Yhteiskunnassa kaikki voisivat paremmin, jos äidit (isät) olisivat kotona

enemmän aikaa vanhempien kanssa. Murrosiässä 12v eteenpäin alkaa samanikäinen seura kiinnostaa enemmän.

Olisi hyvä jos koti-isyys tulisi pakolliseksi miehille. Samalla tasa-arvo lisääntyisi ja naisetkin voisivat luoda uraansa. Eli koti-isyys pakolliseksi kakuksi vähintään 6 vuotta. Sen jälkeen on aikaa luoda uraa ja lapsikin kehittyy terveemmäksi. Kotiäitiys ei ole tuottanut hyvää tulosta, sen lisäksi kotiäidit ovat useasti syrjäytyneet yhteiskunnasta, kun miehet ovat vieneet heiltä työt. Eli kotiäitiys noin 2 vuodeksi pakolliseksi, mikäli imettää kaksi vuotiaaksi asti lastaan.

Ja sitten isä 6 vuotta tai enemmän kotona, jotta nainen saisi tasa-arvon, eikä syrjäytyisi yhteiskunnasta?

ISät toki osaavat kasvattaa jämptimmin lapsia. Miestä kunnioitetaan sillä isässä asuu luontainen auktoriteetti. Tämä ehkä vähentäisi radikaalisti kriminaaleja maastamme.

enemmän aikaa vanhempien kanssa. Murrosiässä 12v eteenpäin alkaa samanikäinen seura kiinnostaa enemmän.

Olisi hyvä jos koti-isyys tulisi pakolliseksi miehille. Samalla tasa-arvo lisääntyisi ja naisetkin voisivat luoda uraansa. Eli koti-isyys pakolliseksi kakuksi vähintään 6 vuotta. Sen jälkeen on aikaa luoda uraa ja lapsikin kehittyy terveemmäksi. Kotiäitiys ei ole tuottanut hyvää tulosta, sen lisäksi kotiäidit ovat useasti syrjäytyneet yhteiskunnasta, kun miehet ovat vieneet heiltä työt. Eli kotiäitiys noin 2 vuodeksi pakolliseksi, mikäli imettää kaksi vuotiaaksi asti lastaan.

Tämäkin uutinen puoltaa ehdotustasi:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/02/1268882/ts-pienten-las…

vaan luuletko että äidit suostuisivat? Ehheeeei. Ite joutuisi töihin ja mies saisi olla kotona.

Tämähän ei voi olla rahakysymys, koska jokaisella perheellä on mahdollisuus järjestää asiat niin että lapsen voi hoitaa kotona ainakin 3-vuotiaaksi asti. Eli ihan turha vedota siihen paremmin tienaavaan ukkoon tässä.

On muuten aika huikea tuo 40 %...

menes äippy nyt äkkiä takas sinne nyskin ja hellan väliin

Alistuvat kotiäideiksi. Heidän miehensä saattaa painostaa heitä rahallisesti vaikka miten.



Kyllä kotiäitien pitäisi hanakammin ottaa askel kohti työmaailmaa. Olette kokoajan niskalenkissä mikäli miehenne päättää lähteä toisen naisen matkaan.



Teillä ei ole mitään turvaa. Eniten järkyttää kaikki nuoret äidit joilla ei välttämättä ole koulutustakaan takana. Silloin ollaan hyvin ojassa.



Hankkikaa sitä työkokemusta. Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys sen eteen on tehty ja tehdään kovasti töitä.



T: Femakko

syyn taloudellisten syiden piikkiin. Ne äidit, jotka itse tiedän, olisivat helposti voineet valita pidemmän kotihoidon, mutta taloudellinen pakko kuulema oli. Miksi? Jotta

-voisi tehdä ulkomaanmatkan kerran vuodessa

-useamman risteilyreissun vuosittain

-pitää kahta autoa (koti ja työpaikka Helsingissä)

-muuttaa uuteen/suurempaan/paremmin varusteltuun

asuntoon

Toki mielestäni jokainen saa tehdä kuten omalle perheelle tai itselle parhaiten sopii, ikävää mielestäni on se, ettei voi sanoa todellista syytä eli lapsen kanssa arjen eläminen on tylsää heidän mielestään.

Saa kivittää, jos haluaa. Tilanteita on erilaisia, mutta useimmilla kahden vanhemman perheillä on oikeasti valinnan mahdollisuus, taloudellisestikin. Kaikkea ei tietenkään voi saada, elämä on valintoja.

Jopa mieheni sisko ilmoitti suorin sanoin minulle, että jos hän pystyy olemaan kotona reilu kaksi vuotta, niin siihen pystyy kuka vaan. Niin, no, kyseinen henkilö sai äitiysrahaa ja vanhempainrahaa ENEMMÄN kuin minä saan palkkaa työstäni. Meillä visavelka kasvoi, kun olin kotona 1,5 vuotta esikoisen kanssa. Oli pakko mennä töihin, jotta pystyimme elämään. ASuntovelkaa emme lyhentäneet mitenkään huimasti, vähemmän kuin vastaavan kokoisesta asunnosta olisimme maksaneet vuokraa. On helppo arvioida toisten elämää, jos itsellä on hyvä tulot tai miehellä on hyvät tulot tai jos asuminen on ratkaistu perinnöksi saadulla rintamamiestalolla (eräs ystäväni). Me muut joudumme tekemään töitä elääksemme eikä säästöjä meidän pienistä palkoistamme jää kuin vain joskus, ja nekin hupenevat esim. uuteen pesukoneeseen.

