~*~* MAALISMASUT HELMIKUUSSA *~*~

Tänne tulin kurkkii ja alotin uuden pinon. Ite oon kipeenä,jotain lenssua sis. lämpöä :( ei kivaa ei...

Masu alkaa kiristää ja olo alkaa olee tukala. Tämä viikko ois viimenen töissä ja sit alkais mammis, jeeee...

En muista kertoilinko jo rasituksen tulokset, mut en oo liian makee (neukkutädin sanoja lainaten), vaan kaikki on eri hyviä ne arvot. Torstaina ois neukku ja sit turistaan lisää.

Nyt ei tää mamma jaksa enempiä läpistä,et ei muuta kun punkan pohjalle takasin,että hyvät yöt :o)



Ipis huomena 34+0 täys

Dodii.. täällä alkaa pikkuhiljaa selkiytya asiat..

Toissa viikolla siis neuvolasta laittoivat lähetteen naistenklinikalle, kun pienokainen perätilassa oli edelleen..

viime viikol sit sai tosiaan siel nkl:lla rampata.. ensin kätilön tutkimukses, joka ultral viel totesi et juu on perätilas, seuraavana päivänä lääkärille oli sit aika.. taas vauvan sydänkäyrää, ultraa ja sit kääntämis yritys päältäpäin yms.. jääräpää poika meille siis tulossa, eikä ollut yhteistyö haluinen tuon kääntymisen suhteen.. Joten poika syntyy sitten sektiolla kahden viikon kuluttua eli 22.2 jolloin tulee rv 39 täyteen..



Olisihan ne lantion kuvanneet ja kertoneet alakautta synnytyksestä, mutta päätettiin puolison kanssa, et jos ei käänny suosiol, ni sit sektiolla, eikä ees alakautta yritettä.. onhan toki sektiossakin ne omat riskisä, kun leikkaus on, mutta on myös siinä alakautta perätilassa olevan synnytyksessä. sillon ku synnytyssairaalaan käytiin tutustumassa, ni sanovat et viime vuonna siel syntyny n5600 vauvaa, joista 50 alakautta perätilas.. ja veikkaan et näitä perätila lapsia on enempi..



Tuntuu hieman jännältä et meillä on jo vauveli kahden viikon päästä.. nyt sit hirmuinen järjestely kotona et kaikki on sit kunnossa ku kotiin päästään ja kuitenki ku tieto on, että minä varmaan aika kipeä olen pari viikkoa.. Vielä en oikein osaa jännittää tuota sektiota, ehkäs e jännitys tulee sit edellisenä iltana, outoa sinällään muutenki nyt ku tietää millo synnytys on..

paikat oli kuitenki viel entisellään, kohdunkaula ei ollu lyhentyny, oli kiinni ja kiinteä, eikä supistuksia ole missään vaiheessa ollut, että tuskin nyt sitä ennen itse ryhtyy syntymään.. toki onhan viel mahd. et se kääntyis, mut lääkäriki sano et tuskinpa, kun jo niin pitkään tuossa asennos ollu.. olihan se toki pienoinen pettymys, ettei sillo lääkärin avustuksel kääntyny, mut jotenki sen vaan arvas, et miksipä se kääntyis.. nyt jää sit kokematta tuo normaali synnytys..



tuli taas niin sekavaa tekstiä, etten itekkään tiijä mitä kirjotin, saati sitten muista mitä täs monena päivänä ollu mieles et pitää kirjottaa.. nyt vaan siis odottelua ja kerran viikos neuvolas käyntiä..

Ainiin pojan paino oli viime viikol 3100g, eli syntyessä jotain 3900g, jos samalla käyrällä mennään..



Jaksamista kaikille loppu raskauteen..



-Luanna ja jääräpää rv37+1-

ja kovasti tsemppiä Luannalle 22. pv:lle.! Toivotaan, että teillä menee kaikki niikuin pitääkin.



Omaa napaa:



Täällä ei mitään sen kummempia kuulumisia ole. Eilen oli lääkärineuvola ja kaikki oli kuten ennenkin eli ei mitään merkkiä synnytyksestä. Verenpaine yms. olivat kaikki ok ja meillä poika edelleen raivotilassa eli senkään suhteen ei ole jännäämistä (tuskinpa enää kääntyy, kun rv 28 eteenpäin on ollut raivotilassa).



Viikon päästä taas kattellaan terveydenhoitajan kanssa tilannetta.



mama*83 rv 35+5

Nyt ajattelin ryhdistäytyä ja kirjoittaa pari sanaa kun alkaa odotuskin olemaan loppusuoralla ja oma kuukausi häämöttää.



