hänen lapsensa perivät hänet tasapuolisesti. Jos miehesi ei olisi määrännyt lapsilleen edunvalvojaa, niin heille määrättäisiin virallinen edunvalvoja, koska omaisuus ilmeisesti on niin iso. Jos kuitenkin sinä toimiset lasten edunvalvojan, niin et saisi käyttää lasten perintöä heidän elättämiseen, vaan joudut tekemään vuosittain selvityksen lasten omaisuudesta. Lasten saamat osinkotulot ovat heidän eikä niitä voi käyttää koulutukseen ym. perheen menoihin.
Juttele nyt asiasta vielä miehesi tai jonkun lakimiehen kanssa, mutta minusta miehesi ei ole tehnyt mitään hankaloittaaksen teidän elämääne. Oletteko naimisissa? Onko teillä aivoehtoa? Omistaako mies yksin kaiken ja sinä maksat vaan perheen ruoka ym. "häviävät" menot? Mitä jos aloittaisit ihan siitä että puhuisit miehesi kanssa että esim. toinen auto olisi todellakin sinun eikä kaikki omaisuus vain miehen.
hyvät rahat sekä työpaikan ottamasta ryhmähenkivakuutuksesta.
Perhe-eläkettä saan 420,- miinus verot kuukaudessa vakuutusyhtiöltä ja 50 e ja risat Kelasta. Lapset saavat samat summat verottomina/kk ja heille olenkin avannut säästövakuutustilit, joille nuo rahat menevät odottamaan aikuisuutta.
jos tämä ei ole provo, niin olet ylireagoinut todella rankasti. Itse en ole viimeisintä mieheni tekemää testamenttiä nähnyt, ne muuttuvat epäsäännöllisen säännöllisesti, mutta olen varma että lapsille on määrätty edunvalvojaksi lakimies ja lisäksi varmasti osoitettu omaisuudenhoitaja. Eikä kyse ole mistään epäluottamuslauseesta minua kohtaan, vaan normaalista toimenpiteestä kun varallisuutta on enemmän (ja erityisesti jos on uusioperheestäkin kyse). Jos teillä on tiukka avioehto, niin ainoa asia mistä kannattaa miehen keskustella, on sinun toimeentulosi ja asemasi kuoleman sattuessa. Mutta sitä ennen, hyvä ihminen, ota selvää lesken oikeuksista jostain muualta kuin täältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä saisin käyttää rahoja perheen elämiseen jos minulle testamentattaisiin osinkotulot sinne saakka, eli hallinto-oikeus niihin kunnes lapset ovat sen tietyn iän että perivät ne itse.
Ja mies ei tätä ole tehnyt vaan hallinto-oikeus on hänen sukulaisellaan jolta joudun sitten rahaa kerjäämään lasten elättämiseen. Ja tästä on kyse, koska minusta se on loukkaavaa, että mies ei luota omaan vaimoonsa, ja lasten äitiin että käyttäisin rahat perheen elättämiseen.
Olen vieläkin todella vihainen ja tuohtunut miehen toimesta. Sapettaa sikana.
Ja ei leskellä ole oikeuksia jos mies testamentillaan haluaa kaiken omaisuuden siirtyvän lapsille..niin se vaan on.
Niinkuin joku kirjoitti samankaltaisesta testamentista, oli hänkin miehelleen testamentannut rahaa elämiseen ja laskuihin ym. jotta heillä elintaso säilyy jos hän kuolee.
Sitä minäkin olisin toivonut, mutta mies ei sitä näköjään halua. Ja siinä se..onko se kunnioitusta?? EI MINUSTA!!!!
Miehesi lapset perivät joka tapauksessa miehesi ja niinhän sen kuuluukin mennä että kaikki hänen lapsensa perivät hänet tasapuolisesti. Jos miehesi ei olisi määrännyt lapsilleen edunvalvojaa, niin heille määrättäisiin virallinen edunvalvoja, koska omaisuus ilmeisesti on niin iso. Jos kuitenkin sinä toimiset lasten edunvalvojan, niin et saisi käyttää lasten perintöä heidän elättämiseen, vaan joudut tekemään vuosittain selvityksen lasten omaisuudesta. Lasten saamat osinkotulot ovat heidän eikä niitä voi käyttää koulutukseen ym. perheen menoihin. Juttele nyt asiasta vielä miehesi tai jonkun lakimiehen kanssa, mutta minusta miehesi ei ole tehnyt mitään hankaloittaaksen teidän elämääne. Oletteko naimisissa? Onko teillä aivoehtoa? Omistaako mies yksin kaiken ja sinä maksat vaan perheen ruoka ym. "häviävät" menot? Mitä jos aloittaisit ihan siitä että puhuisit miehesi kanssa että esim. toinen auto olisi todellakin sinun eikä kaikki omaisuus vain miehen.
kyllä miehellä sellainen on ja minä en ole edunsaaja eli siis lapset ovat.
