Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Okt ja maalämpöpumppu, sähkönkulutus?

Vierailija
30.01.2011 |

Kuinka paljon teillä kuluu vuodessa sähköä? Meillä n. 200m2 talo (4 henk), vesikiertoinen lattialämmitys, nyt lämmitetään puilla (+ ns varaava takka, höpöhöpö Tiileri). Sähkönkulutus vuodessa vajaa 10000kwh.



Ollaan vähän mietitty tuota maalämpöpumppua. Rahaa se ei meillä säästäisi, mutta toi hemmetin puu-show kyllä loppuisi.



Oletteko olleet tyytyväisiä maalämpöpumppuun? Minkä valmistajan pumppu?

Kommentit (46)

Vierailija
21/46 |
08.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

16, tiilitakka on varaava, se ei anna sitä lämpöä samalla tavalla ulos heti kuin nunnauunit sun muut, jotka lämmittää huoneen tukalan kuumaksi.

Meillä on lämmitettävää neliömäärää 300neliötä ja maalämpö, en nyt muista kilowatteja mutta paukkupakkasilla sähkölasku on ollut max. 160e/kk.

Kesällä 60-80e.

Vierailija
22/46 |
08.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta varaako teillä tiilerin takka lämpöä niin, että takan pinta tuntuu kuumalta? Me yritämme uutta takkaamme lämmittää päivittäin, mutta vaikka monta pesällistä polttaa puita niin pinta tuntuu vain aavistuksen lämpöiseltä.

Meidän edellisessä asunnossa oli Uuniseppien varaava takka, ja kun siinä oli polttanut sylillisen puita, siinä kaakelipinnassa melkein poltti kätensä. Eli varaavan takan pitäisi nimenomaan varata siihen massaan lämpöä, jota se sitten hitaasti säteilee ja lämmittää siten huoneilmaa.

Nykyisessä asunnossa meillä on kiertoilmatakka, se "puhaltaa" todella lämmintä ilmaa huoneeseen heti kun tuli on kunnolla syttynyt, mutta itse massa ei kuumene ollenkaan. Paitsi lasin kohdalta. Kun tuli on sammunut, ei takka lämmitä enää yhtään.

Kumman tyylinen takka teillä on?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/46 |
08.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta varaako teillä tiilerin takka lämpöä niin, että takan pinta tuntuu kuumalta? Me yritämme uutta takkaamme lämmittää päivittäin, mutta vaikka monta pesällistä polttaa puita niin pinta tuntuu vain aavistuksen lämpöiseltä.

Poltatteko reilulla vedolla ja suljette pellin, kun täysin punainen hiillos jäljellä? Pitäis lämmetä kyllä paljon enemmän.

Häh? Ei peltiä saa sulkea ennen kuin kaikki punaset hiillokset on sammuneet, tulee häkää! Mutta takan kierto pitää laittaa päälle heti kun takka palaa kunnolla.

Amatöörit ei saa sulkea laisinkaan eivätkä liioin nauttia lämmöstäkään ;)

Vierailija
24/46 |
08.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vain täysin laskutaidoton amatööri laitattaa maalämmön alle 180m2 okt:hen. Toki jos haluaa tukea näitä ml-firmoja ihan vain periaatteesta ja suuresta sydämestä, niin silloin asia on ihan biffi.

Miksi esität mielipiteen asiasta josta et selvästikään mitään tiedä?

Minä rakensin 2014 kesällä 105m2+AT talon, johon valitsin maalämpöpumpun vesikiertoista laattaa lämmittämään. Pumppu maksoi asennettuna tasan saman kuin PILP tai VILP.

Tähän päälle tuli kaivinkonetunteja 8, 500m vesijohtoputkea ja 500litraa viinaa, jotka maksoivat 1200€

Vuosikulutuksemme on melko tasan 6000kwh. Kulutus on huhtikuusta marraskuun loppuun varmaankin sama kuin kuin VILP tai PILP, mutta nämä muuttuvat suorasähkölämmittimiksi sillä hetkellä, kun mittari painuu -20 asteeseen ja hetkittäistä sähkövastusten käyttöä on jo -10 asteen jälkeen.

Nykyisessä järjestelmässä ei ole yhtäkään sähkövastuksen käynnistystä näiden kolmen talven ajalta.

Olen laskenut etu ja takaperin, että vertaanpa systeemiä suorasähköön tai johonkin ilmasta puristavaan ratkaisuun, maksaa ylimääräinen panostus itsensä noin 4 vuodessa takaisin.

