Paras ystävä pimahti kun kerroin raskaudestani.

ja lähdin lomalle ulkomaille. "Hyvä" kaverini laittoi sitten sinne lomalle mulle teksitiviestin, että on raskaana. Olisiko voinut kertoa asian vaikka loman jälkeen. Tiesi kyllä hyvin kuinka kipea tuo asia minulle on.

Eli sinun paha mielesi jyrää onnellisen asian? Olit siis kateellinen, kai tajuat itsekin sen turhuuden...

lapsettomuushoidoistasi ja surustasi, ystävälläsi on myös oikeus kertoa raskaudestaan sinulle. Muuten olet vain hyväksikäyttänyt toista ihmistä.

ja lähdin lomalle ulkomaille.

"Hyvä" kaverini laittoi sitten sinne lomalle mulle teksitiviestin, että on raskaana.

Olisiko voinut kertoa asian vaikka loman jälkeen.

Tiesi kyllä hyvin kuinka kipea tuo asia minulle on.

Eli sinun paha mielesi jyrää onnellisen asian? Olit siis kateellinen, kai tajuat itsekin sen turhuuden...

nuolemassa haavojaan epäonnistuneiden hedelmöitysyritysten vuoksi. Tilannetaju pahasti hukassa.

ja lähdin lomalle ulkomaille. "Hyvä" kaverini laittoi sitten sinne lomalle mulle teksitiviestin, että on raskaana. Olisiko voinut kertoa asian vaikka loman jälkeen. Tiesi kyllä hyvin kuinka kipea tuo asia minulle on.

Eli sinun paha mielesi jyrää onnellisen asian? Olit siis kateellinen, kai tajuat itsekin sen turhuuden...

lapsettomuushoidoistasi ja surustasi, ystävälläsi on myös oikeus kertoa raskaudestaan sinulle. Muuten olet vain hyväksikäyttänyt toista ihmistä.

nuolemassa haavojaan epäonnistuneiden hedelmöitysyritysten vuoksi. Tilannetaju pahasti hukassa.

ja lähdin lomalle ulkomaille. "Hyvä" kaverini laittoi sitten sinne lomalle mulle teksitiviestin, että on raskaana. Olisiko voinut kertoa asian vaikka loman jälkeen. Tiesi kyllä hyvin kuinka kipea tuo asia minulle on.

Eli sinun paha mielesi jyrää onnellisen asian? Olit siis kateellinen, kai tajuat itsekin sen turhuuden...

lapsettomuushoidoistasi ja surustasi, ystävälläsi on myös oikeus kertoa raskaudestaan sinulle. Muuten olet vain hyväksikäyttänyt toista ihmistä.

Ja sano hänelle, että ei tarvii olla enään vihanen otin abortin ja kaikki on sit taas sujut!!!

oman parhaan ystäväni kanssa.

Lopetti yhteyden pidon täysin kun sai kuulla, että odotan vauvaa. Satunnaisesti saattoi viikonloppuisin soittaa, jos tarvitsi kyytiä johonkin juhlimaan tms.



Kerran tunnusti sitten kännipäissään, että on niin kateellinen minulle, että tahtoisi vaihtaa kanssani paikkaa.

Hänelle oli myöskin tehty abortti n. vuosi ennen omaa raskauttani. En itse osannut aavistaa että tämä abortti ja parisuhteiden kariutuminen aiheutti tälläisen tunteen toisessa, vaikka yritinkin olla varovainen vauva-juttuihin liittyvissä asioissa, enkä niitä hänen kanssaan jakanut, muuten kun silloin kun hän sattui jotain kysymään.



Nykyisin lapseni on vuoden ja sillon tällöin olemme ystäväni kanssa tekemisissä. Lähinnä tapaamme kuitenkin silleen että lapseni ei ole mukana kun käymme kahvilla tai ostoksilla(näitä tapaamisia on kyllä erittäin harvoin, koska ystävälläni on edelleen bile-vaihde täysillä päällä).



Juttelemme facebookissa melko usein ja vaihdamme kuulumisia. jollain tapaa ystävyytemme on säilynyt ennallaan, ja ystävini suhtautuu nykyään perheeseenikin hyvin. Tulee mieheni kanssa toimeen ja leikkii lapsemme kanssa, silloin harvoin kun sattuu näitä näkemään.

