Neuvoja kaivataan
Olemme eronneet noin 3 vuotta sitten miehen löydettyä uuden. Meillä on 3 poikaa josta nuorin 4 v. Alussa meni puoli vuotta ennenkuin mies halusi edes tavata poikiaan ja sitten menikin hyvin noin vuosi kunnes itse tapasin uuden miehen. Sitten alkoi kiusanteko. Ex-mies lupaa tulla hakemaan pojat mutta jättää sitten tulematta, sulkee puhelimen tai juo itsensä humalaan ettei tarvitse tulla. Aina kun minulla olisi joku meno niin tekee sen lähtemisen niin vaikeaksi myöhästelemällä tai jättämällä hakematta poikia. Olen joutunut luopumaan niin monesta menosta tämän takia ja uusi suhteenikin on ruvennut kärsimään tästä kun koskaan emme voi olla kahden :(
Tätä on nyt jatkunut noin 1 ja puoli vuotta tätä kiusantekoa. Minua jo jännittää viikko etukäteen jos olen luvannut lähteä jonnekin että onnistuuko se ja tuleeko mies ollenkaan.
Olen niin täynnä tätä touhua, olen oikeutettu itsekin joskus olemaan ilman lapsia ja rentoutumaan koska teen pitkiä työpäiviä ja hoidan muutenkin lapsia yksin.
Mitä ihmettä minun pitäis tehdä? Erota tästä uudesta? Mitä?
Onko mitään lakia olemassa mikä velvoittaa että tapaamisia on noudatettava kun ne on jo sovittu?
Minulla ei ole muita hoitajia lapsilleni koska yksi lapsistani on sairas ja hän tarvitsee asiantuntevaa hoitoa sairauteensa. Ex-mieheni on oikeastaan ainoa.
Taas tänään olisin halunnut huomisen vapaapäivän kunniaksi käydä illalla elokuvissa ja syömässä ja se olikin jo sovittu exän kanssa että hän hakee pojat jo tänään mutta kun soitin hänelle, oli jo toisella puolella suomea kaverinsa kanssa ja sanoi ettei kerkiä mitenkään hakemaan tänä viikonloppuna vaikka puhe oli :(
Taas minun suunnitelmat meni mönkään ja niin ne menee sen 99% :(
Olen niin väsynyt tähän touhuun ja jatkuvaan mielipahaan itseni ja poikieni puolesta. Hekin pettyvät kerta toisensa jälkeen.
Kommentit (2)
että unohda koko exä vähäksi aikaan. ole soittamatta, lapsille puhumatta. lastenvalvoja ei voi tehdä mitään sille, ettei isä ota lapsiaan. meillä äideillä ei ole sitä oikeutta mikä iseillä on. emme me voi vaatia lastenvalvojan luonna, että joka toinen vkl on minun vapaa aikaa. se saatetaan kirjoittaa sopimukseen mutta sitä ei kukaan valvo.
itse en voinut sanoa viellä vuosi sitten lapsille että on isä vkl ennen kuin näin, että isä seisoi edessäni ja otti pojan mukaansa. voit myös sanoa exälle että ole hyvä ja tule itse selittämään pojille miksi et tule? muista viellä muistuttaa siitä, että lapsen luottamusta ei saada tikkarilla takas. kun lapsen luottamus aikuista kohtaan menee pois, se on todella vaikea saada takaisin!
jos uusi miehesi ei näitä asioita ymmärrä/hyväksi ei häneen kannata kamalasti tuhlata sitä pientä energiaa joka sinussa on. eikö lähipiirissäsi olisi ketään joka voisi "opetella" sairaan lapsen hoidon? olisi teidän luonna mahdollisimman usein ja oppisi ne kaikki hoito toimenpiteet että voisitte edes jokatoinen viikko käydä miehesi kanssa elokuvissa, syömässä tai vaikka vain kävelyllä. tiedän 3 lapsen yksinhuoltajana kuinka rankkaa on taistella jatkuvasti kiusaa tekevän exän kanssa ja minulla juuri vanhin poika on tämän erittäin hankalan exän poika ja keskimmäin lapsen isä onkin sitten hieman järkevämpi ja helpomi tapaus.
mutta ainakin minä jaksoin paremmin kun olin menemättä minnekään ja olin taistelematta exän kanssa. kun ei itsekkään joudu jatkuvalla syötöllä pettymään, sitä jaksaa paremmin. :) onhan sitä "omaa aikaa" kun lapset nukkuu.
voimia paljon ja jos olet ajan varannut lastenvalvojalle, toivon että mies tuli järkiinsä ja lopettaisi kiusan teon.
On aina erityisen haavoittavaa, jos aikuiset vetävät lapset eroamisen tunnekuohuihin mukaan, ikään kuin kostamalla pettymyksensä lasten kautta. Se on väärin lapsia kohtaan ilman muuta, mutta tuhoaa myös lopulta tämän tekijän, koska näin hän ylläpitää vääränlaista riippuvuutta exäänsä eli tässä tapauksessa sinuun.
Koska lasten etu on tässä se kaikkein tärkein, ehdotan, että varaatte pikaisesti ajan perheneuvolaan, (tai edes lastenvalvojalle, joka tapaamissopimuksetkin laati) ja puhutte auki tilanteen. Lapsia ei saa käytää heittonappuloina, eikä saa perua lupauksiaan. Se näivertää lapsen luottamusta ja aikaansaa hylätyksi tulemisen tunteita.
Mutta sinunkin jaksamisesi on tärkeä asia.
Voisitko alkaa kartoittaa itsellesi tukiverkostoa? Ethän voi olla noin arvaamattoman ihmisen varassa, siis sinun vapaapäiväsi! Oletko miettinyt kaikki mahdollisuudet, kuka voisi joskus edes ottaa lapset, vaikka ei pystyisikään lennosta ottamaan isän viime hetkellä peruttua. Voisit ainakin niinä päivinä luottaa saavasi vapaata, jos tiedät jonkun vastuullisen ihmisen luvanneen lapsistasi huolehtia.
Jos on fakta (eli jos keneltäkään et todellakaan saa apua), että lapset ovat aina luonasi, sitten uuden suhteesi pitää sopeutua siihen, että tapaatte vain lasten läsnäollessa, jolloin kahdenkeskistä aikaa on vain pari tuntia lasten nukkumaan menon jälkeen. Jos hän ei tähän suostu, suhde varmaankin sitten päättyy.
Voimia ja toivon,e ttä saatte perheneuvola-ajan pian ja että isä ymmärtäisi vastuunsa ja tehtävänsä ja myös tärkeän paikkansa isänä. Viime kädessä hän tässä eniten menettää, jos menettää lastensa luottamuksen.
ystävällisin terveisin
kirkkosisko, diakoni Meiju
Tikkurilan seurakunta
Vantaan seurakunnat