Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Toimitko/oletko toiminut edunvalvojana esim vanhemmallesi?

Vierailija
05.02.2011 |

Oliko homma ns "hankalaa"?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
05.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

on sisaruksia. Eikö nykyisin ole melkein aina virkaedunvalvojat?

Vierailija
2/9 |
05.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

nk virkaedunvalvojista että ne antaa välillä tosi pihisti henkilökohtaista käyttörahaa ja niiden omat palkkiot ovat suuria.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
05.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielestäni homma ei ole mitenkään hankalaa. Aluksi piti tehdä selvitys päämiehen (siis se, jonka edunvalvoja olen) omaisuudesta ja käydä pankissa hoitamassa asiat niin, että minulla on oikeudet päämiehen tileihin ja saan niiden tiliotteet. Tässä oli jonkin verran työtä, mutta ei varsinaisesti muuten mitään hankalaa, paitsi että päämieheni on osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä, jonka omaisuuden selvittämisessä oli kohtuullisesti työtä.



Kerran vuodessa pitää tehdä maistraatille selvitys rahojen käytöstä. Se on aika yksinkertaista. Kun päämieheni haluaa ostaa jotain suurempaa, minulta kysytään siihen lupa ja siirrän tarvittaessa rahaa päämieheni omassa käytössä olevalle tilille. Normaalit käyttörahat (ruokaan, vaatteisiin ym.) siirrän automaattisesti joka kuukausi päämiehen omassa käytössä olevalle tilille, eikä minun tarvitse tehdä niistä sen kummempaa selostusta maistraatille.



Muilla sukulaisilla ei ole mitään sanomista siihen, miten päämieheni raha-asioita hoidan, joten he eivät voi aiheuttaa hankaluuksia.



Virkaedunvalvojat voivat olla tosi pihejä ja lisäksi valvoa hyvin huonosti päämiehensä etua (jos on esim. omaisuutta, jota pitäisi myydä tai vuokrata), joten lähisukulainen edunvalvojana on yleensä parempi ratkaisu, jos vain löytyy sellainen, joka osaa hoitaa asiat luotettavasti.

Vierailija
4/9 |
05.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielestäni homma ei ole mitenkään hankalaa. Aluksi piti tehdä selvitys päämiehen (siis se, jonka edunvalvoja olen) omaisuudesta ja käydä pankissa hoitamassa asiat niin, että minulla on oikeudet päämiehen tileihin ja saan niiden tiliotteet. Tässä oli jonkin verran työtä, mutta ei varsinaisesti muuten mitään hankalaa, paitsi että päämieheni on osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä, jonka omaisuuden selvittämisessä oli kohtuullisesti työtä.



Kerran vuodessa pitää tehdä maistraatille selvitys rahojen käytöstä. Se on aika yksinkertaista. Kun päämieheni haluaa ostaa jotain suurempaa, minulta kysytään siihen lupa ja siirrän tarvittaessa rahaa päämieheni omassa käytössä olevalle tilille. Normaalit käyttörahat (ruokaan, vaatteisiin ym.) siirrän automaattisesti joka kuukausi päämiehen omassa käytössä olevalle tilille, eikä minun tarvitse tehdä niistä sen kummempaa selostusta maistraatille.



Muilla sukulaisilla ei ole mitään sanomista siihen, miten päämieheni raha-asioita hoidan, joten he eivät voi aiheuttaa hankaluuksia.



Virkaedunvalvojat voivat olla tosi pihejä ja lisäksi valvoa hyvin huonosti päämiehensä etua (jos on esim. omaisuutta, jota pitäisi myydä tai vuokrata), joten lähisukulainen edunvalvojana on yleensä parempi ratkaisu, jos vain löytyy sellainen, joka osaa hoitaa asiat luotettavasti.

Vierailija
5/9 |
05.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanonpa vain että mieti kaksi kertaa ennen kuin lupaudut.



Homma on pääpiirteittäin simppeli, jos välit päämiehen muihin omaisiin on kunnossa ja asiat hoituvat. Mutta kun päämiehen puoliso tai lapset alkavat vaatia ylimääräistä, niin olet pian itse sukuriitojen keskellä.



Itse olen niin kurkkua myöten täynnä koko edunvalvontaa. Rahan siirtäminen ei ole ongelma, eikä pelkkä tilinpäätöksen tekeminen maistraatille.

Vierailija
6/9 |
05.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli siis paperityö ei kuitenkaan ole hankalaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
05.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla tosiaan lisätöitä aiheutti se, että päämies on osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä, jossa lesken omaisuus on iloisesti sekaisin muun kuolinpesän omaisuuden kanssa, kuolinpesän rahoja on vuosien kuluessa jaettu osakkaille, mutta virallisia papereita jaosta ei ole tehty jne. Siinä meni sitten aika monta tuntia, kun yritin selvittää, mikä on kuolinpesän omaisuus nykyisin, mutta ilmeisesti selvitys kelpasi maistraatille, kun sieltä ei ole mitään lisäselvityspyyntöjä tullut. Jos olisin tajunnut asian etukäteen, olisin pyytänyt jakamaan kuolinpesän ennen edunvalvojan määräämistä, niin silloin ei olisi tarvinnut tehdä perusteellisia selvityksiä.



Muuten paperityö on ollut helppoa, eikä minulla ole myöskään ollut mitään hankaluuksia sukulaisten kanssa.

Vierailija
8/9 |
05.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pahoittelen tuplapostitusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
05.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta kun päämiehen puoliso tai lapset alkavat vaatia ylimääräistä, niin olet pian itse sukuriitojen keskellä.

Vaativatko päämiehen sukulaiset, että sinun pitäisi antaa päämiehen rahoja heille? Ei kai edunvalvojalla ole edes oikeutta jakaa päämiehen rahoja sukulaisille.

Vai vaativatko sukulaiset, että sinun pitäisi antaa enemmän rahaa päämiehen käyttöön? Minä olen pitänyt tässä sellaista linjaa, että päämies saa kyllä omaan käyttöönsä sen, mikä pakollisten menojen (vuokra, lääkkeet, ruoka ym.) jälkeen jää eläkkeestä yli. Miksi sitä pitäisi ruveta erikseen säästämään? Aikaisempia säästöjä annan käyttää vain johonkin erikoisjuttuihin, esim. ulkomaanmatka.

4

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi neljä