[/quote]

Provoks sitten käänty:D Ja eiköhän parhaalle ystävälle olisi jo kertonut ja ihan eri tilanteessa kuin jossain fucking chatissa...

[/quote]

no mikäs tässä nyt niin provolta vaikutti? Tuo uni vai? Kyllä mä nyt vaan sellaista unta satuin näkemään.



Chatissa kerroin ihan vaan sen takia, kun en aiemmin saanut tätä ystävääni puhelimella kiinni. Vähän myöhemmin hän sitten itse huhuili mua chatissa. Tuona päivänä kerroin kaikille muillekin raskaudestani (vanhemmat, sisarukset ja ystävät) joten kerroin sitten chatissa kun kerran siinä juteltiin. Olisko mun pitänyt järjestää joku juhlallinen tilaisuus jossa paljastaa raskaus suurin menoin :D



Mutta tosiasia on se, että mulla on tästä jutusta aivan helvetin paha mieli.



AP

miksi kaveri jotain mennyttä aborttia oireilisi noin tökeröllä käytöksellä. Varmasti se on tapahtunut hänen omasta vapaasta harkinnastaan.



Minusta kuulostaa enemmän siltä, että kaveria harmittaa, koska siirryt nyt erilaiseen elämäntilanteeseen kuin hän. Halusi hän siihen samaan tilanteeseen itse tai ei. Pelkää että menettää ystävän.



Ymmärrän että olet loukkaantunut. Ystävyydessä voit siitä huolimatta ottaa ensimmäisen askelen häntä kohti. Lähetä vaikka viesti jossa kerrot, että olet loukkaantunut purkauksesta etkä ymmärrä miksei hän voi iloita sinun onnestasi. Kerro, että toivot ystävyytenne jatkuvan ennallaan muutoksesta huolimatta, ja että itse aiot tehdä töitä asian eteen.



Todellinen ystävä, lapseton tai ei, jaksaa kyllä kuunnella vähän vauvankakkajuttujakin, jos se nyt ei ainoaksi puheenaikeeksi muutu. Itse ainakin jaksan. Se on ihan tavallista ystävän elämästä kiinnostumista, vaikka sitä vauvankakkaa ei omassa elämässäni olekaan.

Todellinen ystävä, lapseton tai ei, jaksaa kyllä kuunnella vähän vauvankakkajuttujakin, jos se nyt ei ainoaksi puheenaikeeksi muutu. Itse ainakin jaksan. Se on ihan tavallista ystävän elämästä kiinnostumista, vaikka sitä vauvankakkaa ei omassa elämässäni olekaan.

Se on vastavuoroisuutta, että kiinnostutaan siitä, mitä toisen elämässä tapahtuu. Jos toisella ystävyyssuhteen osapuolella on pieni vauva, usein muu elämä on hetken aikaa tauolla.

Tokihan sitä nyt voi puhua yleisistäkin asioista, mutta jos omasta elämästä juttelee pienen vauvan äidin kanssa, niin aika todennäköisiä ovat ne vauvakuulumiset.

Miksi juuri vauvat ovat se aihe, josta ei saisi puhua? Mä oon ainakin sujuvasti keskustellut lapsettomana lapsellisten ystävieni kanssa heidän jälkikasvustaan.

Todellinen ystävä, lapseton tai ei, jaksaa kyllä kuunnella vähän vauvankakkajuttujakin, jos se nyt ei ainoaksi puheenaikeeksi muutu. Itse ainakin jaksan. Se on ihan tavallista ystävän elämästä kiinnostumista, vaikka sitä vauvankakkaa ei omassa elämässäni olekaan.

Se on vastavuoroisuutta, että kiinnostutaan siitä, mitä toisen elämässä tapahtuu. Jos toisella ystävyyssuhteen osapuolella on pieni vauva, usein muu elämä on hetken aikaa tauolla.

Miksi juuri vauvat ovat se aihe, josta ei saisi puhua? Mä oon ainakin sujuvasti keskustellut lapsettomana lapsellisten ystävieni kanssa heidän jälkikasvustaan.

