Olen joutunut mieheni kautta kosketuksiin rumien asioiden kanssa, asioiden
joihin en olisi koskaan toivonut sekaantumaan elämässäni.
Ne ovat muuttaneet minua ihmisenä, katson maailmaa toisin silmin kuin ennen. Lapsuuden perheeni oli onnellinen. Tulen hyvin koulutetusta ja vakavaraisesta suvusta. En koskaan ymmärtänyt kuinka hyvin asiat olivatkaan.
En olisi koskaan uskonut istuvani esimerkiksi asuntoautossa matkalla kohti leirintäaluetta. Matkaseuranani miehen lievästi alkoholisoitunut setä ja hänen uusi "Tuirensa". Jouluisin vierashuoneesta kömpii flanellihousuihin sonnistautuneet lastemme isovanhemmat, jotka tilaavat ruokajuomaksi ravintolassakin maitoa.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Kommentit (35)
Ehkä heille jää lapsuuden jouluista päällimmäisiksi mielikuva juuri niistä Seppälän punaisista flanellihousuista.
Kyllä jokaisen juntinkin pitäisi tietää, että punainen jouluvärinä on niin out. Hopeaa ja sinistä, tai ehkä ruskeaa ja kultaa. Osta sinä heille uudet pyjamat, hopeanvärinen vinyyli voisi olla hyvä materiaali lastesi verkkokalvoille jouluaamuisin.
Minun miehelläni on ollut Hyvä Lapsuus.
On ollut rakkautta, rajoja, on tullut kuulluksi ja huomioiduksi.
Mutta hän on oman sukunsa musta lammas. Koko suvussaan ainoa eronnut (ja uudelleen minun kanssani naimisissa). Ainoa, jolla ei ole minkäänlaista koulutusta.
Ainoa, joka on sössinyt raha-asiansa näin vituralleen kuin hän on.
Ja vaikka vanhemmilla olisi varaa, heillä ei ole halua auttaa taloudellisesti esim. antamalla lainaa jonka maksaa takaisin hissukseen.. jos olisivat pari vuotta sitten auttaneet, ei nyt olisi luottotiedot menneet ja kaikki ulosotossa.
Suku arvostaa erittäin suuresti sitä, että on korkeakoulututkinto tai vähintäänkin erinomaisen hyvä sosioekonominen status. Se on ihmisarvon mittari.
Vaikka mies on koko lapsuutensa oiken hopakauhalla saanut pelkkää hyvää ja kaunista, hänen oma vanhemmuutensa on varsin heikkoa, ja kykyä tukea ja auttaa esim. vaimoa silloinkin kun tämä on aivan fyysisesti liikuntakyvytön, sitä ei ole. Omat tarpeet menevät edelle. Eikä hän näe edes omassa toimanssaan mitään moitittavaa, eikä hän kykene ottamaan vastaan kritiikkiä, koska hän näkee vain itsensä "sisään", omat ajatukset ja tarkoitukset, ei sitä, miten hän käytännössä toimii.
Ruokapöytätavat voisivat olla vähän siistimmät ja on tosi ärsyttävää katsoa miestä jonka kotiasu on kalsarit.
Ja hänen lapsuusperheensä on just tommonen hyvä ja parempi perhe, jossa joka aterialla istuttiin servietti polvella ja minulla taas duunaritauta.
Mä luulin, että kyseessä on ihan oikeat luurangot kaapissa, joita kyllä löytyy joka suvusta. Niin meiltäkin molempien suvuista löytyy vaikka mitä, mm. itsemurhia, insestiä, alkoholisteja. Asioita toki suvussa hyssytellään, miehen puolella varsinkin. Mutta tällaisten asioiden rinnalla maidon tilaaminen ravintolassa ja Seppälän flanelliyöpaita tuntuu lähinnä vitsiltä.
Valkonauhaliitossa on terapeutteja juuri tämän tasoisen ongelmatiikan ratkomiseen. Ota yhteyttä. Suosittelen. Oikeasti.
Olen harkinnut terapiaa, ehkä kongnitiivinen psykoterapia toimisi tässä tapauksessa. Mitä olet mieltä?Suurin pelkoni on tämän kulttuurin integroituminen omien lasteni ajatusmaailmaan. Ehkä heille jää lapsuuden jouluista päällimmäisiksi mielikuva juuri niistä Seppälän punaisista flanellihousuista.
En tiedän kenelle puhua, neuvolassa eivät ottaneet kuuleviin korviinsa. Ehkä tiedustelen sitä terapiaa anonyymisti mielenterveystoimiston puhelinpalvelusta.
T: Ap, joka on surullinen siitä, etteivät asiasta tietämättömät ymmärtäneet hänen pointtiaan :(
Olisipa tuon kultuurin integroituminen omien lasteni ajatusmaailman suurin pelkoni. Vaan minä joudun pelkäämään mieheni suvun rasistisen ja materialistisen ajatusmaailman integroitumista.