Luanna, sulla onkin jännät paikat! Ja kai siitä sektiostakin paranee ihan nopeaan, varmaan kyllä yksilöllisiäkin eroja löytyy. Ja saat toipua rauhassa siinä suhteessa, ettei sulla ole nosteltavia muksuja ennestään. Uskon, että saat halutessasi kokea vielä sen alatisynnytyksenkin :)

En ois varmaan itsekään esikoistani lähtenyt alakautta synnyttämään, jos ois ollu perätilassa, aika karmiva ajatus. Pääasia kuitenkin on että vauva saadaan turvallisesti maailmaan :) Tsemppiä!



Toista päivää oon nyt mammalomalla, saikulla olinkin jo pari viikkoa sitä ennen. Ei vaan enää oikein jaksanut töissä.. Nyt kuopuksen kanssa himassa, ei löytynyt hälle vielä ainakaan päiväkerhopaikkaa meidän kylältä, vähän meinaa käydä tylsäksi energisen nelivuotiaan oleminen välillä. Perhekerhossa sentään ollaan pari kertaa käyty, siellä hänelle on ikäistään seuraa ja itsekin pääsee vähän ihmisten ilmoille ja näkemään porukkaa tästä meidän tuoreesta asuinpaikasta.



Meilläkin pikkuinen on onneksi pää alaspäin, viimeksi eilen nuovolassa täti tämän totesi :)

Kaikki oli muutenkin ok, en nyt aatellut ees painosta ottaa mitään stressiä enää... Vaikeeta tulee olemaan sen pudotus, tiedän..



Josko tämä keskustelu tästä vilkastuisi kun porukka jää mammalomalle. Tsemppiä vielä kaikille töissä ahertaville viimeisiin päiviin ja viikkoihin.



Ja ipanapa, mulle vois korjata lasketuksi ajaksi 16.3.



Sanna ja Lahja 35+1

Tänne suunnalle ei kuulu oikeastaan mitään uutta. Tiistaina kävin viimeisessä lääkärineuvolassa ja painoarvioksi saatiin n. 3kg. Viikkoja oli silloin 35+5. Pienempi tytöistä painoi saman verran viikolla 36+5, joten voisi siitä veikata että tästä tulee hiukan isompi kuin siskostaan.



Oma olo on ollut ihan ok, lonkat temppuilee edelleen välillä, mutta nyt on taas alkanut tuo vessassa ravaaminen. Keskimäärin yössä pitää käydä 5 kertaa! Olen myös huomannut että näin kolmannen odotuksen riesaksi olen saanut virtsankarkailun, enää ei aivastella ilman että olisi jalat ristissä :D

Painoa tullut nyt n. 19kg, jospa ei yli 20kg menisi.



Kaikki on vauvalle nyt valmiina, vaipat pitää ensi viikolla ostaa, samoin itselle tilata imetysliivit, mutta muuten alkaa kaikki olla paikoillaan. Hiukan jännittää, kun on ensi viikolla opinnäytetyön esitys, että toivottavasti ehdin sen pitää ennen puolittumista.





Ninppa ja Onni 36+0

Täällä kanssa neukkulassa oltu tänään ja meillä ollaan perätilassa..mä en kestä ku oon valmistautunu synnää normisti. Mullahan eka oli perätilassa ja 2x ulkokäännös yritys tuloksella: sektio. Mä en ainakaan toipunut nopeesti siitä,haava oli kipeä yms..mutta mulla kamuja joilla ei oo ollu mitään. käännytykseen en siis suostu,mut en kyllä haluis sektiotakaan. ens vkolla neukkulääkäri ja jos ei oo kääntyny ni sit aletaan miettii mitäs sit. On täl pari viikkoa aikaa kääntyy.



Huomena ois vika työpvä ja oonki leiponu herkkuja sinne. Mutta ei kait muuta tällä erää. Kiva et muutkin heränny taas kirjottelee...



ipis 34+2

Heissulit kaikille!



