Näin tänään 6-8 vuotiasta lasta retuutettavan

1) Suuren lentokentän turvatarkastusjonossa ( valtava halli täynnä ihmisiä eri jonoissa) ja suhteellisen kireä aikataulu ehtiä seuraavalle lennolle edellisen lennon myöhätymisen takia 5-v päättää ettei kävele/seiso. Vanhemmilla omat reput, lasten reput ja isompi sisarus hoidettavana. Paikalleen ei voi jäädä, neuvottelulle ei ole aikaa ja ratkaisu oli kiskoa lasta kädestä eteenpäin kunnes nousi itse ylös.



2) Samainen lapsi halusi 4-v marketissa autokärryyn. Jo automatkalla olin ilmoittanut että tällä kertaa ei oteta autokärryä vaikka sellainen olisi vapaana. Parkkihallin ala-aulassa lapsi heittäytyy lattialle kun ei oteta autokärryjä. Kiskaisin tässäkin tilanteessa lapsen pois muiden jaloista ja vaaravyöhykkeestä muiden autojen läheltä.



Vanhempaa lasta on kasvattu samoilla säännöillä ja kiskomista ei ole edes tarvinnut harkita; kiukuttelua ja uhmaa on ollut paljon vähemmän/lapsi antaa nopeammin periksi käskylle. Tämä toinen testaa paljon helpommin onko todella pakko tehdä jotain vai ei. [Ja hänet on jätetty keskellä kaupan lattiaa itkupotkuraivarin takia, kesti 20sekuntia ennenkuin tuli perässä, mutta aina lapsen maahan jättäminen ei vaan ole mielestäni turvallista]

kyllä lapsi oppii pahat tavat jo silloin 1 vuoden ikäisenä, ilman että kukaan niitä opettaa. mm. lyömään, puremaan, repimään tukasta, heittämään sen maitolasin maahan ym..

voin kertoa, etten ole koskaan tehnyt mitään edellä mainituista asioista lapselleni, eikä ole niitä mistään nähnyt, mutta kummasti 1vuotias niitä silti tekee. eikä se tietenkään tuossa vaiheessa haittaa, eihän 1vuotia ymmärrä että esim lyöminen sattuu. siinä vaiheessa täytyy vaan yrittää kieltää(sanoin), ja koittaa selittää että se on väärin.

mutta esim 8 vuotias joka ei tiedä oikean ja väärän eroa, ja heittäytyy täysin mahdottomaksi(makaa sielä uimahallin aulassa lattialla ja huutaa) niin kyllä minäkin äitinä, lapsen sieltä pois kantaisin, enkä jättäisi muitten asiakkaitten riesaksi.

Ensinnäkin, jos jollakulla on "immuniteetti" lasten pahoinpitelyä vastaan, se tarkoittaa ettei hän jaksa enää välittää siitä. Immuniteetti=vastustuskyky. Jos haluaa käyttää ns. hienoja sanoja, niin voi varmaan opetella mitä ne tarkoittavat ensin.



Toisekseen, tutkintapyyntöjä ei tehdä yksittäisen epämääräisen tilanteen perusteella. Jos olisit nähnyt lyönnin, niin ok, tee tutkintapyyntö. Nyt näit ison lapsen, joka ei totellut vanhempaansa, jolle ei jäänyt (omasta mielestään) muita vaihtoehtoja. Et voi tietää, onko kyseessä yleinen tapahtuma, yksittäinen tapahtuma, etkä voi edes tietää, sattuiko lapseen (jos olisi sattunut, olisi todennäköisesti noussut kävelemään). Jos asia häiritsi, voit mennä siitä äidille sanomaan, mutta todennäköisesti sitä ei oteta hyvällä vastaan.



Miksi joku kieltäisi lastaan leikkimästä pahoinpidellyn lapsen kanssa kerhossa? Siis miksi hän haluaisi rangaista pahoinpideltyä lasta vielä lisää jostain, mihin hänellä ei ole valtaa? Täysin naurettavaa käytöstä. Syy on vanhempien, ja heitä vastaan toimet pitäisi myös kohdistaa, ei lapsi-parkaa.

