Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Murkulla vaikea aamu...
04.02.2011 |
...ja nyt olen rehellisen ylpeä itsestäni, pysyin rauhallisena! =)
Eli murkku nukkui pommiin. Siis oikeasti heräsi periaatteessa ihan ajoissa, kun herätin oli vielä 45 min kouluun lähtöön. Mutta tyttö kun on kyseessä, meinasi tulla "pientä" draamaa siitä, että ei ehdi meikata (siis apua!) ja siinä tuoksinassa huomasi vielä unohtaneensa aamun ensimmäisen tunnin läksyt. Siis hirveä poru ja kirosanatulva ja huone pimeäksi, lopuksi peiton alta kuului vaan "En mee kouluun!".
Ihme kyllä sain murkun rauhoittumaan, kun päätin, että minulla ja tarhalaisilla ei ole niin kiire ja lupasin heittää murkun autolla koululle (vartti lisäaikaa) ennen kuin vien pienemmät tarhaan. Muutaman kilometrin mutka tuli aamukuskaamiseen, mutta oli mukavaa kun sain kerrankin kääntymään potentiaalisen raivoaamun voiton puolelle ja murkku ehti meikata, tehdä ne läksyt ja vielä huitaista aamupalan kitusiin.
Mitä tästä opimme? Joskus aamu voi olla hyvä, vaikka alkaisi huonosti.
Kommentit (16)
kun nämä minun tyttäreni ovat teinejä. Heillä on kahden vuoden ikäero, joten yhtäaikaista (aamu)draamaa on sitten luvassa moneksi vuodeksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tietenkään joka aamu, mutta just sinä aamuna kun kaikki menee reisille, on ihanaa kun äitee huolehtii. :)
Se ei meinaan aina ole itsestäänselvää...
t. ap, jolla on myös ollut aika paljon huonoja aamuja samaisen murkun kanssa
Olen aina ollut iloinen siitä ja tunne vaan vahvistui.
kun nämä minun tyttäreni ovat teinejä. Heillä on kahden vuoden ikäero, joten yhtäaikaista (aamu)draamaa on sitten luvassa moneksi vuodeksi...
Se aika on nimittäin oikeasti miljoona kertaa raskaampaa kuin pikkulapsiaika.
t. ap (jolla myös niitä pieniä)
Olen aina ollut iloinen siitä ja tunne vaan vahvistui.
poika ei käytä aikaa meikkaamiseen (ainakaan yleensä)?
t. ap, jolla myös yksi poika kasvamassa juuri murkuksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoiseni on räiskähtelevä perfektionisti, joten draamaa koetaan jo nyt ihan tarpeeksi, kun hän on 8...
kun nämä minun tyttäreni ovat teinejä. Heillä on kahden vuoden ikäero, joten yhtäaikaista (aamu)draamaa on sitten luvassa moneksi vuodeksi...
Vanhin nyt 13v ja pientä draamaa ollut jo viimeinen vuosi, yläasteelle siirtyminen oli kova ja aika vaikeakin juttu. Katsotaan mitä seuraavat vuodet tuo tullessaan ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun nämä minun tyttäreni ovat teinejä. Heillä on kahden vuoden ikäero, joten yhtäaikaista (aamu)draamaa on sitten luvassa moneksi vuodeksi...
Vanhin nyt 13v ja pientä draamaa ollut jo viimeinen vuosi, yläasteelle siirtyminen oli kova ja aika vaikeakin juttu. Katsotaan mitä seuraavat vuodet tuo tullessaan ;)
Olen aina ollut iloinen siitä ja tunne vaan vahvistui.
poika ei käytä aikaa meikkaamiseen (ainakaan yleensä)? t. ap, jolla myös yksi poika kasvamassa juuri murkuksi
poikia on PALJON vaikeampi saada ylös kuin tyttöjä !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! usko pois. Kun ei tarvi meikata jne niin et saa ylös kirveelläkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina ollut iloinen siitä ja tunne vaan vahvistui.
poika ei käytä aikaa meikkaamiseen (ainakaan yleensä)? t. ap, jolla myös yksi poika kasvamassa juuri murkuksi
poikia on PALJON vaikeampi saada ylös kuin tyttöjä !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! usko pois. Kun ei tarvi meikata jne niin et saa ylös kirveelläkään.
Mitä onkaan vielä edessäpäin....
t. 12-vuotiaan pojan äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä draamaa aiheuttaa poika,vaikka ei meikkaakaan
Että osaisi vähän varuatua? :)
t. se 12-v pojan äiti
liian myöhään tai väärin, onhan noita syitä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan sita etta jokaiseen kiirehtimiseen, komentoon ja muistutukseen todetaan iloisesti etta 'joo, ihan just!' mutta sitten ei kuitenkaan mitaan tapahdu. Hankala ruveta riitelemaan kun toinen niin iloisesti lupaa, vaikka sitten olisikin kyseessa jo kymmenes muistutus. Luulen etta pojat osaa antaa aidin puheet menna toisesta korvasta sisaan ja toisesta ulos, ei ne edes sisaista mita sanotaan, kun se kuitenkin on jotain epamiellyttavaa :).
Draama tulee sitten kun aidilla palaa pinna ja tunkee siihen pojan naaman eteen huutamaan tekemattomasta tyosta tai ylos nousemisesta; sitten niilta palaa pinna ja ne rupeaa huutamaan vastaan etta miksi heille AINA hermostutaan.
vaan sita etta jokaiseen kiirehtimiseen, komentoon ja muistutukseen todetaan iloisesti etta 'joo, ihan just!' mutta sitten ei kuitenkaan mitaan tapahdu. Hankala ruveta riitelemaan kun toinen niin iloisesti lupaa, vaikka sitten olisikin kyseessa jo kymmenes muistutus. Luulen etta pojat osaa antaa aidin puheet menna toisesta korvasta sisaan ja toisesta ulos, ei ne edes sisaista mita sanotaan, kun se kuitenkin on jotain epamiellyttavaa :). Draama tulee sitten kun aidilla palaa pinna ja tunkee siihen pojan naaman eteen huutamaan tekemattomasta tyosta tai ylos nousemisesta; sitten niilta palaa pinna ja ne rupeaa huutamaan vastaan etta miksi heille AINA hermostutaan.
Siis tämä "joo joo, ihan kohta" -asia toteutuu meiilä jo täysin. Ehkä se ei olekaan sitten luonnekysymys vaan sukupuolikysymys. :)
Mutta jsopa se ei sitten enää pahenisi (toivossa on hyvä elää)...
t. 12-v pojan äiti
Alue: Aihe vapaa
Ei tietenkään joka aamu, mutta just sinä aamuna kun kaikki menee reisille, on ihanaa kun äitee huolehtii. :)