Ja ainakin minun äitini sai henkivakuutusrahoilla juurikin maksettua lainat pois kodistamme ja mm. järjestettyä hautajaiset.
Noh, mies varmaan kuvittelee että alaikäiset lapset niin tekisi, milläs rahoilla minä hänet hautaan????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minulla on kotiimme hallinto-oikeus, ei omistusoikeus.
Jos miehesi kuolee, sinä tietenkin elätät lapset ja saat jopa heille eläkettä (miehesi tuloihin sidottua), joten mitään kerjäämistä lasten omaisuudesta vastaavalta sukulaismieheltä et tarvitse. Miehesi au-lapselle maksetaan osansa kuolinpesästä, mutta vasta, kun ensin on vähennetty velat eli systeemi ei mene niin, että lapsi saa 100 000 e ja sinun lapsillesi jää 200 000 e:n velat.
Vaikka sitä edunvalvojaa ei olisi, et saisi lasten osinkotuloja käyttää koulutukseensa tms. vaan ne rahat pitäisi säästää, kunnes lapset ovat 18v ja ottavat omaisuutensa haltuunsa. Isän "elatusosuuden" kun korvaa se eläke!
Ymmärrän äärimmäisen hyvin, että miehesi yrittää turvata lastensa tulevaisuuden kaltaiseltasi mistään mitään ymmärtämättömältä äidiltä. Lasten rahojen käyttäminen on nimeltään kavallus, siihen olisit ainakin ajatuksen tasolla turhankin valmis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä olen sitten tyhmä äiti, idiootti vaimo ja rahanahne paska!! Kiitos sinulle kun avasit silmäni!
Mitähän mieheni minussa sitten näkee?? Seksin takiako hän sitten vain enää on??
Sen verran olen herännyt, että rupean elämään itselleni ja lapsilleni, en miehelle. Meillä on nytkin omat rahat, minun rahoilla tosin ostetaan lasten vaatteet ym. mies osallistuu yhteisesti vain ruokaostoksiin.
Jos miehesi kuolee, sinä tietenkin elätät lapset ja saat jopa heille eläkettä (miehesi tuloihin sidottua), joten mitään kerjäämistä lasten omaisuudesta vastaavalta sukulaismieheltä et tarvitse. Miehesi au-lapselle maksetaan osansa kuolinpesästä, mutta vasta, kun ensin on vähennetty velat eli systeemi ei mene niin, että lapsi saa 100 000 e ja sinun lapsillesi jää 200 000 e:n velat. Vaikka sitä edunvalvojaa ei olisi, et saisi lasten osinkotuloja käyttää koulutukseensa tms. vaan ne rahat pitäisi säästää, kunnes lapset ovat 18v ja ottavat omaisuutensa haltuunsa. Isän "elatusosuuden" kun korvaa se eläke! Ymmärrän äärimmäisen hyvin, että miehesi yrittää turvata lastensa tulevaisuuden kaltaiseltasi mistään mitään ymmärtämättömältä äidiltä. Lasten rahojen käyttäminen on nimeltään kavallus, siihen olisit ainakin ajatuksen tasolla turhankin valmis.
Ei tuo edellinen sanonut, että olet tyhmä äiti, idiootti vaimo ja rahanahne. Sanoi vaan, että olet nyt vähän yksinkertainen. Ja tuo mitä hyvää hyvyyttäsi ajattelet lasten elatukseksi, on todellisuudessa laiton kavallus. Miehesi on selvästi ajatellut asiaa ja hoitanut lastensa asioita järkevästi. Kysy nyt häneltä, miten hän on koko paletin rakentanut. Minusta ei yhtään kuulosta siltä, että sinua nyt mitenkään sorsittaisiin. Ja miehesi varmasti rakastaa sinua ihan sellaisena kuin olet.