Terveisiä superlumisesta varsinais-Suomesta! Pakkasta oli aamulla -23 ja menossa on äippäloman kuudes päivä :) olo on mitä mahtavin, kaikki vaivat ovat kadonneet. Parin päivän joutenolon jälkeen (esikoinen siis vielä tämän kuun hoidossa) olisin voinut mennä vielä muutamaksi päiväksi töihin. Ihan outoa, mä olen elämäni kunnossa!?!?! Väsymys hellittää, kun saa levätä rauhassa ja tehdä omia juttuja. Pää ei ole yhtään hajalla, esikoisesta jäin aikoinaan kolmisen viikkoa ennen äippäloman alkua pois töistä (pidin kesälomaa) ja viimeisinä päivinä hajotti päätä todella pahasti. En olisi millään jaksanut olla enää hetkeäkään, mutta nyt äippäloma alkoi kuin varkain ja ihmettelin miten nopeasti nämä viikot ovat menneet ja kohta meidän perheessä on kaksi pientä :)



Kirppareita olen kolunnut ja löysin tänään reunapehmusteen ja ylimääräisen vauvapeiton pinnasänkyyn. Esikoisen reunapehmuste "pääsi eläkkeelle" aikoinaan, kun narut irtoilivat jatkuvasti, eikä niitä saanut enää ommeltua takaisin, koska kangas oli niin kärsinyt. Joku myi kirpparilla Ikean perusvalkoista reunusta 5 e:lla (OVH ~12 e) ja äitiyspakkauksen peittoa 3 e:lla. Meillä on tytöllä ollut äp:n peitto käytössä 2-vuotiaaksi asti, jolloin siirtyi jatkettavaan sänkyyn. Silloin otimme käyttöön isomman peiton. Uuden patjan hommasin pinnikseen alkuviikosta, löysin vihdoin paikan, josta sain sopivan. Meillä on miehen vanha pinnis käytössä ja se ei suinkaan ole nykypäivän standardi-mitoilla 120 x 60, vaan 105 x 60. Löysin liikkeen, joka myy 110 x 60 kokoista patjaa ja siellä oli niin hyvä palvelu, että leikkasivat veloituksetta 5 cm pois päästä. Vihdoinkin meillä on sopiva patja, esikoinen nukkui 120 x 60 kokoisella patjalla ja se jäi aina hassusti päädystä törröttämään. En vaan silloin tajunnut tällaisten "mittatilaustöiden" perään mitään.



Vielä olisi kiva ehtiä muutamia juttuja tekemään ennen h-hetkeä. En tosin uskokaan kaverin pyrkivän yksiöstään ulos mitenkään ajoissa, koska ainuttakaan supistusta ei (taaskaan) ole koettu ja tyttö syntyi 41+3, eikä silloinkaan ollut kiireen makua saapumisessa. Tiedän, että tämä on viimeinen raskaus ja haluan nauttia tästä nyt täysillä. Oma aika on myös ihana asia ja kävinkin tänään kirjastossa lainaamassa vähän luettavaa tuleviksi päiviksi.



Jaahas, jos sitä kellahtaisi nukkumaan suihkun kautta. Toivottavasti te muutkin pystytte nauttimaan viimeisistä hetkistä ja jollain oli jo sektioaika sovittu, ihanan jännää! Itse menen ihan mutu-tuntumalla, kaveri on monta viikkoa ollut raivotarjonnassa ja masu on valahtanut alas, eli periaatteessa ollaan loppumetreillä. En kuitenkaan usko olevani ensimmäisten joukossa synnyttämässä maaliskuun alussa (tai jopa helmikuun lopussa). Minusta saa siis kärvistelykumppanin sinne maaliskuun loppupuolelle aika takuuvarmasti.



Maanantaina lääkärineuvolaan, sieltä kuulumisia siis ensi viikolla!



Jänniä hetkiä ja elämäniloja toivottelee kaikille,



Miaea ja Jaajo 35+5

...kirjoittelin pitkät pätkät mutta kone hävitti kaiken, GRRRR!!!



Mutta siis, alkaa jakautuminen lähestymään ja hyvä niin=) Mulla käynnistetään aikasintaan tämän viikon perjantaina mutta luultavasti siirtyy ensi viikon alkuun, keskiviikkona sen sitten kuulee kun on aika lääkärille.



Muuten menee ihan ok, väsymys helpottanut, jota jatkuikin todella pitkään, vauvalle on kaikki valmiina. Ainoa mikä ärsyttää on kun ei enää pysty kotosalla oikeen kunnossa siivoileen, tavaroitten noukkiminen lattioilta on melkosen tukalaa, maha on ihan pikkusen tiellä.



Nyt täytii nauttia näistä hiljaisista ja rauhallisista päivitä, lapset on hoidossa päivisin, joten voin tehdä mitä vaan päivät=) kuukauden verran ne vielä hoidossa on ja sitten ajattelin et jäisivät kotio.



