Emme käy enää baareissa mieheni kanssa

Mietimme ihmisiä, jotka ovat aidosti onnellisia pitkissä parisuhteissaan. Ketkään heistä eivät käy baareissa. Tiedämme monia pariskuntia, joiden parisuhde on kaatunut, kun jompikumpi on innostunut baarielämästä. Baari-illat eivät tuo meille kummallekaan hyvää mieltä. Olemme molemmat mustasukkaisia toisistamme, ja valitettavasti välillä ihan aiheestakin. Enhän minä sitä sanonut, että kaikkien ihmisten pitäisi olla menemättä baariin. Kunhan jaoin oman elämäni helmen. Meillä molemmilla on harrastuksia ja aikaa vievät työt. Ei toiseen naamaan ehdi näinkään kyllästyä.

Mutta kuten arvasin aiemmin, kyseessä on omistushaluisuus, johon liittyy mustasukkaisuutta. Ei se sillä parane, että on koko ajan yhdessä töiden ulkopuolella. Voi niitä ihastumisia tapantua ja suhteita syntyä vaikka työpaikalla. Ei baari/yökerho ole mikään syy sille, että puolisot pettävät tai ihastuvat muihin kun muita näkevät. Mikäli näin on kohdallanne kuitenkin, on suhteessanne jotain vikaa, joka kannattaisi selvittää. Ei meillä ajatella toisen pettävän ja vaikeuksien ehdottomasti alkavan jos menemme ulos erikseen (tai yhdessä).

Kokemuksenne muista pariskunnista ovat subjektiivisia: et sinä voi tietää, kuka kokee "aitoa onnea", voit vain arvailla. Minulla on taas tuttavapiirissä ihmisiä, jotka eivät kestäneet jatkuvaa 24/7 nyhjäämistä toistensa kanssa ja sitten alkoi tapahtua kun toinen tai molemmat ahdistuivat asiasta. Paras kaverini (mies) tuli aina 10 vuotta töistä kotiin kotirouvansa luokse ja maksoi kaiken yhteisessä elämässä. Kotona ryytynyt vaimo sitten lähti kuukauden mittaiselle kurssille, jossa tapasi toisen miehen, rakastui ja häipyi. Kaverini oli uskonut puolestaan ainaisen yhdessäolon olevan avain onnelliseen parisuhteeseen, eikä hän koskaan käynyt baareissa.

minä en oikein saa niistä mitään eikä mieskään. Saamme äärimmäisen harvoin olla kahdestaan ilman lapsia ilta/yö ja silloin keksitään paljon parempia tapoja viettää aikaa kuin lähteä baariin.



Ehkä mulla on outo kaveripiiri, mut enemmän heissä on niitä joille baareissa käyminen aiheuttaa kitkaa parisuhteeseen kuin niitä joille se on vaan harmitonta hupia ja virkistäytymistä. Mä olen saanut ihan riittävästi katsella kuinka yhdessä baariin tulevat pariskunnat ei nauti illasta yhtään koska humaltuessa heille alkaa tulla kaikenlaista sanomista ja kitkaa. Joskus olen miettinyt että mikä ihmeen järki heidän on ylipäänsä sit lähteä baariin yhdessä, jos kerran jo tietää miten se päättyy.

baarissa tulee käytyä keikoilla/keikkojen jälkeen, leffojen yms. jälkeen ja satunnaisesti kavereita tapaamassa. Ei siis todellakaan kvin usein, muutama kerta vuodessa :)

Mutta itse olen mielessäni tehnyt. Olen aikanani pettänyt miesystäviäni, myös ex-miestäni. Rakastan miestäni yli kaiken ja haluan liittomme kestävän. En siis edes halua saattaa itseäni sellaiseen tilanteeseen, että voisin sählätä ja pilata kaikki. Aikomukseni ei siis ole missään nimessä pettää, ja luotan itseeni, mutta silti. Tilaisuus voi tehdä varkaan. Vältän siis niitä tilaisuuksia parhaani mukaan.

reissut koska aina mokaili. Minä kun lähden tyttöporukalla ulos niin en edes tanssi vieraiden miesten kanssa.

Vietän aikaa kavereideni kanssa ja palaan kiltisti ajoissa kotiin.

menee liian rankaksi.

Eivät lapselliset parit nyt niin paljon juhli.Missä välissä ehtisi,kerro?!

Eli olette alkoholisteja?

Me käydään aniharvoin baareissa ja yleensä ollaan ihan sopivassa hiprakassa. Mutta maku baareilusta on mennyt aikalailla. Muutamia sellaisia kavereita on joiden kanssa on aina baariin mentävä. Mutta enemmän vietetään illanistujaisia hyvässä seurassa viinilasin äärellä.

Me kumpikaan ei kaivata baareihin, siellä meno on pinnallista höpötystä.

tai oikeastaan ei me mitään päätetty, ajauduttiin vain siihen. Me vietetään niin onnellista perhe-elämää ettei kumpikaan enään jaksaisi edes hillua siellä vaikka meillä ikää 25.v

Voi olla että lapset on auttanut asiaan, sillä jos pienten lasten vanhempina saadaan vapaa iltoja niin ei kävisi mielessäkään tuhlata niitä baariin saati sitten krapulaan.

Menemme yhdessä tai sitten ei ollenkaan.

Sen verran poikkean tästä, että ihan baarikuppilaan tai syömäpaikkaan voi mennä kumpikin kaveriensa kanssa yksinkin, mutta yökerhoon ei mennä. Ei siellä kuule mitään, ja tanssia ei halua kenenkään vieraan miehen / naisen kanssa.

Me kuitenkin käydään 1-2krt /kk yhdessäkin, kavereita mukana. Toinen meistä on selvin päin vuorotellen, kun pitää autoilla.

jonka ap kirjoitti: " Melkein tuhosimme avioliittomme alkoholin sumentamilla illoilla."

Alkoholin käyttö muuttuu alkoholismiksi silloin, kun se auheuttaa vahinkoa omaan ja toisten elämään. Turha syyttää BAAREJA.

Eli olette alkoholisteja?

Me käydään aniharvoin baareissa ja yleensä ollaan ihan sopivassa hiprakassa. Mutta maku baareilusta on mennyt aikalailla. Muutamia sellaisia kavereita on joiden kanssa on aina baariin mentävä. Mutta enemmän vietetään illanistujaisia hyvässä seurassa viinilasin äärellä.

Me kumpikaan ei kaivata baareihin, siellä meno on pinnallista höpötystä.

mutta nyt päälle nelikymppisinä olemme silloin tällöin käyneet, kun lapset ovat jo isoja. emme tosin ole harrastaneet mitään kännäämisiä, vaan käymme lasillisella ja jos muuta seuraa sattuu olemaan, olemme saattaneet jäädä toisellekin.



aika aikaansa kutakin. nyt näin.

humallutaan baarissa tai kotona yhdessä tai yleensä erikseen jos siltä tuntuu

että nykyään menemme baariin aina erillään. Itse en tosin yleensä edes juo. Muuten elämme hyvin riidatta, mutta miehen juotua alkoholia saavat ne ainoat sitten alkunsa. Tämän voi välttää vain sillä, ettemme ole silloin samassa paikassa.

Ja toimii!! Luotettava mies. :)