Sen ymmärrän, jos puhutaan saneerauskohteesta, jossa tekniikkaa joudutaan asentamaan jälkikäteen ja ainoa vaihtoehto on kaivo, on hyvinkin mahdollista että maalämpö on kyseenalainen ratkaisu?

On myös muistettava, että energian hinta on suhdanneherkkä. Eli se mitätön 100€ ero voi olla 7 vuoden kuluttua 350€.

M40

Vierailija
25/46 |
08.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain täysin laskutaidoton amatööri laitattaa maalämmön alle 180m2 okt:hen. Toki jos haluaa tukea näitä ml-firmoja ihan vain periaatteesta ja suuresta sydämestä, niin silloin asia on ihan biffi.

Miksi esität mielipiteen asiasta josta et selvästikään mitään tiedä?

Minä rakensin 2014 kesällä 105m2+AT talon, johon valitsin maalämpöpumpun vesikiertoista laattaa lämmittämään. Pumppu maksoi asennettuna tasan saman kuin PILP tai VILP.

Tähän päälle tuli kaivinkonetunteja 8, 500m vesijohtoputkea ja 500litraa viinaa, jotka maksoivat 1200€

Vuosikulutuksemme on melko tasan 6000kwh. Kulutus on huhtikuusta marraskuun loppuun varmaankin sama kuin kuin VILP tai PILP, mutta nämä muuttuvat suorasähkölämmittimiksi sillä hetkellä, kun mittari painuu -20 asteeseen ja hetkittäistä sähkövastusten käyttöä on jo -10 asteen jälkeen.

Nykyisessä järjestelmässä ei ole yhtäkään sähkövastuksen käynnistystä näiden kolmen talven ajalta.

Olen laskenut etu ja takaperin, että vertaanpa systeemiä suorasähköön tai johonkin ilmasta puristavaan ratkaisuun, maksaa ylimääräinen panostus itsensä noin 4 vuodessa takaisin.

Sen ymmärrän, jos puhutaan saneerauskohteesta, jossa tekniikkaa joudutaan asentamaan jälkikäteen ja ainoa vaihtoehto on kaivo, on hyvinkin mahdollista että maalämpö on kyseenalainen ratkaisu?

On myös muistettava, että energian hinta on suhdanneherkkä. Eli se mitätön 100€ ero voi olla 7 vuoden kuluttua 350€.

M40

Todella tarkoitushakuinen laskupää herralla ;) Ei ML ole koskaan uudemmissa pientaloissa KOKONAIStaloudellisempi suoraan verrattuna, valitettavasti.

Vierailija
26/46 |
08.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain täysin laskutaidoton amatööri laitattaa maalämmön alle 180m2 okt:hen. Toki jos haluaa tukea näitä ml-firmoja ihan vain periaatteesta ja suuresta sydämestä, niin silloin asia on ihan biffi.

Miksi esität mielipiteen asiasta josta et selvästikään mitään tiedä?

Minä rakensin 2014 kesällä 105m2+AT talon, johon valitsin maalämpöpumpun vesikiertoista laattaa lämmittämään. Pumppu maksoi asennettuna tasan saman kuin PILP tai VILP.

Tähän päälle tuli kaivinkonetunteja 8, 500m vesijohtoputkea ja 500litraa viinaa, jotka maksoivat 1200€

Vuosikulutuksemme on melko tasan 6000kwh. Kulutus on huhtikuusta marraskuun loppuun varmaankin sama kuin kuin VILP tai PILP, mutta nämä muuttuvat suorasähkölämmittimiksi sillä hetkellä, kun mittari painuu -20 asteeseen ja hetkittäistä sähkövastusten käyttöä on jo -10 asteen jälkeen.

Nykyisessä järjestelmässä ei ole yhtäkään sähkövastuksen käynnistystä näiden kolmen talven ajalta.

Olen laskenut etu ja takaperin, että vertaanpa systeemiä suorasähköön tai johonkin ilmasta puristavaan ratkaisuun, maksaa ylimääräinen panostus itsensä noin 4 vuodessa takaisin.

Sen ymmärrän, jos puhutaan saneerauskohteesta, jossa tekniikkaa joudutaan asentamaan jälkikäteen ja ainoa vaihtoehto on kaivo, on hyvinkin mahdollista että maalämpö on kyseenalainen ratkaisu?

On myös muistettava, että energian hinta on suhdanneherkkä. Eli se mitätön 100€ ero voi olla 7 vuoden kuluttua 350€.