Eipä kai muuta ihmeellistä

Oikein hyviä vointeja kaikille!



himpula3 rv 37+4

Moi kaikki.

Niin näitä bambiinoja alkaa tupsahtelemaan yllättäenkin, kun katsoo näitä viestejä. Tosin jonkin aikaa on mennyt tässä et en ole käynyt palstalla, joten hieman kai kärryiltä pudonnut..



Monenlaista mylläystä tällä suunnalla nyt kärsitään, eikä tietysti vähiten massussa.. Ai että välillä ahdistaa, vielä olis melkeistä 6 viikkoa jäljellä! Voi kun olis semmoinen paineentasausventtiili edes tuossa kummussa..



Kestovaippoja olen tässä päivänä muutamana yrittänyt luoda. Käsityötaidot on sitä luokkaa, että itkupotkuraivarikin on päässyt pari kertaa.. Kun en osaa niin en osaa - ja tämä on nyt sellainen taito jota minä en opi edes harjoittelemalla, kysykää vaikka minun peruskoulun käsityöopettajalta. Mutta yritän kumminkin sinnikkäästi. Ainakin osaan vanhoista pyyhkeistä ommella lisäimuja (pötköjä) johon siis taitoni juuri ja juuri riittää. Yhtä imevää vaipan mallista riepusylttyä on nyt väsätty kaksi päivää.. *huokaus* Se on mulle kunnia-asia saada edes yksi tehtyä - vaikka se ei sitten edes sopisi minkäänlaiselle lapselle! Ä*rrrhh!

Taidan mennä ostoksille seuraavaksi, leikata laput irti ja esitellä anopille omatekeminä. Oma äiti kyllä tajuaisi heti narrinkin..



Perheen "karvalapsi" on myös aiheuttanut huolta. Johan se on elämänsä ehtoolla ollut pitkään, kuitenkin edelleen terveenä, mutta nyt ei enää. Niin sitten minunkin "terveyslenkit" on jääneet tekemättä. Pitäisi tehdä kohta varmaan päätöksiä. Onko se hyväksyttävä niin, että kun toisen elämä päättyy ja toisen alkaa? Sekarotuinen pystykorvanarttu on elänyt pitkän, rankan mutta terveen elämän. Kun ei niitä vanhuuden vaivoja alkanut kuulumaan niin totesin jo aikaa sitten, että se varmaan sitten lähtee kertarytinällä ja siltä nyt näyttää. Onko sitten sydän vai keuhko mikä petti, mutta näillä pakkasilla se kykenee käymään pisut heittämässä tienpenkalle ja tuotava pian sisälle. Aina ulkona käymisen jälkeen se kärsii selvästi hapensaantivaikeuksista. Eläinlääkärissä sitä käytettiin viime viikolla kun se meni yllättäen tajuttomaksi, siitä tämä alkoi, aikaisemmin ei ole ollut mitään vaikeuksia.. Huoli ja murhe on suuri.



Semmoisia myllinkejä täällä päin. Muutoin ihan positiivisella jännityksellä odotetaan, että aika kuluisi ja pääsisimme tutustumaan perilliseemme.



Hyvää Ystävänpäivää toivotellen:

äM ja Herne

Siitä taitaa olla usiampi viikko ku on viimeksi kirjottanu. Johonki tämä aika menny. Ei jaksa koneella istua pitkiä aikoja, lapset on sairastanu ja viime viikonloppuna meillä oli 4 v kemut.



Eilen oli neuvola, ja itteki alkaa heräämään siihen että viikot käy vähiin! Vauva on jo kiinnittynyt ja kohdunsuu oli nyt kokonaan auki sormelle (aiemmin vaikka sormi on menny kanavaan niin sisäsuu on silti ollu kiinni), joten uinti on nyt kiellettyjen listalla, kanavaa oli pari senttiä jälellä. Supistuksista kärsitään aika paljonki välillä, mutta sehän on tuttua siitä marras/joulukuusta asti. kiva että paikat alkaa valmistautua ja on vähempi työtä eessä päin ;o) Eilen otettiin uudestaan myös se streptokokkiviljely, jospa se oliskin yhtäkkiä vaihtunu negaksi...



Kaikki on valmista vauvaa varten, vain sänky puuttuu kun se pitäis lainata mun siskolta, meiän edellinen (1,5v) kun nukkuu vielä myös pinniksessä.



LUANNALLE tsemppiä synnytykseen 22. pv ja kaikille muillekki jotka ottavat varaslähdön ja synnyttävät jo helmikuussa! Enää ei oo pitkästi ja helmikuu vaihtuu maaliskuuksi, MEIÄN KUUKSI! Tuskin malttaisin oottaa etta vauvan saa syliinsä!



