Lue keskustelun säännöt.
Tytölle urheiluharrastusta?
08.02.2011 |
Tätä on hieman aikaista miettiä tyttäreni ollessa vielä niin kovin pieni, mutta mietinpä silti; mihin liikuntaharrastukseen hänet laittaisin sen perus jumppakerhon jälkeen.
Toistaiseksi ei ole selvinnyt, minkälaisesta hän itse eniten pitäisi ja mitkä lajit parhaiten sopisivat hänen kykyihinsä ja ominaisuuksiinsa, ja parhaiten kehittäisi niitä.
Parin vuoden kuluttua hän on mitä otollisimmassa iässä kokeilemaan monia lajeja, ja toivon mukaan jokin jäisi hänelle pysyväksi harrastukseksi ja intohimon kohteeksi.
Toisaalta tahtoisin tukea hänen sulokkuuttaan, notkeuttaan ja viehkeyttään jollakin "tyttöjen lajilla" kuten baletti, luistelu tai voimistelu.
Toisaalta itse harrastin teininä jääkiekkoa, jota pidän erittäin hyvänä lajina (minusta tuli oikein siro ja kevyt ilman niitä balettejakin) - joskin minua harmitti ja harmittaa edelleen, etten aloittanut sitä varhaisemmalla iällä.
Tyttäreni aion tutustuttaa lätkään, mutta en pakottaa häntä harrastamaan lajia vain jollain tavalla täyttääkseni omat pirstoutuneet naiskiekkoilijaunelmani hänellä.
Mitään muutakaan lajia en halua liioin patistaa tytärtäni jatkamaan mikäli hän ei tahdo. Eiköhän se hänelle oikea harrastus jostakin esiin pomppaa.
Mitäs urheilua teidän tytöt harrastelee? :)
Kommentit (28)
yleensä periaatteena on ollut että jos johonkin lajiin mennään, sitä harrastetaan puoli vuotta eli se kausi loppuun. Joku VPK, joka ei maksa paljon mitään, on poikkeus. Ja välineisiin yms satsataan enemmän vasta sitten kun lapsi pystyy sitoutumaan lajiin, esim. ekana puolenavuotena luistelivat tavallisilla kaunoluistimilla ja vasta sitten hommattiin kalliimmat taitoluistimet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sen lisäksi kerran viikossa liikuntakoulu jossa on tähän mennessä harjoiteltu yleisurheilua, jalkapalloa, sisäpalloiluja (koris, futsal, sähly), luisteltu... Kesäksi haluaa yleisurheilukouluun.
On ollut luistelukoulussa (jääpalloseuran), ei innostunut pelailusta mutta tykkää luistelusta (ei ole taitoluistelijatyyppi). On käynyt jumpassa joka antaa valmiuksia yleisurheilun aloittamiseen ja moneen muuhun lajiin, tykkäsi. Ihan pienenä kävi temppujumpassa mutta enää varsinaiseen telinevoimisteluryhmään ei halunnut.
Nyt yksi vaihtoehto tytöllä on cheerleading, tykkää tanssia ja tehdä voimistelullisia temppuja joten tuossa voisi olla ideaa. Tämä siis se "oikea" kilpa-cheerleading, ei se "jäähalli-cheer-ketkutus" tietenkään.
sen lisäksi kerran viikossa liikuntakoulu jossa on tähän mennessä harjoiteltu yleisurheilua, jalkapalloa, sisäpalloiluja (koris, futsal, sähly), luisteltu... Kesäksi haluaa yleisurheilukouluun.
On ollut luistelukoulussa (jääpalloseuran), ei innostunut pelailusta mutta tykkää luistelusta (ei ole taitoluistelijatyyppi). On käynyt jumpassa joka antaa valmiuksia yleisurheilun aloittamiseen ja moneen muuhun lajiin, tykkäsi. Ihan pienenä kävi temppujumpassa mutta enää varsinaiseen telinevoimisteluryhmään ei halunnut.
Nyt yksi vaihtoehto tytöllä on cheerleading, tykkää tanssia ja tehdä voimistelullisia temppuja joten tuossa voisi olla ideaa. Tämä siis se "oikea" kilpa-cheerleading, ei se "jäähalli-cheer-ketkutus" tietenkään.
eli todellakin tiedän että usea laji sopii tytölle jos tyttö sopii lajille :-)
Vinkkinä sivusto http://mitaharrastaa.fi/ Sieltä löytyi tosi paljon eri lajeja, mistä valita itselleen sopivimman. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Judossahan tuo jälkikasvu on tykännyt nujuta.
Baletista mulla on vain huonoja kokemuksia, koska se on yksilölaji, jossa ollaan hyvin kilpailuhenkisiä ja kropalla on suuri merkitys. Otin sen aivan liian vakavasti ja se aiheutti minulle suuria henkisiä kärsimyksiä. Tytöt kun osaavat olla todella ilkeitä ja aina kilpailtiin kaikesta. Vaatteista, suosiosta, rooleista, taidoista ja harjoitellaan itkun partaalle, koska halutaan olla hyviä. 16-vuotiaana sairastuin pahaan syömishäiriöön, ja ymmärsin terapian avulla, että minusta ei tule primaballerinaa, joten voin oikeastaan tehdä kaiken sen, mistä olin jäänyt paitsi eli teinihengailu kavereiden kanssa. Osa pääsi oopperan balettikouluun, sairasti anoreksiat ja lopulta jäivät ilman duunia tai saivat tehdä jotain sivurooleja.
Jos olisin tiennyt mitä baletti voi pahimmillaan aiheuttaa nuoressa kasvavassa ihmisessä, en olisi ikinä edes aloittanut. Kaikki eivät tietysti hurahda siihen kuin uskontoon, mutta se mahdollisuus voi olla.