Apua, koululainen pihistää herkkuja iltapäivisin

onko aterian nimi lounas, välipala vai päivällinen. Jos on nälkä niin silloin on syötävä. En minä itsekään syö välipalalla vain omenaa jos minulla on kamala nälkä, otan niin paljon että nälkä lähtee. Ja kasvavalla lapsella se nälkä voi olla todella iso, minäkin vedin pienenä ihan järkyttivä määriä ruokia ja olin silti hoikka.

ruisleipää, hedelmiä, jogurttia ja mysliä, välillä karjalanpiirakkaa, puolukkapuuroa, marjakiisseliä. Olen yrittänyt korostaa, että lounas on tärkeä ateria ja välipala on vain väliPALA. Illalla syödään yleensä viideltä toinen lämmin ruoka, joten noin kolmen tunnin välein ruokaa on tarjolla. Ehkä meillä sitten on ruokailutottumukset pielessä. Jäänpä pohtimaan sitä.

ap

kouluruoka on pahaa, oikeasti. Jos on tottunut kotona itse tehtyihin, maukkaisiin ja monipuolisiin ruokiin, ei koulun einesmössöt maistu kuin pahalle. Eikä niissä ole tarpeeksi proteiiniakaan, pelkkää höttöä ovat.

jos kaikki kouluruoka on yökköä, jota ei voi syödä. Ja vaikka lapsi söisikin koulussa, kotiin tullessa on usein jo kova nälkä ja silloin pitää olla kunnollinen välipala.

Itse söin lapsena aina kunnon ruokaa koulun jälkeen ja olin silti laiha kuin tikku. Lapsen pitää saada oikeaa ruokaa ja terveellisiä välipaloja. Ja koulussa olisi syytä syödä, johan opiskelu kärsii jos ei syö.

Kyllä se lapsesta on paljon mukavampaa syödä herkkuja kuin ruisleipää, ylläri ?

Sellasta se elämä on. Tee kiva hedelmäsalaatti, tee se ruisleipä valmiiksi jonkin mukavan päällisen kanssa, ei pelkkä pussi reissumiestä kaapissa. Koeta jotain poikkeavaa, yritä edes!

kumiperunat ja jotain-jauhelihan-tapaista ei murkkuja paljon houkuta ja kun se on sellainen joukko-ilmiö, että kouluruuasta ei tykätä. meillä ainakin vaan ne tosi kummat lapset söi kouluruokaa. ainoastaan pinaattilettu ja kalapuikkopäivinä oli ihan okei kaikkien tykätä ruuasta :D



ei munkaan mielestä kolme karjista oo iso ateria jos ei päivällä oo syönyt.



ja tosta laiskuudesta.. se saattaa olla jotain vakavampaakin, kun se ettei vaan viitsi. kilppareissa voi olla heittoa tai sitten ihan masennusta.



jos haluut pitää herkkuja kotona niin jemmaa ne jonnekin, mistä muksut ei niitä löydä :) ja tehkää vaikka joku eväsrasia-henkinen ratkasu iltapäiviksi, että on helppo laittaa sapuskaa.

Tulkaapa äidit katsomaan, mitä lapsenne syövät koulussa. Kouluavustajana ollessani ohitseni purjehti päivittäin liuta lapsia, joilla on lautasellaan ½ perunaa, kastiketippa ja kolme salaatinmurua ristissä. "Kaikkea pitää maistaa", toki, mutta milläpä pakottaa lapset syömään kunnon annoksia.

kouluruoka on kuin välipala ja se kotona oleva välipala olis oltava se ateria! Jotain on tosiaan pielessä. Väität lapsen näpistävän herkkuja kaapeista, kun toinen etsii syötävää nälkäänsä. Ja kasvava lapsi saattaa muutenkin tarvita välipalaksi enempi kuin yhden karjalanpiirakan.