Mutta en nyt ihan ajatellut terapiaa vaan toivon että vanhempien ajatusmaailma periytyy oman esimerkin kautta. Ja tietystihän voit rajoittaa liikaa kanssakäymistä ja tuhota kaikki vähänkin flanelia muistuttavat kankaat.
mutta valittivat saavansa sähköiskuja ne päällään kaiteista. Kuulin anopin kommentoivan asuja miehelleen hienostelevina ja epäkäytännöllisinä, samat punaiset pöksyt koreili illallispöydässäkin.
Olen ihan voimaton miehen suvun kanssa. Tuntuu, että ymmärrystä on vaikeata saada. Helppoa se on huudella ulkopuolisena, tulkaa kokeilemaan niin tiedätte mistä puhun.
Viime viikonloppuna esikoisemme, 10, pyysi ketsuppia Bacalaonsa päälle. Oli pakko poistua vessaan, kyyneleet purkautuivat väkisin silmäkulmastani.
Ei tätä kulttuurin integroitumista voi kai enää pysäyttää.
T: Ap
Ehkä heille jää lapsuuden jouluista päällimmäisiksi mielikuva juuri niistä Seppälän punaisista flanellihousuista.
Kyllä jokaisen juntinkin pitäisi tietää, että punainen jouluvärinä on niin out. Hopeaa ja sinistä, tai ehkä ruskeaa ja kultaa. Osta sinä heille uudet pyjamat, hopeanvärinen vinyyli voisi olla hyvä materiaali lastesi verkkokalvoille jouluaamuisin.
Mietin vaan kun meillä lapset ja mies juovat ruuan kanssa maitoa ja tilaavat yleensä myös ravintolassa maitoa...:/
Vai pitäisikö nyt sitten olla hienostuneesti viiniä??
opettele provoilemaan vähän paremmin. Tuo "kyynel purkautui silmäkulmastani" paljastaa sut jo tyhmemmillekin av:n lukijoille.
on alunperinkin ollut tarkoitus olla vitsi.
Että sinä taisit kuulua juuri siihen av:n tyhmimpien joukkoon, joita ivallisesti itse sivalsit.
opettele provoilemaan vähän paremmin. Tuo "kyynel purkautui silmäkulmastani" paljastaa sut jo tyhmemmillekin av:n lukijoille.
nuo CK:n silkkipyjamista saadut sähköiskut: eihän silkistä saa sähköiskuja. Ja kaikki muu tietenkin.
arkipäivää ja ollaan vieläpä onnellisia.
Kuka tällaisen ottaa totena tai provona? O-ou.
kyllä minä esim. tajusin tämän provoksi, silti vastasin, puoliksi, kuin olisi totta. uskoisin, että muutama muukin lähti mukaan leikkiin.
vastauksesi kertoo kyvystäsi erottaa älykkyyttä eli todella erottaa jyvät akanoista. tai et vain tunne vielä av-maailmaa tarpeeksi.
Tämä ketju paljastaa av:n älykkyysosamäärän julmalla tavalla.
Yksi tajusi tämän ironiaksi.
opettele provoilemaan vähän paremmin. Tuo "kyynel purkautui silmäkulmastani" paljastaa sut jo tyhmemmillekin av:n lukijoille.
nuo CK:n silkkipyjamista saadut sähköiskut: eihän silkistä saa sähköiskuja. Ja kaikki muu tietenkin.
vitsiksi tarkoitettu.
Näillä selityksilläsi näytät entistä tyhmemmältä.
kyllä minä esim. tajusin tämän provoksi, silti vastasin, puoliksi, kuin olisi totta. uskoisin, että muutama muukin lähti mukaan leikkiin.
vastauksesi kertoo kyvystäsi erottaa älykkyyttä eli todella erottaa jyvät akanoista. tai et vain tunne vielä av-maailmaa tarpeeksi.
Tämä ketju paljastaa av:n älykkyysosamäärän julmalla tavalla.
Yksi tajusi tämän ironiaksi.
et ole ollut av:lla tarpeeksi. kyllä minä esim. tajusin tämän provoksi, silti vastasin, puoliksi, kuin olisi totta. uskoisin, että muutama muukin lähti mukaan leikkiin.
vastauksesi kertoo kyvystäsi erottaa älykkyyttä eli todella erottaa jyvät akanoista. tai et vain tunne vielä av-maailmaa tarpeeksi.
Naisten ajatuksenjuoksu on liian monimutkaista sinulle.
Ei voi kuin nauraa! En ole mies, mutta ymmärsin tämän silti huumoriksi.
26 On selvästikin mies. Naisten ajatuksenjuoksu on liian monimutkaista sinulle.
Olen harkinnut terapiaa, ehkä kongnitiivinen psykoterapia toimisi tässä tapauksessa. Mitä olet mieltä?
Suurin pelkoni on tämän kulttuurin integroituminen omien lasteni ajatusmaailmaan. Ehkä heille jää lapsuuden jouluista päällimmäisiksi mielikuva juuri niistä Seppälän punaisista flanellihousuista.
En tiedän kenelle puhua, neuvolassa eivät ottaneet kuuleviin korviinsa. Ehkä tiedustelen sitä terapiaa anonyymisti mielenterveystoimiston puhelinpalvelusta.
T: Ap, joka on surullinen siitä, etteivät asiasta tietämättömät ymmärtäneet hänen pointtiaan :(