Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kaikki psykologit!:) Mistä johtuu käytöseni seurustelusuhteissa?

Vierailija
04.02.2011 |

Alussa mies on ihana ja täydellinen, mutta viimeistään kahden kuukauden tapailun/seurustelun jälkeen kiinnostus alkaa lopahtaa. Alan etsimällä etsiä miehestä vikoja. Vaikka vikoja ei löytyisi, minua alkaa ärsyttää hänen käytöksensä, vaikka se olisi samanlaista kuin alussa.

Nyt kun mietin, kiinnostus lopahtaa siinä kohtaa kun huomaan, että mies on oikeasti tykästynyt/rakastunut minuun.



Kun sitten olen lempannut miehen ja olen taas sinkku, alan kaivata seurustelukumppania ja katumaan miehen jättämistä.



Miten voisin kehittää itseäni, ettei aina sama kuvio toistuisi? En usko pelkääväni sitoutumista, vaan sitä juuri tavallaan toivon.:)

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
04.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on hormonaalinen juttu... vai mikä lie välittäjäainehomma. Pikkuhiljaa se huumevaiktus häviää ja tilalle alkaa tulla mm. oksitosiinia, joka lujittaa yhteenkuuluvuutta ja valmistaa esim. kiinteän parisuhteen ja perheen tekemiseen.



Olet siis oman pääsi huurujen narkki :) Et ole rakastunut ihmiseen vaan fiilikseen.

Vierailija
2/8 |
04.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiinnostus sinua kohtaan vähenee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
04.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

No mutta kai nyt joskus olen rakastunut ihmiseen. Ihan tosissaan välitän kyllä näistä entistä seurustelukumppaneista ja pidän heistä ihmisenä..



Ehkä seurustelua pitäisi vaan jatkaa vaikka ensihuuma ja hormoonit katoaa? Eikä välittää negatiivisista tunteista? :)

Vierailija
4/8 |
04.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Auttakaa, kuinka tästä eteenpäin? Jatkaako suhdetta voi lopettaako se?



ap

Vierailija
5/8 |
04.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja nyt joku haukkuu minut lapselliseksi tms. Mutta tämä on ihan oikeasti ongelma minulle. :(

ap

Vierailija
6/8 |
04.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se tulee vain jostain niin syvältä, ettet tiedosta sitä. Pelkäät, että suhde käy liian vakavaksi. Käytännössä varmaan pelkäät riippuvuutta toisesta ihmisestä, sinua pelottaa toisen osoittama rakkaus.



Voit itse miettiä millainen suhde vanhempiisi ja erityisesti äitiisi sinulla oli pienenä. Tuo voisi kieliä juuri varhaisen kiintymyssuhteen ongelmista, esim. siitä, kun lapsi on joutunut tukahduttamaan tarvitsevuuttaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
04.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kuvittelet oikeasti, että haluat sitoutua. Kuitenkin olet aika itsenäinen ja et halua kompromisseihin suhteissa tai itse arkea elää. Olet sitten mieluummin yksin kuin siinä kun pitäisi tutustua toiseen ja alkaa itseä laittaa perhe-elämään.

Vierailija
8/8 |
04.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

En vaan tosiaan löydä itsestäni tuollaisia piirteitä tai ajatuksia. Jos ne ovat vain jossain niin syvällä, etten niitä voi löytää.

Jotenkin surullista :(



Edelleen: jatkaako suhdetta vaikka tunteet laimenevat (loppuvat) ja toivoa että tulee niitä vahvempia tunteita ajan myötä? Vai lopettaa taas kylmästi?

ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi viisi kahdeksan