HANNELE rv 36+5

Ei ole taas tullut hetkeen kirjoitettua. Viime viikolla piti, mutten vain saanut aikaiseksi. Ei ole oikein huvittanut mikään ruoansulatusvaivojen takia. Mutta nyt sitten oikein omanapainen viesti. :)



Hemoglobiini oli aika alhaalla ja vajaat kaksi viikkoa sitten otin vihdoin rautatabletin. Maha tuli vähän kipeäksi ja seuraavan päivän närästi, joten otin toisen vasta viime perjantaina. Yllättäen vatsa sietikin sitä, mutta seuraavina päivinä taas närästi. Nyt kokeilin tänään nestemäistä rautaa ja ainakin tällä hetkellä maha tuntuu miettivän, sulattaisiko sen vaiko ei. Mokoma. :) Mutta sen ekan raudan jälkeisinä päivinä olin kyllä selvästi normaalia pirteämpi, joten jatkan kuuria, tavalla tai toisella.



Supistuksia on tullut ainakin kahteen otteeseen. Kummallakin kerralla olin kaupassa ja iski kuin kuukautiset, mutta olo oli tasaisempi, ei siis selviä aaltoja vaan yhtäjaksoista keljua oloa. Kuumotti/hikoilutti, ei oikein pystynyt keskittymään mihinkään, alavatsaa poltti (jännästi muuten vain sieltä mistä ennenkin, vaikka kohtu on jo paljon isompi) ja nipisteli inhottavasti vatsaa. Onneksi se meni levolla ohi. Kyllä sekin voimat vie, kun on päällä, vaikkei kohdunsuulla ollutkaan kipua. Tänään sitten kurkattiin taas neuvolassa ja olin edelleen kokonaan kiinni. Hö.



Kyllä tässä jo ollaan ihan lähtökuopissa, vaikka voi mennä vielä neljäkin viikkoa. Tahtoisin niin jo päästä tapaamaan ihkaensimmäisen jälkeläiseni silmästä silmään ja toisaalta huolestuttaa kaikenlaiset riskit. Joskushan istukka lakkaa toimimasta ja joskus taas lapsi ei selviä synnytyksestä. Tekisi mieli jo olla noiden riskien toisella puolen.



Tsemppiä kaikille viimeisiin viikkoihin! Enää ei mene kauan. :) Etenkään Luannalla - kuulostaa jotenkin erityisen jännittävältä, että tietää h-hetken ajankohdan etukäteen. :)



ivilla ja Erkki, rv 37+6

Kirjoitan todellakin pitkästä aikaa tänne sivustolle. =) Tässä on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista, joka on estänyt kirjoittamisen sivuille..

Tärkein syistä on se, että vauva syntyi viikko sitten 10.02. klo 17.02 rv 34 +3. Pojalla oli kokoa 47 cm ja 2370 grammaa. Poika ja minä voimme hyvin. Itse pääsin eilen osastolta pois, mutta pikku herramme jäi vielä lasten osasto 13:sta/"keskolaan". Hän on sielä vielä n. 1-3 viikkoa, riippuen syömisen edistymisestä ja muista seikoista.



Kirjoittelen joskus myöhemmin lisää..



Onnea kaikille muille maalismasuille odotukseen, itse kun olen nyt sitten helmimasu. =)



Johkuliini ja PikkuHerra nro 1

Oli tänään neuvola käynti ja huolestui terkkari sen verran korkeasta verenpaineesta ym. oireista että lähdin sitten kääntymään kättärillä. Käyrille pistivät tunnin ajaksi ja likka mylläs mahassa koko ajan että välillä hävis sydänäänet käyriltä! Supistikin välillä, mutta verenpaineet siinä maatessa laski ihan normi lukemiin.



Lääkärille pääsin ja ultrasi että kaikki ok, painoarvio edelleen n.2800g, mutta sitä korosti että se on vaan arvio ettei tarvi huolehtii vaikka sama kun kaksi viikkoo sitten, kun eri lääkäri ja plaa plaa. Sisätutkimuksessa totesi että kohdunsuu on reilulle sormella auki ja kaulaa jäljellä 2cm, eipä tuostakaan kai mitään voi ennustaa. Noh mutta siis ilmeisesti tämä inhottava flunssa on tuota verenpainetta nostanut ja pää- ja vatsakipuja aiheuttanut. Eli eipä hätiä mitiä ja nyt sitten kotona odotellaan että milloin pääsisi tosi toimiin!