En ymmärtänyt tätä ensimmäistä kommenttia immuniteetistä.

Ensinnäkin, jos jollakulla on "immuniteetti" lasten pahoinpitelyä vastaan, se tarkoittaa ettei hän jaksa enää välittää siitä. Immuniteetti=vastustuskyky. Jos haluaa käyttää ns. hienoja sanoja, niin voi varmaan opetella mitä ne tarkoittavat ensin.

Toisekseen, tutkintapyyntöjä ei tehdä yksittäisen epämääräisen tilanteen perusteella. Jos olisit nähnyt lyönnin, niin ok, tee tutkintapyyntö. Nyt näit ison lapsen, joka ei totellut vanhempaansa, jolle ei jäänyt (omasta mielestään) muita vaihtoehtoja. Et voi tietää, onko kyseessä yleinen tapahtuma, yksittäinen tapahtuma, etkä voi edes tietää, sattuiko lapseen (jos olisi sattunut, olisi todennäköisesti noussut kävelemään). Jos asia häiritsi, voit mennä siitä äidille sanomaan, mutta todennäköisesti sitä ei oteta hyvällä vastaan.

Miksi joku kieltäisi lastaan leikkimästä pahoinpidellyn lapsen kanssa kerhossa? Siis miksi hän haluaisi rangaista pahoinpideltyä lasta vielä lisää jostain, mihin hänellä ei ole valtaa? Täysin naurettavaa käytöstä. Syy on vanhempien, ja heitä vastaan toimet pitäisi myös kohdistaa, ei lapsi-parkaa.

Lapseni ei ole pahoinpidelty. Meillä ei ollut edes tukkapöllyä eikä luunappeja tms. käytössä. Tuohon asti oli riittänyt lapselle keskustelu, edes mitäänm jäähypenkkejä ei tarvitty tuon lapsen kanssa mutta sitten tuli muutoksia ja lapsi muuttui ja sitten tuli tuo tilanne.

Sinusta ja tuosta naisesta pahoinpitelyä on se, että lapsi raahataan ulos tilanteesta, koska ei suostu kävelemään, mutta menemättä sen kummemmin yksityiskohtiin omassa tapauksessani, en ala selittämään mistä oli oikeasti kyse, miksi oli nostorajoitus, miksi oletin että ko., äiti tietää että minulla on iso operaatio johon kuuluu nostorajoitus xx kg, en ala selittää tätä kaikkea tänne.

En siis kerro, mikä tilanne, mutta paljon viattomamapi kuin äkkiseltään voisi tästä päätellä.

Lapset olivat kahdessa kerhossa, kerho A.ssa ja kerho B.ssa, ja heillä meni leikit hyvin yksiin , mutta sitten tuo toinen lapsi ei saanut enää olla meidän lapsen kanssa. En enää nähnyt tuota äitiä, lapsen haut ja viennit hoiti isä tai mummo tuon jälkeen, joten en voinut kysyä. Tuo toinen lapsi kärsi myös tilanteesta, hänen oli vaikea toimia kerhossa jossa piti tehdä parityöskentelyä, pitää kiinni ja olla fyysisesti lähellä toista..

Ymmärrän, ettei hän halunnut enää olla minun kanssani tekemisissä, olimme juuri tutustuneet ja vaihtaneet puhelinnumeroita, eikä hän voinut kysyä edes, että mistä on kysymys...

Ymmärrän, että hän koki ettei minun kaltaisen kanssa voi olla mitään yhteistä jne.

Mutta minusta on ala-arvoista laittaa lapset tällaiseen mukaan, kyse oli kerhosta, jossa lapset oli valvotussa toiminnassa muutaman tunnin viikossa. Lapset olisivat voineet olla kavereita edes siellä kerhossa.