Olen niin yksin :(

nyt siihen ei sitten pääse kukaan muukaan ellei ota mua kaveriksi :)



Joten olemme nyt virallisesti salaseura, jottei henkilöllisyytemme paljastu ja mut voi ottaa kaveriksi tällä tehdyllä profiilillani: hannele wien -nimellä löytyy.





ap

ja sopikaa treffit johonkin puistoon

Asun kaksin 5v poikani kanssa. Olen töissä ja kotona pojan kanssa. Mulla ei ole yhtään kaveria tai ystävää, jonka kanssa jutella ja puhua kaikenlaista. Tykään toki olla yksin, mut nyt olen huomannut miten yksin oikeasti olen :( Itken monesti iltaisin, kun ei ole ketään, jolle voisi purkaa pahaa mieltä. Tosin mietin, et ketä kuitenkaan kiinnostaisi mun murheet ja ajatukset ?!! Ja olen huono tutustumaan uusin ihmisiin, kun en oikein osaa luottaa kehenkään... JA en tykkää tutustuessa mistään small talkista.

Tämä on kiva ketju, kun huomaa, että ihmiset ovat oikeasti innoissaan järjestämässä tapaamista ja toimintaa itselleen tylsiä päiviä piristämään! Mua aina ärsyttää kaikki "mulla ei oo kavereita eikä kukaan tykkää musta" -kitinät, kun yleensä kitisijä ei ole valmis itse tekemään MITÄÄN seuranhankkimisen eteen. Odottaa kotona, että joku tulis ja viihdyttäis. Nyt onkin hienoa seurata, kuinka tässä on oikeasti yritystä :) Toivottavasti tapaatte oikeasti!

Sitten hiukan rakentavaa palautetta AP:lle. Tekstisi perusteella et vaikuta miltään unelmaystävältä. Anteeksi mutta näin vain on. Haluat jonkun kelle purkaa pahaa mieltä (joo, kaikki haluaa heti ilmoittautua vapaaehtoiseksi), et luota kehenkään (tosi kiva yrittääkään ystävystyä tältä pohjalta) etkä tykkää small talkista (mitä henkeviä pitäs heti jutella ventovieraan kanssa??). Luulen, että sinullakin olisi ystäviä ja seuraa, jos tarkastaisit oman asennoistumisesi tutustumiseen ja "kaveeraamiseen". Liikkeelle ensin hiukan kevyemmin (ei mureheita vaan sitä small talkia lapsista, säästä, kunnan palveluista...)! Onnea ystävän etsintään!

Jyväskylän seudun äidit-rinki

Tuo poistettu jo käytöstä...

Olen sit edelleen yksin ilman kaveria... ehkä parempi niin.

ap

Monta yssinäistä immeistä on, itse oon läheltä jyväskylää..Että eiköän nyt uudestaan vaan sitä ryhmää sinne fb:hen :D minä ainakin voisin osallistua :)

Sitten hiukan rakentavaa palautetta AP:lle. Tekstisi perusteella et vaikuta miltään unelmaystävältä. Anteeksi mutta näin vain on. Haluat jonkun kelle purkaa pahaa mieltä (joo, kaikki haluaa heti ilmoittautua vapaaehtoiseksi), et luota kehenkään (tosi kiva yrittääkään ystävystyä tältä pohjalta) etkä tykkää small talkista (mitä henkeviä pitäs heti jutella ventovieraan kanssa??). Luulen, että sinullakin olisi ystäviä ja seuraa, jos tarkastaisit oman asennoistumisesi tutustumiseen ja "kaveeraamiseen". Liikkeelle ensin hiukan kevyemmin (ei mureheita vaan sitä small talkia lapsista, säästä, kunnan palveluista...)! Onnea ystävän etsintään!

kuin luoda avoin ryhmä, jotta toisilleen tuntemattomat ihmiset voivat liittyä siihen. kun jos se on salainen niin sitten pitäisi olla jo kavereita entuudestaan jotta voisi liittyä siihen.



t. edellinen (37)

aikuisena koittaa ystävystyä?



Ja ennen kaikkea kaipaan aikuisen naisen seuraa, jonka kanssa voisi jakaa ilot ja surut. Mut ei se oo helppoa sellaista löytää :(



Nyt vasta elämässäni kaipaan todellakin ystävää. Tähän asti olen tehnyt muuta, enkä ole niin kaivannut sellaista elämääni.





ap

niin voin perustaa sen.

jos vaikka vähän positiivisemman nimen keksis...

ja tunnistin ap:n tekstistä paljon itseäni. Kokoontumaan!

mitäpä jos tekisitte ihan vanhanaikaiset treffit esim. puistoon? Itse olen löytänyt itselleni ihanan äitiystävän netin keskustelupalstalta, tapasimme sitten sovitusti kaupunkimme keskustan leikkipuistossa. Ja voi että olen nyt iloinen että uskalsin ehdottaa treffejä, kyllä aikuisenakin voi saada ystäviä. Ollaan oltu kavereita jo pari vuotta.



Toivottavasti onnistutte tapaamaan:)!