Koulupsykologi, tuleeko leima?

Poikani kanssa aloitetaan yhteistyö koulupsykologin kanssa jo nyt eskarivuoden keväällä juuri keskittymisongelmien takia. Poika on vilkas ja impulsiivinen, ei osaa rauhoittua itse vaan tarvitsee aina aikuisen. Koululuokassa tähän ei ole enää mahdollisuutta, ja koulu alkaakin pienryhmässä näillä näkymin.

Kotona ei meilläkään ole mitään ongelmia, olen ollut päivän eskarissa istumassa ja "tarkkailemassa" että saan oikean kuvan siitä menosta, niin voi tehdä.

Eikö ole parempi antaa lapselle apua ongelmiin, jotka saattavat häiritä häntäkin. Ja vaikuttaa jopa koulumenestykseen.

"luokassa tilanne kaoottinen..jne". Tavisoppilaiden vanhemmat kyseenalaistavat harvemmin opettajan auktoriteettia tai ammattitaitoa..!



t.alaluokan ope

Kotona vanhempina se toki on helpompaa, kun ei ole niin paljoa haittaavia tekijöitä ja kohtaamisen on oppinut ajan kanssa.



t. koulua ja opettajia inhoavan erilaisen lapsen äiti

Lisäisin kysymyksen: ap, mitä luulet, kumpi leimaa lastasi enemmän - satunnainen käynti koulupsykologilla vai häiriköksi ja ilkeäksi leimautuminen muiden lasten ja kenties opettajienkin parissa?



Mieti.



Eli se koulupsykologi ei aiheuta lapsesi ongelmia, vaan yrittää niitä hoitaa ja etsiä yhdessä opettajan (ja teidän vanhempien) kanssa keinoja lapsesi sopeutumisen edesauttamiseksi. Ne ongelmat OVAT JO siellä, ja NIIDEN takia lapsesi leimautuu jos leimautuu.



Kuten nelonen asiallisesti jo sanoikin, koulupsykologi ei tee lapsesta diagnooseja. Hän voi - jos niin katsoo tarpeelliseksi - ohjata lapsesi eteenpäin tutkimuksiin, mutta siihen saatte tekin sanoa sananne sitten. Suosittelisin suhtautumaan siihenkin avoimin mielin, koska diagnooseillakin on tarkoituksensa: ne mahdollistavat kohdistetun avun.



PS: aika moni neurologinenkin sairaus (joita en lapsellenne tässä ehdottele, mutta sellainenkin mahdollisuus ON ehkä olemassa) ilmenee nimenomaan ryhmätilanteissa, ei kotona. Perhe kasvaa ikäänkuin mukaan lapsen omalaatuisuuksiin, ja vertailukohtaakaan ei välttämättä ole. Lisäksi jos lapsella on ongelmia tarkkaavaisuuden tai sosiaalisten taitojen saralla, ne tietenkin kärjistyvät juuri siellä, jossa ko. taitoja eniten tarvittaisiin eli koulussa.

Hehheh...siis JOKAINEN tuntemani äiti, jonka lapsi passitetaan psykologille, väittää samaa kuin ap: "luokassa tilanne kaoottinen..jne". Tavisoppilaiden vanhemmat kyseenalaistavat harvemmin opettajan auktoriteettia tai ammattitaitoa..!

t.alaluokan ope

tällä erittäin leimaavalla ja asenteellisella kommentillasi? No et kuitenkaan onnistunut, koska ammattitaitoinen opettaja ei ajattele eikä etenkään kirjoita noin. Oikea opettaja esimerkiksi tietää, että hänen auktoriteettinsa kyseensalaistetaan kymmeniä kertoja joka ainoa päivä ja että sen tekevät ihan "tavis"oppilaat ja heidän vanhempansa ja että niin pitääkin olla. Oikea opettaja tietää myös, että useimmissa luokissa tilanne on aina enemmän tai vähemmän kaoottinen. Oikea opettaja tietää myös, että kun oppilaalla on vaikeuksia, tärkeintä ei ole löytääniihin syyllistä vanhemmista, vaan saada sille lapselle apua - vaikka se sitten tarkoittaisi sitä, että myönnetään "tilanne luokassa" kaoottisemmaksi kuin se onkaan. TÄmä "alaluokan ope" lienee vain alaluokan provo. Älä ap välitä siitä mitään!

eli leimaa ja kunnolla.



Niin open kuin oppilaidenkin silmissä.

Koulupsykologin luonahan käydään hyvin monista asioista; oppimisvaikeuksista, käytöksestä, oppimisympäristön takia, koulukiusaamisen takia jne. Oma tyttöni kävi myös, koska yhdysluokassa oppiminen on hänelle vaikeaa ja sitä tilannetta lähdettiin selvittämään. Koulut ovat erilaisia, joku koulu sopii toiselle ja toinen toiselle. Nykyään ollaan tosi herkkiä diagnosoimaan heti, jos lapsi ei ole kuten muut ja tee kuten muut. Ja jos on hitaampi tekemään kuin muut, niin heti epäillään että on joku älyllinen vajaus kuten meillä kävi, mutta psykologin käynti rauhoitti, koska psykoogi totesi ettei mitään syytä huoleen ole.