ruisleipää, hedelmiä, jogurttia ja mysliä, välillä karjalanpiirakkaa, puolukkapuuroa, marjakiisseliä. Olen yrittänyt korostaa, että lounas on tärkeä ateria ja välipala on vain väliPALA. Illalla syödään yleensä viideltä toinen lämmin ruoka, joten noin kolmen tunnin välein ruokaa on tarjolla. Ehkä meillä sitten on ruokailutottumukset pielessä. Jäänpä pohtimaan sitä.

ap

nyt nukkumaan ja kaivaa sen herneen nenästään. Osasitte taas kärjistää jutut pelkän omenan syönnistä siihen, että kaikki kotona syöminen on pihistämistä. Jepjep.

ap

aloitus oli aiheellinen. Muistelen itse, että juuri noina akoina lähistöllä ei asunut yhtään kavereita ja tuli "herkuteltua" kotona, siis tylsyyteen! Puolikas kaakaopurkki ja sipulirouhe (sellaisia rasvassa paistettuja?) kyllä viittaa herkkuhimoon/ahmimiseen, joka sitten taas on seurausta siitä, ettei ole fiksumpaa tekemistä. Ehdottaisin, että tosiaan miettisitte välipalaa yhdessä etukäteen. Parasta olisi, jos se olisi jotain napostelutyyppistä, mutta luvallista. Jaksaisitko esim. laittaa hedelmiä/juurespaloja valmiiksi kuorittuina lautaselle? Smoothie? Itsellä herkkuhimo johti pyöreyteen suurinpiirtein tuon ikäisenä, onneksi myöhemmin löytyi muuta puuhaa.

Ei kouluruokaa, aamupalaksi leipää tai puuroa ja koulun jälkeen taas leipää, puuroa tms. mielestäsi hän saakaan ottaa. Sellaisella ruokavaliolla on jatkuvasti nälkä ja tekee mieli puputtaa herkkuja. Enkä oikein tajua, miksi kolmen karjalanpiirakan tai kuivatun sipulin syöminen on kauhea synti.



Jos lapsi ei syö koulussa, välipalan pitäisi olla jokin täysipainoinen ateria, josta löytyy myös proteiinia.

nyt nukkumaan ja kaivaa sen herneen nenästään. Osasitte taas kärjistää jutut pelkän omenan syönnistä siihen, että kaikki kotona syöminen on pihistämistä. Jepjep.

ap

otsikossa itse puhuit pihistämisestä

Jos PYÖREÄ lapsi syö herkkuja "nälkäänsä" ja jatkaa pyöristymistään, niin kyse ei ole mistään oikeasta nälästä. Se syöminen korvaa jotain muuta tunnetta tai tekemistä tai jotain, mutta nälän kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.



Minä en ainakaan tiedä, miksi minä söin juuri tuossa iässä 8-11 v ihan hölmöjä määriä ihan mitä tahansa oli saatavilla, parhaasta päästä aloittaen. Jos ei ollut herkkuja, niin banaania tms. Kyllä niilläkin saa mukavan vatsanseudun kasvatettua... Minulla ei tietääkseni ollut mitään syytä, miksi. Mutta aika isoksi pääsin kasvamaan ennen kuin pojat ja vatsan koko alkoi kiinnostamaan. Sen jälkeen loppui lihoaminen.



Eli syömisen tilalle pitäisi keksiä jotain muuta ja herkku pitäisi olla tarjolla vasta päivällisen jälkeen.



Todelliseen nälkään voi tehdä jääkaappiin salaatin, jos sovitun välipalan jälkeen on vielä ihan kaamea nälkä. Ja jos kuuluu siihen ryhmään kuin meikäläinen, niin se nälän tunne ei katoa syömiseen, vaan vasta paljon myöhemmin eli sen perusteella en voi edelleenkään syödä...

välipalaks, oon langanlaiha tyyppi. Lapsena söin kaikki herkut kaapeista, 10 jäätelöä esim. saatoin syödä putkeen. Kaakaota just tohon malliin ku tyttäres...



tulee mieleen et jotenki stressaa painostaan, huomautteletkohan pyöreydestä..



