Tunnetko yhtään pariskuntaa jotka olleet yhdessä 20 vuotta

Monet ikäisistäni ( :



Ja ovat edelleen onnellisia - ylä- ja alamäkineen.

avoliitossa 21 vuotta ja kaksi lasta :)



Ylämäkiä ja alamäkiä... se kuuluu elämään!

Sekä omat että appivanhempani juhlivat hiljattain 30-vuotishääpäiviään. Ja onnellisia ovat.

ja omat vanhempani. Paljon omasta tahdosta ja sitoutumisesta kiinni.

Mutta tunne vaikka kuinka monta.



Omat isovanhempani olivat yli 50 v, kunnes ukki kuoli.

Isotätini samoin miehensä kanssa.

Isäni ja äitini 41 v ja jatkuu.

Ystäväni vanhemmat yli 40 v, kunnes mies kuoli.

Molemmat setäni vaimoineen, heillä avioliittoa takana kohta 50 v.

Tätini miehineen n. 35 v.

Toisen ystäväni vanhemmat 40 v.

Veljeni ja kälyni 22 v.

Naapurin setä ja täti n. 50 v. :)



Nämä siis varmasti onnellisia, koska tunnen heidät ja olen paljon heidän kanssa tekemisissä.

Itse asiassa ensimmäinen uusperhekuvio, johon "törmäsin" oli mieheni perhe (siis hänen äitinsä ja isänsä eronneet). Me aloimme olla yhdessä vuonna 2002. Ja kun tähän härdelliin tutustuin, en todellakaan halua samaa omille lapsilleni.



Ehkä me maalaiset ollaan niin vanhoillisia. ;)

ovat olleet yhdessä yli 25v ja naimisissa 24v. Onnellisia ovat, eivät ole ikinä riidelleet ainakaan meidän lasten nähden. Väittelyjä ja erimielisyyksiä toki tulee mutta kenelläpä ei :) Myös isovanhempani ovat olleet jo ikuisuuden naimisissa (en tiedä tarkkaa vuosimäärää mutta reippaasti yli 20v).. tietääkseni hekin ovat onnellisia :)

mä ja mun mieheni vuodesta 1987 ja onnellisia ollaan.

mutta luin lauseen loppuun.

Omat vanhempani olleet naimisissa 26vuotta, yhdessä 29vuotta ja edelleen ovat kuin vastarakastuneita, pussailevat julkisesti jne. Ihania ovat :-)

Lisäksi toiset isovanhempani ovat olleet naimisissa 50vuotta ja todella onnellisia yhdessä.

Toiset isovanhempani taas ovat kovia riitelemään jne...

Kyllä noita löytyisi tuttavapiiristä paljonkin jotka ovat olleet reilusti yli 20v yhdessä ja todella onnellista porukkaa! :-)

yhdessä yli 60 vuotta. Kun isoäiti kuoli, isoisältä putosi elämältä pohja pois, ja hän kuihtui perässä parissa vuodessa. Olivat toisilleen maailman tärkeimmät ihmiset siis yli 60 vuotta - ja se näkyi koko ajan.



Omat vanhempani ovat olleet naimisissa yli 40 vuotta ja näyttävät edelleen viihtyvän toistensa seurassa hyvin. En tietenkään osaa sanoa, miten heillä oikeasti menee, mutta jotain kai kertoo se, että haluavat viettää oikeasti aikaa toistensa seurassa, matkustavat ja harrastavat yhdessä. Myös muutama vanhempieni ystäväpariskunta on samanlaisia.

ja enemmän ja ovat aidosti onnellisia yhdessä?

Joo tunnen. Me ollaan oltu 31.1.2011 30v. yhdessä ja edelleen onnellisia ja yhdessä. Käytiin just kattomas toista pojan lasta, pientä tyttöä joka syntyi 31.1. Vanha fraasi "ei se vaihtamalla parane" pitää meillä ainakin paikkansa. Aina toisessa ärsyttää jotkut jutut, mutta kukapa meistä olisi täydellinen?

-Mummeli-

mieheni vanhemmat, omat vanhempani, kaikki ystäväni. Parhaat ystäväni ovat olleet naimisissa, toinen 30 vuotta ja toinen 26 vuotta ja me olemme avioliitoissamme kaikki tosi onnellisia.

isovanhemmilla oli parivuotta sitten 50vuotis hääpäivä ja vanhemmillani silloin 20vuotis hääpäivä, heilläkin ollut ylä ja alamäkeä, mutta edelleen ovat yhdessä ja myöskin onnellisia.

Viimeinen kuukausi on ollut tosi rankkaa.

oltu jo 22 v namisissa. yhdessä 24v.

ja eikun kiihtyy.

20 vuotta on oltu yhdessä. ensin seurusteltu sitten melko pian muutimme yhteeen ja sitten kihloihin ja naimisiin.



minä ole ainakin ihan onnellinen. tai jos en onnellinen, niin ainakin puolisovalintaan tyytyväinen.

Omat vanhempani yhdessä 35v. (naimisissa 26v)



appivanhemmat olleet naimisissa 35v. (en tiedä kauanko ovat seurustelleet tuota ennen)



Äitini vanhemmilla oli juuri 50v hääpäivä (heidänkään seurustelu aikaansa en tiedä)



Omanmieheni kanssa olen ollut vasta 8v. ja toivottavasti meillä myös pitkä yhteinen tulevaisuus!



kaikki nämä edellä mainitut siis ollellisesti yhdessä :) Jokaisella varmaan vaikeutensa ollut, mutta onnellisia ovat ainakin nyt :).