M40

Todella tarkoitushakuinen laskupää herralla ;) Ei ML ole koskaan uudemmissa pientaloissa KOKONAIStaloudellisempi suoraan verrattuna, valitettavasti.

Totta turiset, huoltovapaampaa ja edullisempaa lämmitystä kuin suora sähkö ei vaan taida tällä haavaa olla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/46 |
08.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain täysin laskutaidoton amatööri laitattaa maalämmön alle 180m2 okt:hen. Toki jos haluaa tukea näitä ml-firmoja ihan vain periaatteesta ja suuresta sydämestä, niin silloin asia on ihan biffi.

Miksi esität mielipiteen asiasta josta et selvästikään mitään tiedä?

Minä rakensin 2014 kesällä 105m2+AT talon, johon valitsin maalämpöpumpun vesikiertoista laattaa lämmittämään. Pumppu maksoi asennettuna tasan saman kuin PILP tai VILP.

Tähän päälle tuli kaivinkonetunteja 8, 500m vesijohtoputkea ja 500litraa viinaa, jotka maksoivat 1200€

Vuosikulutuksemme on melko tasan 6000kwh. Kulutus on huhtikuusta marraskuun loppuun varmaankin sama kuin kuin VILP tai PILP, mutta nämä muuttuvat suorasähkölämmittimiksi sillä hetkellä, kun mittari painuu -20 asteeseen ja hetkittäistä sähkövastusten käyttöä on jo -10 asteen jälkeen.

Nykyisessä järjestelmässä ei ole yhtäkään sähkövastuksen käynnistystä näiden kolmen talven ajalta.

Olen laskenut etu ja takaperin, että vertaanpa systeemiä suorasähköön tai johonkin ilmasta puristavaan ratkaisuun, maksaa ylimääräinen panostus itsensä noin 4 vuodessa takaisin.

Sen ymmärrän, jos puhutaan saneerauskohteesta, jossa tekniikkaa joudutaan asentamaan jälkikäteen ja ainoa vaihtoehto on kaivo, on hyvinkin mahdollista että maalämpö on kyseenalainen ratkaisu?

On myös muistettava, että energian hinta on suhdanneherkkä. Eli se mitätön 100€ ero voi olla 7 vuoden kuluttua 350€.

M40

Meillä on 200 neliöisessä 2015 valmistuneessa kivitalossa PILP, ja sähkön vuosikulutus oli ensimmäisenä vuonna noin 9700 kWh. Viimeisimmässä sähkölaskussa Fortum ennusti, että toisen vuoden sähkönkulutus olisi noin 9500 kWh, mutta sen toteutuminen varmaan riippuu helmi- ja maaliskuun pakkasista. Mielestäni kulutuslukema on hyvin kohtuullinen nelihenkiselle taloudelle, jossa otetaan päivittäin 4-8 suihkua, riippuen liikuntasessioiden määrästä. Talo lämmin, välillä ehkä liikaakin, toisaalta nautin paljasjalkaisuudesta talvellakin kovasti.

Vierailija
28/46 |
08.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä vanha omakotitalo n. 160 neliötä, vesikiertoinen patterilämmitys maalämmöllä. Sähkön kokonaiskulutus 10.000 kWh/vuosi.

Normaali maalämpötaloa kovempi kulutus selittyy vanhalla talolla, patterilämmityksellä, sillä että emme säästele lämpöä emmekä sähköä ja osin autotallin lämmityksellä, siellä on napista aukeava nosto-ovi, jonka reunoista tuulee sisälle. Toisaalta edellisessä asunnossamme meni 6.000 kWh vuodessa muuhun taloussähköön, eli lämmityksen osuus on ehkä vajaa puolet tuosta 10.000:sta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/46 |
08.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onpas alhaisia vuosikulutuksia =))

Kyllä on typerä ihmisiä jotka ei tiedä hölkäsen pöläystä yhtään mistään, ihan paskaa koko ketju täynnä, ei voi kun nauraa.

Vierailija
30/46 |
08.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä vanha omakotitalo n. 160 neliötä, vesikiertoinen patterilämmitys maalämmöllä. Sähkön kokonaiskulutus 10.000 kWh/vuosi.

Normaali maalämpötaloa kovempi kulutus selittyy vanhalla talolla, patterilämmityksellä, sillä että emme säästele lämpöä emmekä sähköä ja osin autotallin lämmityksellä, siellä on napista aukeava nosto-ovi, jonka reunoista tuulee sisälle. Toisaalta edellisessä asunnossamme meni 6.000 kWh vuodessa muuhun taloussähköön, eli lämmityksen osuus on ehkä vajaa puolet tuosta 10.000:sta.