Onnittelut Johkuliinille pojasta, onneksi kaikki on hyvin ja toivotaan että vauvakin pääsee pian kotiiin!



Ja kovasti tsemppiä kaikille loppumetreille!



Sussi rv 38+3

Eilen päättyi minun 3,5v urakka ja nyt olenkin sitten uunituore tradenomi. :) Tiukille meni että ehdinkö valmistua ennen vauvan syntymää, mutta onneksi ehdin. Nyt voikin keskittyä täysillä lapsiin.

Pitäs varmaan rueta sairaalakassi pikku hiljaa pakkaamaan, jos meinaa mukaan jotakin ottaa. Se minun lähtö kun on niin noppee että siinä vaiheessa ei enää kerkee pakata. Tosin kirjoittelin lapulle kaikki mitä tarttee mukaan, niin jos hyvin äkkilähtö tulee niin jospa isäntä osais lukutaitoisena kerätä tavarat kasaan. Vauvan kotiintulokassin jo pakkasin, onpahan sen tavarat jo valmiina.



Alkuviikosta kävin verikokeissa ja sanoin labran tädille että tää saa luvan olla viimeinen kerta, että aion poksahtaa ennen seuraavaa kertaa. :D Noh, soittivat sit toissapäivänä äitipolilta, että kun mulla on tuo immunisaatio, niin synnytykseen joudutaan varaamaan verta, jos sattuu et alan vuotaa ja tarttee tiputtaa lisää. Tuon immunisaation takia joudutaan varautumaan jotenkin erilaisilla verillä, eikä mulla oo mitenkään suurempi riski saada mitään vuotoja tms. Laittoivat jotkut paneeliveret voimaan, jotka on kerrallaan voimassa 4pvää ja tottakai mun pitää kulkea nyt 2krt/vk verikokeissa, seuraavat sitä immunisaatiota että voivat ne veret pitää voimassa.

Kyllä meinas itku päästä, mut nyt alkoi vauvan hiillostaminen ulos, ettei tarviis hyvin monesti kokeissa käyä.



Eipä tässä enää montaa viikkoa tule kokonaisena oltua, menis edes nämä pakkaset ohi ennen kuin syntyy, ei raukka pieni palellu heti ku maailmaan tulee. Ja meidän auto ei välttämättä ees lähe tämmösillä pakkasilla käyntiin ja mies tuskin työautolla lähtee sairaalaan ajamaan :D



Ninppa ja Onni 37+1

Piti vaan tulla Johkuliinia onnittelemaan pienen prinssin syntymän johdosta! :) Toivottavasti pikkuinen pääsee nopeasti kotiutumaan.



Onnittelut myös ninppalle tradenomin papereista! Hyvä rutistus ollut päällä kun sait juur kreivin aikaan paprut ennen vaavin syntymää! Nyt saat totisestikin keskittyä vain oleelliseen hyvillä mielin :)



Niin rupeaa meidän kaikkien odotus käymään vähiin. Tänään ekoja vauvanvaatteita pesin, jotenkin tuntuu, ettei niillä vielä kiire ole mutta sitten tuleekin paniikki, jos tää pikkuinen onkin erilainen nuori ja syntyykin ennen laskettua aikaa.. Mun kolme ekaa synnytystä on käynnistetty ja nelonen lähti peräti itsestään syntymään vain kolme päivää lasketun ajan jälkeen. Tuli hyvä mieli, kun huomas että osaa se kroppa jotain itsekin tehdä :)



Mulla on toisaalta ollut vieläkin välillä pelkoa, jos kaikki ei menekään niinkuin pitäis enkä saa vauvaa elävänä syliin.. Onneks kuitenkin aina vaan vähemmän noita tunteita tulee. En oo silti uskaltanut niin täysillä kiintyä tähän tulokkaaseen kuin edellisiin vauvoihin. Kyllä ne keskenmenot vaan jättää jälkensä. Toivottavasti rakkaus vauvaan kuitenkin herää kun pikkuinen on syntynyt, uskon ja toivon niin.



Tänään laitettiin pinnasänky ja hoitopöytä paikoilleen. Pikku hiljaa niitä pieniä vaatteita sitten laitella paikoilleen..



Maanantaina mulla vika neuvolalääkäri, olispa kohdunsuulla tapahtunut jotain!!! Tuskin kuitenkaan, mutta toivossa on hyvä elää :) Mulla on aina ennenkin ollut paikat visusti kiinni näillä viikoilla.