"on tosi iso välipala (kalliskin!)ja kuulostaa ahmimiselta"

Kasvavalle lapselle ihan ok määrä. Nälkä lapsilla on, kun tulevat koulusta.

Annatko muutenkin liian vähän ruokaa?

Kuulostaa kuitenkin siltä, että tuolla ap:n lapsella on nälkä. Jos koulussa syö vaan näkkäriä, kyllä taatusti menee alas kolme karjalanpiirakkaa aika livakkaan välipalaksi.

Ap ei ole ehkä varannut lapselle kunnollista välipalaa tai ohjeistanut lasta selkeästi mitä syödään , jos nälättää. Tosin jos täällä marisee 3 karjalanpiirakan syömisestä, ei taida edes tajuta, että lapsella on nälkä

Jos PYÖREÄ lapsi syö herkkuja "nälkäänsä" ja jatkaa pyöristymistään, niin kyse ei ole mistään oikeasta nälästä. Se syöminen korvaa jotain muuta tunnetta tai tekemistä tai jotain, mutta nälän kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Minä en ainakaan tiedä, miksi minä söin juuri tuossa iässä 8-11 v ihan hölmöjä määriä ihan mitä tahansa oli saatavilla, parhaasta päästä aloittaen. Jos ei ollut herkkuja, niin banaania tms. Kyllä niilläkin saa mukavan vatsanseudun kasvatettua... Minulla ei tietääkseni ollut mitään syytä, miksi. Mutta aika isoksi pääsin kasvamaan ennen kuin pojat ja vatsan koko alkoi kiinnostamaan. Sen jälkeen loppui lihoaminen.

Eli syömisen tilalle pitäisi keksiä jotain muuta ja herkku pitäisi olla tarjolla vasta päivällisen jälkeen.

Todelliseen nälkään voi tehdä jääkaappiin salaatin, jos sovitun välipalan jälkeen on vielä ihan kaamea nälkä. Ja jos kuuluu siihen ryhmään kuin meikäläinen, niin se nälän tunne ei katoa syömiseen, vaan vasta paljon myöhemmin eli sen perusteella en voi edelleenkään syödä...

jääkaappiin pieni annos, jonka lapsi voisi lämmittää mikrossa? Jos lapsi ei ole syönyt kouluruokaa kunnolla, on ihan selvä, että koulusta tullessa on kunnon nälkä, johon jokin jogurtti tai salaatti ei auta juuri lainkaan. Proteiinipitoinen liha- tai kalaruoka täyttäisi vatsan paljon paremmin ja estäisi turhaa napostelua.



Minäkin kyllä ihmettelen, että kolme karjalanpiirakkaa on ap:n mielestä suuri annos. Oma hoikka (45 kg / 160 cm) tyttöni syö ne helposti välipalaksi, vaikka olisi syönyt kunnon lounaan kolme tuntia aikaisemmin.

perheestä jossa syömistä tarkkailtiin juuri samasta näkökulmasta kuin ap:n perheessä. Kaikki sokeri oli syntiä ja se piti jotenkin erikseen ansaita. Joka herkkua kytättiin, ja esimerkiksi jouluna ei saanut syödä kuin yhden konvehdin päivässä. Me lapset, jotka pidimme makeasta, saimme jatkuvasti tuntea olevamme huonoja ja epäonnistuneita, itsekurittomia laiskiaisia joista ei ole yhtään mihinkään. Se oli ihan puhtaasti henkistä väkivaltaa, eikä sillä ollut syömisen kanssa pohjimmiltaan paljonkaan tekemistä. Päin vastoin, se sekoittin tehokkaasti kyvyn kuunnella omaa nälkää ja kehoa, kun jokainen syömistilanne oli painostava tilanne. Kun sitten sain sen verran vapautta että sain omaa rahaa, lihoin nopeasti valtavasta, koska söin salassa sokeria isoja määriä. Kesti kauan oppia normaali, terve syöminen ilman häpeää ja ruuan käyttämistä tunteiden tunnistamisen korvikkeena.