Yhtälö on mahdoton

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/46 |
08.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onpas alhaisia vuosikulutuksia =))

Kyllä on typerä ihmisiä jotka ei tiedä hölkäsen pöläystä yhtään mistään, ihan paskaa koko ketju täynnä, ei voi kun nauraa.

Mä tiedän vaan sen, että minun taloni energiankulutus on mistään säästämättä tai pihistelemättä alle 10 000 kWh vuodessa. En keksi yhtäkään syytä valehdella moisesta asiasta anonyyminä jossain Vauva-palstalla, keksitkö sinä?

Onhan tuo ollut aikamoinen yllätys esim vanhoissa vanhalla tekniikalla varustetuissa taloissa asuville sukulaisille ja työkavereille, mutta dokumentit esitettyäni ovat uskoneet että kulutus on pientä. Olen siis kysyttäessä, että paljonko tälläinen talo kuluttaa energiaa vastannut kysymykseen, en oma-aloitteisesti ole ottanut aihetta esille. Enkä ota, sen verran kova pala se on purtavaksi ihmisille joiden kodit vievät jopa kolmin-nelinkertaisesti energiaa.

28

Vierailija
32/46 |
08.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta varaako teillä tiilerin takka lämpöä niin, että takan pinta tuntuu kuumalta? Me yritämme uutta takkaamme lämmittää päivittäin, mutta vaikka monta pesällistä polttaa puita niin pinta tuntuu vain aavistuksen lämpöiseltä.

Onko se tuollainen jossa sisävaippa on eristetty villalla ulkovaipasta, en ihmettele ettei lämpene, onko nämä nykyajan takat jotain tunnelmavalon lähteitä vai onko niillä tarkoitus lämmittääkin.

http://uuninmuuraaja.blogspot.fi/2012/01/tiilerin-takka.html

Juu ja sitä vetopeltiä ei saa missään nimessä sulkea jos takassa on pienikin punainen hiili, ihme ettette ole itseänne tappaneet häkämyrkytykseen, kaikenlaisia saatanan tolloja joita ei lähellekään takkaa ja poltopuita saisi päästää, lyödään pelti kiinni kun takka on punaisia hiiliä täys, voi helvetti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/46 |
08.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta varaako teillä tiilerin takka lämpöä niin, että takan pinta tuntuu kuumalta? Me yritämme uutta takkaamme lämmittää päivittäin, mutta vaikka monta pesällistä polttaa puita niin pinta tuntuu vain aavistuksen lämpöiseltä.

Onko se tuollainen jossa sisävaippa on eristetty villalla ulkovaipasta, en ihmettele ettei lämpene, onko nämä nykyajan takat jotain tunnelmavalon lähteitä vai onko niillä tarkoitus lämmittääkin.

http://uuninmuuraaja.blogspot.fi/2012/01/tiilerin-takka.html

Juu ja sitä vetopeltiä ei saa missään nimessä sulkea jos takassa on pienikin punainen hiili, ihme ettette ole itseänne tappaneet häkämyrkytykseen, kaikenlaisia saatanan tolloja joita ei lähellekään takkaa ja poltopuita saisi päästää, lyödään pelti kiinni kun takka on punaisia hiiliä täys, voi helvetti.

Usein ne jotka "tietää", tietää kovin subjektiivisesti: ohut villakerros paitsi tasaa lämpöä myös estää ulkovaipan halkeilun!

Vierailija
34/46 |
08.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/46 |
08.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta varaako teillä tiilerin takka lämpöä niin, että takan pinta tuntuu kuumalta? Me yritämme uutta takkaamme lämmittää päivittäin, mutta vaikka monta pesällistä polttaa puita niin pinta tuntuu vain aavistuksen lämpöiseltä.

Takkanne on ilmeisesti ns. kuoritakka, jossa rungon ja ulkokuoren välissä on ohut villa. Tämä estää pinnan kuumenemisen polttavaksi, mutta takka kuitenkin varaa lämpöä hyvin, niin iso kivimassa niissä aina on. Osa lämmöstä siirtyy kyllä kuoreenkin, siksi pinta saattaa tuntua siltä että lämpeää hieman.

Takassanne on myös ns. kesäpelti. Oletteko sulkeneet sen kun tuli on syttynyt vai onko jäänyt auki, jolloin savukaasut eivät kierrä poskikanavien kautta ja takka lämpeää hieman vain yläosastaan, sieltäkin huonosti, kun savut menevät suoraan hormiin?