Niinpä. Olen myös keskustellut vaikkapa ystäväni ratsastusharrastuksesta, vaikka hevoset ei vois vähempää itseäni kiinnostaa. Hänelle ne ovat tärkeitä, joten kuuntelen hevosjutut mielelläni. Silti kukaan ei pyytele anteeksi sitä, että puhuu vain ratsastamisesta ja siitä kuinka hevonen teki sitä ja tätä. Miksi vauvasta kertominen on niin iso rikos.

29

nuolemassa haavojaan epäonnistuneiden hedelmöitysyritysten vuoksi. Tilannetaju pahasti hukassa.

ja lähdin lomalle ulkomaille. "Hyvä" kaverini laittoi sitten sinne lomalle mulle teksitiviestin, että on raskaana. Olisiko voinut kertoa asian vaikka loman jälkeen. Tiesi kyllä hyvin kuinka kipea tuo asia minulle on.

Eli sinun paha mielesi jyrää onnellisen asian? Olit siis kateellinen, kai tajuat itsekin sen turhuuden...

lapsettomuushoidoistasi ja surustasi, ystävälläsi on myös oikeus kertoa raskaudestaan sinulle. Muuten olet vain hyväksikäyttänyt toista ihmistä.

SINÄ et tehnyt tiedolla mitään, mutta YSTÄVÄLLÄ oli kertomisen tarve. Tajuatko?

Edelleen ihmettelen, että sinunko paha mielesi on tärkeämpää kuin ystävän onni...

Tärkeät uutiset varmasti ystävät haluavat jakaa heti, sitä vartenhan ystävät ovat...

Chatissa kerroin ihan vaan sen takia, kun en aiemmin saanut tätä ystävääni puhelimella kiinni. Vähän myöhemmin hän sitten itse huhuili mua chatissa. Tuona päivänä kerroin kaikille muillekin raskaudestani (vanhemmat, sisarukset ja ystävät) joten kerroin sitten chatissa kun kerran siinä juteltiin. Olisko mun pitänyt järjestää joku juhlallinen tilaisuus jossa paljastaa raskaus suurin menoin :D

Mutta tosiasia on se, että mulla on tästä jutusta aivan helvetin paha mieli.

AP

siihen en ota kantaa, mutta itse en noin toimisi PARHAAN (kuten kerroit) ystäväni kanssa. Eikä minun ystäväni ole noin toimineet. Tai sitten sinulla ei oikeasti ole hyvää ystävää.

Itse en ikinä odottelisi ystäväni kanssa mihinkään "juhlalliseen" viikko 12:n ennen kuin kertoisin. Oltaisiin taatusti nähty aiemminkin ja tokihan ystävälleni kerron (tilanteesta riippuen hienotunteisesti) tilanteestani. Samoinkuin kertoisin, jos saisin keskenmenon tai olisi vaikka vasta vauvakuume. En minä salaa parhaalta ystävältäni asioita ja tiedän myös mitkä asiat hänelle mahdollisesti ovat arkoja.

Ja tuo uniuttu, vaikuttaa, että olet vähän liian herkillä raskautesi takia. Ei se nyt niin ihmeellinen tila ole, että kaikkien sanomiset ja sanomatta jättämiset pitäisi itseensä ottaa.

tälle ystävälle tosiaan tehty abortti jokunen vuosi sitten vahinkoraskauden jälkeen. Ehkäpä se tuli sitten tällaisena tunnekuohuna esiin. Ihmettelen kyllä siltikin suuresti tätä mielestäni todella törkeää kommenttia. Ei kyllä tee mieli vähään aikaan olla oikein yhteyksissä. Varmaan mullakin hormonit hyrrää niin, että oon tosi herkällä tuulella ja hyvin suojelevainen raskauttani kohtaan. Näin viime yönä unta että tämä ystävä yritti lyödä vatsaani veitsellä :( AP

puhutteko kavereidesi kesken yleensa noin torkeasti toisillenne, vai oliko tuo sentaan poikkeuksellista? Aika vahaan tunnut oman reaktiosi mukaan tyytyvan... Mina en varmasti olisi enaa yhteydessa ollenkaan, tuollainen "ystava" saisi ottaa hyvin noyrasti yhteytta ja pyytaa anteeksi kaytostaan etta valittaisin hanen kanssaan kommunikoisa enaa ollenkaan.

