Miten teillä mies oikein antaa sisustaa kodin valkoiseksi tai vaaleaksi?
Luen paljon blogeja. Tosi monessa blogissa on vaaleita koteja, Greengaten peittoja yms. Siis vaaleutta ja hempeyttä, kukkia ja palloja.
Kysyisin vaan, että miten teillä mies oikein antaa sisustaa noin hempeästi? Meillä ei tulisi kuuloonkaan. Kaikki on aina päätettävä yhdessä, oli kyse tapetista tai sohvasta tai verhoista. Mitään en voi yksin päättää.
Onko teillä muilla tosiaan vapaat kädet sen suhteen, miten kotia laitatte, siis sisustatte?
Mulla vähän käy kateeksi, jos näin on :(
Kommentit (34)
Kuka sen kodin sisustuken ja muut päättäis, ellei vaimo????? Meillä koskaan edes käyty moisia keskusteluja, minä sanon mikä on hyvä ja mikä sopii minnekin..ja mies jopa aina kysyy multa näistä asioista!! Nyt ymmärrän Suomen sekaiset ja tunkkaiset kodit, jos yhddessä miehen kans mietitään...
Toki meidän sisustus on saanut erittäin hyvää palautetta kaikilta miehen sukulaisilta, että ehkä sekin syynä, että sana on mulla. Ja olenhan toki sisustusneuvoja ;)
Kuka sen kodin sisustuken ja muut päättäis, ellei vaimo????? Meillä koskaan edes käyty moisia keskusteluja, minä sanon mikä on hyvä ja mikä sopii minnekin..ja mies jopa aina kysyy multa näistä asioista!! Nyt ymmärrän Suomen sekaiset ja tunkkaiset kodit, jos yhddessä miehen kans mietitään...
Toki meidän sisustus on saanut erittäin hyvää palautetta kaikilta miehen sukulaisilta, että ehkä sekin syynä, että sana on mulla. Ja olenhan toki sisustusneuvoja ;)
Ne on miehiä;P
Vierailija kirjoitti:
Miten munaton miehen pitää olla elääkseen valkoisessa talossa, joka on somistettu vaaleanpunaisella?
Kyllä meilläkin vaalea koti on ollut sohva vaaleaa nahkaa, huonekaluissa koivua, ilme pelkistetty skandinaavinen. Mutta kyllä oli suostutteleminen, valmiista kuitenkin tykkäsi. Ikinä en saisi miestä suostumaan noihin valkoisiin sisustuksiin. Toiaalta nyt on menossa tumma kausi, joten ei tarvitse miettiä asiaa.
Me hankitaan isommat kalusteet yhdessä,niin, että minulla on lopullinen päätösvalta.
Miehesi on munaton
Vierailija kirjoitti:
Kuka sen kodin sisustuken ja muut päättäis, ellei vaimo????? Meillä koskaan edes käyty moisia keskusteluja, minä sanon mikä on hyvä ja mikä sopii minnekin..ja mies jopa aina kysyy multa näistä asioista!! Nyt ymmärrän Suomen sekaiset ja tunkkaiset kodit, jos yhddessä miehen kans mietitään...
Toki meidän sisustus on saanut erittäin hyvää palautetta kaikilta miehen sukulaisilta, että ehkä sekin syynä, että sana on mulla. Ja olenhan toki sisustusneuvoja ;)
Et ole terve ihminen.
Miestä sinulla ei ole vaan joku eunukki.
Itse en katsoisi kaltaistasi ihmistä sekunttiakaan.
Vierailija kirjoitti:
sitten on niin iso muna, ettei sitä tarvii kompensoida huonekaluilla vaan voi elää vaikka hattarassa eikä miehisyys järky, niinkuin meillä! :D
Näin meilläkin. Mies nukkuu oikein tyytväisenä ruusukuosisissa lakanoissa ja "prinsessasängyssä". :D Taitaapi olla sen verta hyvä itsetunto mun ukolla ettei mieli järky moisista akkain hömpötyksistä.. ja koko koti on valkoista ja vaaleaa, romanttista ja hieman glamouria..
Se joka siellä sängyssä nukkuu ei ole mies. Normaali mies ei hypi naisen oikkujen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vaimollani on omasta mielestään hyvä maku ja koska en ymmärrä sisustamisesta mitään niin mun on pakko luottaa häneen. Meillä vaimo siis päättää yksin sisustuksesta. Kyselee joskus multakin mutta antaa kyllä ymmärtää mitä kannattaa vastata. Nyökyttelen tyytyväisenä ja olen esittävinäni tarkentavia kysymyksisä.