Hyvää viikonloppua kaikille!



Sanna ja Lahja 36+2

JOHKULIINILLLE sydämelliset onnittelut vauvan syntymän johdosta! Niin vain jotku ottaa varaslähdön, onneksi vauva voi hyvin, kurjaa varmasti olla erossa!



SANNA: kyllä varmasti rakkaus herää heti kun vauvan saat syliin, voin vain kuvitella minkä pelon km jättää, vaikka itsekin oon sellasen rv 12+ kokenu mutta en ole "osannu" pelätä sen jälkeen ku viikot on turvallisesti tuon yli.



NIMPALLE onnittelut ammatista! Voi että, kurja ku jouvut jatkuvasti kulkeen verikokeessa. Pikaista synnytystä siis!



IVILLA: MInulla myös hemppa vaan ~100 luokkaa, kävin nyt ostamassa semmosta kuin Maltofer ku näin mainoksessa ettei väliä vaikka ottaa ruokailun yhteydessä. Nuo muuthan pitäis ottaa ilman maitotuotteita, enkä mää muista koskaan... Nestämäistä minäki oon syöny tähän asti koska maha ei kestä muuta, ei se oikeen taho nousta muttei toisaalta oo sillä ainakaan laskenukkaan. Nyt loppu se ed pullo joten siks piti ostaa uutta.



ON: Itse oon saanu tosi ikävän vaivan. PERÄPUKAMAT! Tuttujahan ne on synnytyksen JÄLKEEN, mutta että ennen. Ku on vielä kipeet ja vaivaa joten pelottaa että tuleeko koko suoli ulos sitte ponnistaessa ku nyt jo pukamat pilkottaa? =o/ Liekö tuosta uudesta rautalääkkeestä johtuva että vatsa meni niin kovalle että sain pukamat eilisellä vessareissulla. Siinäpä taas yks kiva vaiva, mitä ensisynnyttäjät ei varmaan ollu vielä hoksannutkaan. Koittakaahan siis pitää vatsat riittävän löysällä ettei tarvi liian kovaa ponnistella pöntöllä!



Hyviä vointeja



HANNELE rv 37+1

Mulla tuli pukamat jo esikoisen odotuksessa loppuvaiheessa, ei siitä, että vatta ois ollu kovalla, vaan siitä, kun vatsa toimi niin hyvin kun vauva sitä hämmensi :)



Mä otan obsidania, yritän ottaa öisin tai aamuöisin kun käyn vessassa ja juomassa. Saa rauhassa imeytyä ennen aamupalaa. Ja vaan joka toinen päivä otan, multivita raskausvitamiinia otan päivittäin. Oli pari pykälää hemppa noussu, liekö katotaan ennen synnytystä enää..



Hannele, mullakin neljä normaalia raskautta ja sitten viides päättyi rv 17+4, vauva oli 14 viikkoinen kun ei äänet kuulunu, sen jälkeen kohdunulkoinen samana vuonna, hoitui onneks itsestään ja vuosi sitten oli viimeisin, np-ultrassa ei sykettä löytynyt. Kyllä se pelon jättää. Mutta se siitä aiheesta...



Meillä rauhallista, muksut on kaikki pois kotoa. Ollaan miekkosen kanssa ihan kaksisteen :)



Tuli taas tippa linssiin kun katottiin telkusta sydänääniä. Ihana ohjelma!

Ollaapa me maalismasut hiljaisia. Mahtaakohan osa jo olla synnärillä :)



Täällä enää parisen viikkoa laskettuun aikaan ja sairaalakassia pitäis pakkailla. Kun esikoista tässä odotellaan, niin aikasempaa kokemusta tämänkaltaisesta pakkaamisesta ei ole. Ajattelinkin kysellä hiukan teiltä muilta mitä te aiotte ottaa mukaan? Mikä on tarpeellista/ turhaa?



mama*83 37+6

Minä pakkasin oman kassin tuossa viikko sit ja tämmöset tavarat sinne laitoin:



- Kotiintulovaatteet

(huppari, housut, aluspaita, alusvaatteet, sukat?

- Sukkia

( Ne sairaalan sukat ei mulla ainakaan pysy jalassa!)

- Imetysliivit ja liivinsuojuksia

- Shampoo ja hoitoaine

- Kasvojen pesuaine + rasva

- Hiusharja ja pompula

- Kännykän laturi

- buranaa

( Kyl ne sairaalastakin sitä antaa, mut aina kun ei jaksa lähtee kansliasta asti hakemaan ja jotkut hoitajat ei anna ku sen minimimäärän vuorokaudessa ja mulla se kipu palas nopeammin, kohtu supisteli sen verran hyvin että koski ja kovasti!)