Nykyisin lapseni on vuoden ja sillon tällöin olemme ystäväni kanssa tekemisissä. Lähinnä tapaamme kuitenkin silleen että lapseni ei ole mukana kun käymme kahvilla tai ostoksilla(näitä tapaamisia on kyllä erittäin harvoin, koska ystävälläni on edelleen bile-vaihde täysillä päällä).

ystävällesi tätä samaa asennetta, niin en ihmettele yhtään. Kannattaisi myös asettua ystävän asemaan, kaikille se perheen saaminen ei ole itsestäänselvyys tai vaikka sitä haluaisi, niin ei kaikille onnistu. Mutta tekstistäsi kuuluu ihan kuin hänen elämäntilanteensa olisi jotenkin huonompi kuin sinun.

Itselläni on pari lasta ja parhaimmalla ystävälläni vuosien takaa ei vielä yhtäkään (kun se mieskin vielä puuttuu), mutta ei minun tee tiukkaa lähteä hänen kanssaan silloin tällöin "baanalle" ihan niin kuin ennenkin ja samoin ystäväni käy kanssani joskus myös "lapsellisissa" tapahtumissa.

Itse en ikinä odottelisi ystäväni kanssa mihinkään "juhlalliseen" viikko 12:n ennen kuin kertoisin. Oltaisiin taatusti nähty aiemminkin ja tokihan ystävälleni kerron (tilanteesta riippuen hienotunteisesti) tilanteestani. Samoinkuin kertoisin, jos saisin keskenmenon tai olisi vaikka vasta vauvakuume. En minä salaa parhaalta ystävältäni asioita ja tiedän myös mitkä asiat hänelle mahdollisesti ovat arkoja.

Tapasin ystäväni (useampi) ainoastaan häissäni, joten eipä tullut kerrottua ennenkuin viikolla 15. Silloinkin olisin halunnut jo jonkin aikaa kertoa, mutta mielestäni tulevilla isovanhemmilla on oikeus kuulla asiasta ensimmäisinä ja suoraan minulta.

Tuo rv 12 on ihan yleinen aika kertoa yleensä kellekään, koska keskenmeno voi olla niin rankka paikka, että haluaa ensin koota itsensä ennenkuin puhuu siitä muiden kanssa. Erityisesti, jos kaveri tulee kadulla vastaan ja kysyy iloisena aiheesta, ei ehkä juuri siinä ihmisten ilmoilla tee mieli romahtaa täysin ja parkua kaikelle kansalle (ohikulkijoille), saatika jos on menossa vaikkapa työhaastatteluun. Mieluummin odottaa kriittisimmät viikot ennenkuin kertoo.

nuolemassa haavojaan epäonnistuneiden hedelmöitysyritysten vuoksi. Tilannetaju pahasti hukassa.

ja lähdin lomalle ulkomaille. "Hyvä" kaverini laittoi sitten sinne lomalle mulle teksitiviestin, että on raskaana. Olisiko voinut kertoa asian vaikka loman jälkeen. Tiesi kyllä hyvin kuinka kipea tuo asia minulle on.

Eli sinun paha mielesi jyrää onnellisen asian? Olit siis kateellinen, kai tajuat itsekin sen turhuuden...

lapsettomuushoidoistasi ja surustasi, ystävälläsi on myös oikeus kertoa raskaudestaan sinulle. Muuten olet vain hyväksikäyttänyt toista ihmistä.

SINÄ et tehnyt tiedolla mitään, mutta YSTÄVÄLLÄ oli kertomisen tarve. Tajuatko?

Edelleen ihmettelen, että sinunko paha mielesi on tärkeämpää kuin ystävän onni...

Tärkeät uutiset varmasti ystävät haluavat jakaa heti, sitä vartenhan ystävät ovat...

Kyllä minä ainakin antaisin toisen olla rauhassa lomansa loppuun ja kertoisin vasta sitten. Ei se minun tarpeeni kertoa oikeasti mene yli hänen tarpeestaan saada rentoutua. Etenkin kun on noin valtava asia kyseessä.

Tulee mieleen tilanne, että on vihdoin päässyt stressaavasta työstä viikon lomalle ja sitten pomo lähettää yksityiskännyyn tekstiviestillä työtehtäviä. Menee kyllä päivä pilalle siitä, jos ei nyt ihan koko loma. (Itselleni tosin pomo ehdotti, että tekisin silloin (palkattoman) lomani aikana ne työt, vaikka oli sovittu, että lomailen.)