Oikeasti ei vois vähempää kiinnostaa mutta pitää olla olevinaan kiinnostunut kun toinen on ihan liekeissä. En lainkaan ymmärrä miten joku mies voi tykätä sisustamisesta.
Miksi et hanki selkärankaa? Päättääkö vaimosi siitä mitä syöt? Entä siitä mitä puet?
Miestä ei kauheasti kiinnosta. Hänelle riittää että esim sohva on käytännöllinen ja mukava. Tekstiilit eivät kiinnosta sitä vähää. Yleensä kun jotain tarvitaan, minä käyn katsomassa etukäteen ne jutut, mitkä mielestäni meille sopisi niin ulkonäön kuin hinnankin puolesta ja sitten mies saa valita niistä. Joskus hän jopa esittää fiksuja huomioita, joita itse en olisi keksinyt. Eli ajattelisin, ettei sisustaminen häntä erityisesti kiinnosta.
Just oikein tähän joulunalusajan teemaan sopiva. Mieheni on myös oikein kunnon vastarannan sisutuskiiski. Ihailee toisten luona kyläillessä koteja ja sisustusta suureen ääneen minulle ”voi kun oli taas Miia niin nätiksi laittanut, hieno oli lipasto, upeat valot siinä päällä.” Johon voin aina todeta että joo se oli just se sama ikean lipasto josta sanoit pari viikkoa/ kuukautta / vuotta sitten että meille ei kyllä tuollaista tule. Ne valot on itseasiassa just ne samat, jotka kiikutettiin kirpparille kun sanoit että noilla ei mitään tehdä. Että sapettaa.
Jokaikisen tyynyn ja koriste-esineen kohdalla aivan kamalaa valitusta siitä, miten niitä ei tarvita. Mies itse sisustustaisi raahaamalla kotiin sekalaista tavaraa, jota ei saa paikoilleen. Isoja rumia tekniikkalaitteita, jotka jäävät parhaimmillaan jopa vuosiksi laatikkoon kun en osaa minä niitä viritellä paikoilleen. Saamaton, tarkka, jästipää.
Tänä jouluna pidin pääni kun saatiin kuusi sisään ja koristeltua se lasten kanssa. Alakerta näytti niin ankealta syksyn jäljiltä, eipä ollut mieskään paljon joulun tunnelmaa sinne luonut. Miehen työpäivän ja lasten hoitopäivän aikana siirsimme lomapäiväni aikana isäni kanssa huonekaluja, kaivoin kaapeista esiin valot, joiden ostosta mies on valittanut jo vuosia sitten ostovaiheessa, kaivoin varastosta esiin sisutustyynyt, koristeoksat, keittiön pöydälle jouluiset käpykoristeet, tuikut ja liinat. Huonekalut siirsimme kivempaan järjestykseen ja kävin ostamassa uusia pehmeitä taljoja kylmien keittiön tuolien päälle. Kun kaikki oli tehty, ilta hämärtyi ja kynttilät paloivat oli tunnelma ihan mieletön! Lapset huokailivat monta päivää lopputulosta ja rakastivat lämpimiä pehmeitä taljoja, uutta järjestystä ja valaistusta.
Mies vähän katseli ja oli aluksi ihan pokkana vaan, että Ai en meinannut huomatakaan. Kyllä tuo nyt tuntuu viihtyvän ja ylpeänä on jo siskolleenkin esitellyt uutta joulujärjestystämme, en tiedä onko kertonut totuuden kuka siitä vastuun otti. Kiva olis ollut nähdä miehen versio joulukodista... kun aina niin tietävänä on näistä asioista :)
Aiheuttaa kateutta ajatuskin että joku saa sisustaa niinkun haluaa!
Tällä hetkellä ottaa päähän niin paljon tuo oma ukko joka ei muuta tekisi kun sotkisi ja olisi vaan niin tietävinään miten sisustetaan hienosti.
Ei anna mies sisustaa. Kaikesta pitää kysyä lupa, lupaa kysymättä kotiin tuodut tuotteet tyrmätään välittömästi. Ruma kelpaa. Kolkko ja ankea koti ei vissiin haittaisi pätkääkään, enemmän haittaa se että yrittää tehdä viihtyisää. Haaveilen omasta asunnosta ja erosta jo ihan senkin takia että saisin laittaa sen kodin juuri niinkun haluaisin ihanaksi pesäksi.
Onkohan kenelläkään ollut eron syynä eroavat sisustusmaut? Makumme vain kasvoivat erilleen.
En kysy mieheltä, vaan sisustan miten haluan
Kaikki ei tykkää vaaleasta, ja parisuhteessa pitää mielestäni tehdä kompromisseja. Sisustamisenkin suhteen.
Meillä on erilainen maku, mutta silti lopputulos on aina molempia miellyttävää:)