- Kamera ja laturi

- Hammasharja ja tahna

- Deodorantti

- Hiuslakka

( Mulla on otsahiuksissa niin ihana pyörre, että sitä ei saa piiloon ku lakan avulla. Tosin voi olla että siellä on yks hailee miltä näyttää, mut onpahan mukana jos sitä haluaa ees vähä ihmismäisemmälle näyttää)

- Siteitä

(kotiinlähtöä ajatellen, ne sairaalan siteet on vähän liian isoja tavan alushousuihin.



Sit vauvalle otin mukaan hatun ja villasukat. Sukat laitan jo salissa ku puetaan päälle, hattua käytän tarvittaessa. Tuttiakin eka aattelin, et otan mukaan, mut sit että noh ei tuota oo muutkaan muksut tarvinnu, niin jääkööt se kotiin.



Näillä pärjään sairaala-ajan, käsitöitä sun muita tuskin mukaan otan, käytän mielummin kaiken luppoajan nukkumiseen ja vauvaan tutustumiseen.





Ninppa ja Onni 38+1

Kattava oli tuo lista, jonka Ninppa laittoi. Lisäisin siihen vielä

-musiikkia, jota haluaa mahd. synnytyksessä kuunnella

-omat tossut/kengät, jos on hankala jalka eikä diggaa sairaalan sandaaleista.



Ja kaikille ensisynnyttäjille ei oo ehkä itsestään selvää, että se maha ei katoa humauksessa, joten kotiinpaluuvaatteet vois ihan hyvin olla väljät tai jopa sitä mammavaatetta, jota nytkin pidetään.



Lisäksi itse aion ottaa mukaan omaa teetä, kun oon sellainen teekissa, ja sairaalan tarjonta on mitä on.



Ja jos mies on jäämässä perhehuoneeseen, ni hänelle toki omat hygieniatuotteet ja vaatteet mukaan. Esikoisen syntyessä meillä oli perhehuone ja musta se oli mukava mahdollisuus isän olla mukana alusta saakka.



Onnittelut pienestä pojasta. Toivottavasti alkaa syönti sujumaan, ni pääsee sitten pian kotiinkin.



Hurjalta kuulosti sovittu sektio...tai siis eksakti tieto ajankohdasta. 22.2 vietettiin myös mieheni synttäreitä.



Neuvolasta tulin juuri-siellä koskaan mitään kummallista, no niitä koko ja ajankohta arvailuja, mut ne nyt voi mennä niin mäkeen, et jätän tyystin omaan arvoonsa. Synnytystapa arvio ensi viikolla. Mukaan olis tunkenut kandeja, mutta sanoin ei kiitos ylimääräisille pällistelijöille. Synnytykseen voisin kätilöopiskelijan ottaa kuitenkin.



Jännittää miten siellä sairaalassa tällä kertaa menee, ku ei ookaan omaa huonetta ja kaikkien vauvat itkee vuorotellen ja yhtäaikaa, että saako nukuttua. Kivahan se olis mahdollisimman pian päästä kotiin nyytin kanssa. Jännittää myös repeänkö uudestaan ja etenki sit se yhdistetty vauva ja taaperoarki. Miten te ootte osanneet ottaa sisaruksen mukaan vauvatouhuihin. Miten ovat voineet osallistua mahd. paljon, jolloin ei sit tarvitsisi mustasukkailla niin kovasti. Syliin en vielä 2-vuotiaalle taida antaa.



Mammaloma alkanut...ei vaan huomaa, kun tätä samaa kotiäitiyttä kun aiemminkin. Päikkärit tulee nukuttua lähes päivittäin, katsotaan miten jaksan sitten vauvan synnyttyä...ehkä saan jotkut voimahormonit. Obsidan on mulla purrut, vaikken oo aatellut minkä yhteydessä otan. Hemppa noussut 120.n paremmalle puolelle. Jatkan kuuria liuskat loppuun.



Huudosta oon yrittänyt huudella Boobi-imetysvaatteita, kovin vaan ovat hintavia. Tai siis ku joidenkin hinnat nousseet kolmenkympin tuntumaan. Että jos uutena ostaa, niin sillä tuotteella tuntuu olevan jälleenmyyntiarvoa ainakin.



Tsemppistä odotukseen ja voimia pyllistelyyn ja kyykkimiseen mahojenne kanssa t.Tiuhti