Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Byääääääh!
07.02.2011 |
Voi hyvä luoja... 4v poika on nyt ehkä puoli tuntia "parkunut" ja ulvonut sohvalla asiasta X. Ei ota tolkkua mikä on hätänä. Koitan lohdutella, kysellä, mistä kenkä puristaa, houkutella leikkimään, jos vaikka luettaisiin kirjaa... Ei vastausta tai tulee vaan määkimistä ja ulinaa, eikä haluu tehä mitään, kaikki on huonosti ja äiti on ehkä maailman tyhmin. Tai halusi se välillä juotavaa. Ja ulisi: "Mä haluuuuu-uuun juotavaaa-aaaa-aaa" EI olla edes kinattu mistään, ei olla otettu yhteen, en ole joutunut komentamaan tai kieltämään mitään tänä aamuna... Ei pitäs olla nälkäkään...
Tekis tosiaan mieli ärähtää, jotta pitäisikö vaikka nokkansa kiinni, jos kerran ei mikään oo hätänä... ARH! Missä vaiheessa saan poksahtaa? Vai pitääks mennä vaan ulos karjasemaan paha pois?
Noh, jospa vaihteeksi annan vaan olla ja mököttää vähän aikaa...
Kommentit (2)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Mahtaako tuo itsekään tietää mikä vaivaa. Kai meillä kaikilla on joskus tuollaisia päiviä, lapsilla se vaan purkautuu aidommin ulos. :) On se rankkaa äitinäkin yrittää jaksaa siinä tsempata toista, kun mitään hätää ei edes ole. Tekisi tosiaan joskus mieli karjaista...
Mutta entä jos otat pikkuisen vain syliin? Ei tarvitse puhua tai selvitellä mitään, sanot, että äiti haluais sut vähäksi aikaa syliin, ollaan vaan, tai luette kirjaa, tai kerrot, että muistaahan se poika kuinka paljon äiti rakastaa ja että joskus voi olla paha olla ilman syytä ja silloin syli voi auttaa.
Muistan muuten erään kerran kun omalla pojalla oli tuollaista, ollut jo jonkun aikaa. Otin justiin syliin ja sanoin, että joskus kun on paljon huolia ja sisällä sellainen möykky, niin se pistää kaiken näyttämään vähän huonommalta, mutta se möykky saattaapi sulaa sylissä ja kun muistaa, kuinka paljon äiti rakastaa ja että äiti haluaisi auttaa... Niihin aikoihin oltiin asuttu jo puoli vuotta kahdestaan, itse eroaika näytti menevän hyvin kyllä, lisäksi lapsen isovanhempi kuoli ja olihan siinä kestämistä. Poika purskahti yhtäkkiä itkemään ja istuttiin siinä läheisyyttä tankkaamassa tosi pitkään, ja sen jälkeen pojan jatkuva kiukuttelu helpotti. :)
Jos siellä on vaan möykky sisässä teilläkin, jostain syystä?