Ehkä olen sitten tyhmä äiti, idiootti vaimo ja rahanahne paska!! Kiitos sinulle kun avasit silmäni! Mitähän mieheni minussa sitten näkee?? Seksin takiako hän sitten vain enää on?? Sen verran olen herännyt, että rupean elämään itselleni ja lapsilleni, en miehelle. Meillä on nytkin omat rahat, minun rahoilla tosin ostetaan lasten vaatteet ym. mies osallistuu yhteisesti vain ruokaostoksiin.
Jos miehesi kuolee, sinä tietenkin elätät lapset ja saat jopa heille eläkettä (miehesi tuloihin sidottua), joten mitään kerjäämistä lasten omaisuudesta vastaavalta sukulaismieheltä et tarvitse. Miehesi au-lapselle maksetaan osansa kuolinpesästä, mutta vasta, kun ensin on vähennetty velat eli systeemi ei mene niin, että lapsi saa 100 000 e ja sinun lapsillesi jää 200 000 e:n velat. Vaikka sitä edunvalvojaa ei olisi, et saisi lasten osinkotuloja käyttää koulutukseensa tms. vaan ne rahat pitäisi säästää, kunnes lapset ovat 18v ja ottavat omaisuutensa haltuunsa. Isän "elatusosuuden" kun korvaa se eläke! Ymmärrän äärimmäisen hyvin, että miehesi yrittää turvata lastensa tulevaisuuden kaltaiseltasi mistään mitään ymmärtämättömältä äidiltä. Lasten rahojen käyttäminen on nimeltään kavallus, siihen olisit ainakin ajatuksen tasolla turhankin valmis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ymmärrä miksi testamentti on avioliitossa yksin toisen asia. Meillä ainakin testamentista on voitu keskustella ihan avoimesti heti alusta asti. Teimme ennen lapsia yhteisen testamentin jossa kumpikin testamenttasi kuollessaan yhteisen talon puolikkaansa toiselleen ja muun omaisuuden omille sukulaislapsille. Kun lapsia syntyi muutettiin testamenttia niin että osan omaisuudesta testamenttasimme lapsillemme ja osan toisillemme. Ajatuksena että jos toinen kuolee niin toisella on riittävästi rahaa elää lasten kanssa kunnolla ilman hirveää paperisotaa kaikesta. Ja lapset kerkeävät kyllä saada osansa sitten täysi-ikäisinä.
Kysy mieheltäsi ihan neutraalisti jonain päivänä että miten hän selviäisi jos sinulle sattuisi joatin. Olisiko taloudellisesti ongelmia tai osaisiko hän hoitaa tuon erityislapsenne jne ? Ja kysy sitten miten sinun kävisi taloudellisesti jos miehesi kuolisi? Minkäverran sinulla olisi rahaa käytettävissä lasten tarpeisiin, asumisee jne ? Kerro että asia huolestuttaa koska mietit miten saat kustannettua lapsille kaiken heidän tarvitsemansa kuten nuo lääkkeet jne.
Jos miehesi sanoo ettei tiedä tai kyllä se jotenkin järjestyy niin silloin sinä voit kysyä että jos kävisitte yhdessä lakimiehenne kanssa asiat läpi ihan vain varuiksi. Mutta kysy vasta sitten kun osaat jutella asiasta neutraalisti syyttelemättä. Sinuna en vetäisi tuota löytämääsi testamenttia keskusteluihin koska se ei välttämättä ole nytkään voimassa oleva tai et tiedä asioiden taustoja. Parempi kun kyselet asioista niin kun et tietäisi mitään tuosta yhdestä versiosta.
[/quote]
Hyvin tökerösti lmaistu. Vaikka nainen on pienipalkkainen/kouluttamaton, hän on kuitenkin tämän miehen lasten äiti, sen lisäksi käy vielä ilmeisesti itse töissä, vaikkei palkka ole hääppöinen. Jos hän olisi sellainen, kun uskon sinun vihjaavan, hän tuskin olisi tehnyt lapsia, joita on hoidettava ja tuskin kävisi itse töissä. Jos yksi lapsista vaatii vielä erityishuomiota, niin en usko tämän naisen "laakereillaan lekottelevan, miehensä rahoista nautiskellen". Raha ei tuo onnea, aito onni tulee muista asioista.
[/quote]