Ap, minusta sinun tekstisi ei vaan ollut ihan terveellä pohjalla. Kaakao ym. kuuluu ihan normaaliin arkielämään, ja lapset pitävät sokerista. Ole varovainen ettet opeta lasta häpeämään itseään ja syömistään, hän voi kantaa sitä taakkaa vielä pitkään.

Minäkin söin lapsena kaikki herkut kaapeista jos olin yksin kotona. Olin kyllä hoikka.



Ihan vaan koska herkut maistuu hyviltä ja syöminen on kivaa. Ei siihen kummempaa/vakavampaa syytä tarvita.



Minustakaan kolme karjalanpiirakkaa ei kuulosta ahmimiselta, kyllä meilläkin saattaa koululaiset vetäistä kolme karjalanpiirakkaa välipalaksi tai vaikka iltapalaksi. Eivät ole ahmijoita kuitenkaan (hoikkiakin).



Minäkin olen sitä mieltä että proteiinia pitäisi lisätä aamupalaan/välipalaan. Esim kananmunaa (vaikka munakokkelia/munakasta/keitettynä/paistettuna, kinkku- tai kalkkunaleikkelettä tms.)

Kouluruoka uppoaa vaihtelevasti, pienemmille paremmin kuin esiteinille. Ja heillä on tosiaan koulun jälkeen tosi kova nälkä! Yleensä meillä on ihan oikea ruoka kolmeen mennessä, ja aina menee isot annokset. Kolmen päivinä heillä on aina eväät koulussa, esim voileipää ja banaani, ja heti kotiin tultua ruokapöytään. Ja taas viiden, kuuden maissa nälkä... Kyllähän kasvava lapsi tarvitsee tarpeeksi täyttävää syötävää ja tarpeeksi usein. Tuntuisi että siitä se napostelukierre juuri tulee jos ei saa mahaa täyteen.

Onko tässä asiassa nyt pointtina se, että pyöreähkön lapsen syömisiä yritetään pitää kurissa?

En ole ikinä ymmärtänyt perheitä, joissa lapset ei saa vapaasti syödä ruokaa kotonaan. Meillä on yksi laatikko kotona, jossa on "retkieväitä" sen lapsetkin tietää että se on hätävara retkille, muuten saa syödä ihan mitä kaapista löytyy.

ja usein on jotain eilistä kaapissa mitä lämmittä. Ja sitten viiden-kuuden välissä vielä päivällinen. Ja klo 20 syödään iltapala.

Aamulla lapset juo kaakaota ja syö leivän/viilin.

Joka aterialla salaattia ja itsekin kuorivat porkkanaa tai omenaa välipalaksi.

Koulussa kuulemma syövät hyvin.

Kaikki neljä lasta ovat todella hoikkia ja syövät kuin hevoset.

Tärkeintä on minusta se että syödään silloin kun on nälkä. Ja arkena liikutaan koulun jälkeen ulkona tai sisäliikuntaa.

Meillä voidaan herkutella jäätelöllä vaikka arkena päivällisen jälkeen.

Jos lapsi syö keitiön kaapista ruokaa niin ei se ole pihistämistä. Mutta jos varastaa herkkuja kaupasta niin se on varastamista.

Meidän perheessä tuo liikunta on ihan itsestään selvyys, meillä vanhemmilla liikunta harrastus ja lapsilla myös. Arki-iltoina käymme yhdessä hiihtämässä, luistelemassa, uimassa ja kesällä olemme ulkona kokomillan.

Liikutteko perheenä yhdessä vai onko elämä vain pelkkää kalorinlaskentaa?