Piipussa on se "normaali" vetopelti, mutta itse takassa, siinä yläosassa näkyy pieni kahva, joka liikkuu, ei vetämällä, vaan kiertämällä. Yleensä n. puolikierrosta suuntaan tai toiseen, riippuen onko pelti auki vai kiinni.

Kahvasta voi pyörittää peltiä, joka on takan sisällä piilossa ja sen tehtävä on saada hyvä veto aikaan, jos uunia ei ole poltettu vähään aikaan. Siinä on kaksi asentoa: auki ja kiinni, ja usein voi äänestä päätellä kummassa asennossa se on.

Jos polttaa uunia vaikka 1-2 kertaa viikossa säännöllisesti, siihen peltiin ei tarvii koskea eli sen voi pitää aina kiinni, koska veto löytyy heti. Vasta syksyllä kun ottaa takan "kylmiltään" käyttöön, se on hyvä apu vedon alkuun saamiseksi.

Ja jos saa vielä neuvoa siitä puiden polttamisesta: kun on pesällisen polttanut, niin antaa hiilloksen melkein sammua, ennen kuin laittaa uutta palamaan. Tiili ei pysty ottamaan kuin tietyn määrän lämpöä vastaa tietyssä ajassa.

Selvemmin sanottuna, vaikka polttaa monta pesällistä yhteen menoon, vain osa lämmöstä varautuu tiileen ja osa menee suoraan taivaalle. Turhaa puiden tuhlausta. "vanha kansakin" kun alkoi lämmittää uuneja, niin puhuttiin että niitä lämmitettiin koko päivän,

Ja vetopelti kiinni vasta kun hehkua ei tuhkan seassa näy.

Huh huh, tulipas tästä ulostus!🤗

Vierailija
36/46 |
07.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Talo rakennettu v. 1980.

Asuinpinta-ala 109 m2.

Öljylämmitys muutettu maalämpöön 6/11 2015.

Kaikki sähkönkulutus ( sähkömittarin kautta taloon tuleva ) on ollut maalämmön aikana:

                 v. 2016 = 7123 kwh

                 v. 2017 = 7064 kwh

Öljylämmitysen aikana oli sama ( mittarin läpi tuleva ) sähkönkulutus  4070 kwh.

Siitä täytynee vähentää kiertovesipumpun ja öljypolttimen kulutus noin 700 kwh.

                           7094 kwh - 3370 = 3724 kwh.            Tässähän tämä.

Vierailija
37/46 |
09.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

6 lasta. 180m2. Hirsitalo. Lattialämmitys. Lämpöässä maalämpö 10,5kw.

riittää kovimmillakin pakkasilla ilman vastusta. Sähkönkulutus 13500-15000. Sähkösauna. Varaavaa takkaa lämmitetty kovimmilla pakkasilla vähän.

Vierailija
38/46 |
09.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hillittömän kokoinen on varaaja jos 2500l. Eikä lapsiakaan kuulosta olevan jos pyykitkin ehtii sunnuntaisin pestä. Aikoinaan meillä oli 1200l varaaja ja 250 neliön talo hake lämmityksellä. Pieni on sähkölasku kun vertaa meidän 80 neliön sähkölämmitteiseen okt. 18000kwh menee vuodessa. 5 henkeä niin pyykkikone ja kuivausrumpu pyörii vähintään kerran päivässä.

Vierailija
39/46 |
09.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo 10000 on ihan normi käyttösähkö okt:ssa 4 hengelle. Siis lamput, ruuanlaitto, sauna yms, ilman lämmityskuluja.

N 200m2 taloon voitte laskea lämmityskuluja n 10000 kWh tuohon päälle.

Meillä 250m2 (+ 70m2 autotalli) maalämpötalossa meni kokonaissähköön 24000kWh vuodessa eli n 2800€. Ja me olemme aina olleet "hövelejä" sähkönkäyttäjiä, talossa on 24/7 valot aina jossain, tv ja pari tietokonetta päällä jne. , ruokaa laitetaan joka päivä ja viikonloppuisin usean tunnin ajan, uima-altaan pumppu pyöri päivittäin kesällä jne

Vierailija
40/46 |
09.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos sisällä '18/23 astetta, kulutuksen ero lienee jopa 30% ?

Villa yllä tottuu olemaan, kuten tupakoinninkin!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kuusi seitsemän