Me emme matkusta emmekä käy risteilyllä. Joulukuussa kävimme, kun mies oli saanut lahjakortin, mutta itse emme siis maksa näitä risteilyjä. Meillä on kaksi autoa, koska asumme maalla, ja lähimpään kauppaankin on melkein 10 km. Asumme maalla siksi, että asumiskustannukset ovat siellä halvemmat. Myimme pääkaupunkiseudulla olevan asuntomme ennen toista lasta ja saimme samalla hinnalla ison omakotitalon. Velkaa toki on edelleen, mutta ei sen kummemmin kuin ennenkään.

Nyt toisen lapsen kanssa joudun palaamaan töihin, kun hänkin on 1,5-vuotias. MIelelläni olisin kotona, mutta jälleen kerran rahat eivät kerta kaikkiaan riitä. Tällä hetkellä nettotulot ovat 2400 euroa, ja asumiskulut ovat lähes 1800 euroa. Tosin juuri nyt maksamme vähemmän lainanlyhennystä, ja nostamme sitä taas kun menen töihin.

Meilläkin olisi ehkä mahdollisuus toisen vanhemman kotiin jäämiseen, jos emme lyhentäisi lainkaan velkaa ja lopettaisimme isomman lapsen harrastukset sekä myisimme toisen automme. Aika mökkihöperöä elämää se sitten olisikin, ja eskarilainen joutuisi jäämään iltapäivähoitoon, kun en millään voi häntä hakea eskarista (10 km päässä). Pankki on toki luvannut lyhennysvapaita kuukausia, jos niin tiukaksi menee mutta samalla suositellut voimakkaasti, että lyhentäisimme edes jotain lainastamme. Lisäksi meille on tulossa isoja hoitomaksuja erään sairauden hoidosta, josta jää aika iso summa meidän maksettavaksemme.

Elämä on valintoja. Kaikki valitsevat varmasti sen parhaan vaihtoehdon itselleen eikä muut voi paperilla tietää, miten ne toisten valinnat pitäisi tehdä. Näissäkin asioissa kannattaisi vain tuijotella sitä omaa napaa ja jättää muiden tuomitsemiset pois.

Mun mielestä tässä asiassa ei ole oikeeta eikä väärää tapaa tehdä. Toiset haluaa töihin ja toiset haluaa hoitaa lapset kotona, jokainen tekee oman perheen kannalta parhaan ratkaisunsa. Mutta sitä mieltä mä kyllä olen, että päiväkodeissa on melkoisen suuret ryhmäkoot ettei siellä kovin yksilöllistä hoitoa saa ja joukossa on varmasti ihania hoitotätejä ja sitten niitä vähemmän ihania, ihan tuurista kiinni. Mä kyllä tunnen monta lasta, jotka tykkää päiväkodista ja sen tädeistä paljon ja menee sinne mielellään ja sitten tunnen monta lasta joilla päivähoito ei vaan toimi ja hoitajatkin ovat melko kamalia ja kohtelevat lasta ja hänen perhettään alentavasti. Mulla itsellä on kolme lasta, joista vanhin eskarissa ja nuorin 6kk ja tän ajan olen ollut kotona ja nauttinut siitä. Mua ärsyttää nämä kommentit joissa sanotaan, että kotiäidit vaan makaa kotona ja kuskaa vanhimmat lapset vauvan tieltä pois. En ole tehnyt näin eikä myöskään kukaan ystäväni. Toki itsekkin ihmettelen miksi jotkut näin toimivat, mutta suomessa vaan on tämä subjektiivinen päivähoito-oikeus ja sitä varmasti käytetään, mutta se on väärin jos joku tälläinen lapsi vie päivähoitopaikan sellaiselta lapselta joka oikeasti sen paikan tarvitsee. Niin ja mitä tuohon kotona makaamiseen tulee niin sitäkään en kyllä pääse tekemään. Kyllä mulla kello soittaa puol seittemän joka aamu, että saan esikoisen eskariin yhdeksäksi. Sen jälkeen onkin luvassa kahden pienimmän kanssa ulkoilua ja niitä kotitöitä ja ruuanlaittoa. Toki on päiviä, kun muakaan ei niin huvita laittaa ruokaa ja syödään saarioisten maksalaatikkoa ja on päiviä, kun en jaksa pestä pyykkiä tai siivota, teen ne sitten seuraavana päivänä, onko tämä minun laiskuuteni joinakin päivinä jotenkin teiltä työssäkäyviltä äideiltä pois?! Minä en arvostele teidän työssäkäyntiä, joten älkää te arvostelko minun kotiäitiyttäni. Tämä oli minun valintani ja minäkin palaan työelämään aikanaan. Varmasti sitä ennen täytyy hieman käydä koulutuksissa yms, että pääsee takaisin työelämään, mutta se on minun valintani ja on ainoastaan minun asiani. Ja sitten vähän off the topic, mutta mun mielestä nykypäivänä ollaan melkoisen materialistisia, on sitten koti-tai työssäkäyvä äiti. Pikku pilteillä on pakko olla tickketin haalarit ja espritin paita ja housut, koska ilman niitä ei pärjää millään ja eihän lapsi voi kulkea missään h&m retkuissa. Niin kovin kummallista, mutta niinkuin jo totesin meitä on moneen junaan ja jokainen tallaa tyylillään ja osalle on tärkeää, että saa säilyttää sen elintason mihin on tottunut ja osa tyytyy sitten vähempään. Mikä tässä on väärin?

Monesti miehet eivät uskalla vaatia koti-isyyttä vaimoiltaan vaan vaimot luovat perheroolit ja varmistavat itselleen kotona olon. Naiset saattavat käyttää myös hyvää luotua suhdettaan lapseen aseena isää vastaan. Joten isä pakenee töihin ja vaimo ei välttämättä tee edes kotitöitään.