Lue keskustelun säännöt.
Mä olen niin mökkihöperöitynyt+väsynyt tän vauvani kanssa!
29.01.2011 |
On sellainen tissivauva että rauhoittuu oikeastaan vaan rinnalle, ei kelpaa pullot tai tutit. Öisin roikkuu rinnalla, herää jos ei ole maidonhaju vieressä. Syötän varmaan 10 kertaa yössä, siis sellaista pientä lupsuttelua. Jos nukkuu kauempana minusta, saa ravata vauvan luona jatkuvasti. Ikää pienellä 4kk. Mä olen poikki. Kaksi isompaa lasta hakevat myös huomiotani, ja niin valtavasti kaipaisin omaa aikaa urheilun parissa - vaan mihinkäs voisin lähteä?! Vielä kestäisi jos vauva nukkuisi yönsä paremmin, mutta näillä unilla tämä kotona olo.. Mistä helpotusta tähän? Olen kuin pirttihirmu.
Kommentit (25)
Milloinkohan tämä vaihe saattaisi mennä ohitse..? Etukäteen tsemppasin itseäni rankkaan vauva-aikaan, mutta nyt valitettavasti koville ottaa :-/ Kun katson itseäni valokuvista, näytän ihan aaveelta, valkea naama ja mustat silmänaluset. Siltä kyllä tuntuukin. Kaikki voisivat paremmin jos minä saisin hengähdystä välillä. Kauankohan tuo jatkuva yöheräily jatkuu? Oppiiko vauva millään jos saa tottua että äiti on aina siinä ja on ok pitää äitä huvituttina..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä jäisin tosi mieluusti kotiin ja jättäisin stressaavan työn taakseni :D
Vakavasti puhuen, kyllä se siitä! Jaksamista!
Olivatko ne 2 vanhempaa lasta sitten paljon vähemmän vaativia? Miten isä osallisstuu? Niin makaa kuin petaa! Mutta vaunulenkkeily lumihangessa on hyvää liikuntaa ja imetys laihduttaa!
Vanhemmille lapsille kelpasi tutti ja osaaivat nukkua ilman että tissi jatkuvasti suussa vaikka imetinkin monta kertaa yössä. Mies hoitaisi yöllä tai illalla että pääsisin kuntoilemaan jos vauva rauhoittuisi hänen kanssaan. Turhautuu kun vauva karjuu kurkku suorana ilman minua/tissiä yöllä, joten yksin olen kiinni.
Jos ei, niin yritä opettaa. Mulla kans on tissitakiainen (2 kk vanha), mutta hän onneksi hyväksyy välillä tutinkin ja nukkuu ainakin kerran yössä yhden pitemmän pätkän, 3-6 tuntia.
Sun pitäisi saada ainakin yhden kerran vuorokaudessa nukkua 3 h putkeen, jotta jaksaisit.
Etkö voisi lypsää maitoa pulloon ja antaa vauvan esim. isälleen kerran vuorokaudessa tuoksi 3 tunnin ajaksi? Vauva varmaan alkuun huutaa, mutta kyllä hän vielä tottuu rauhoittumaan muuhunkin kuin rinnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun lapsia hommaa, niin niiden hoitoon myös sitoutuu eli ne eivät ole mikään tilapäinen projekti, että synnyttämisen jälkeen jatketaan taas omaa aikaa urheilun parissa. Tuo sitovuus on normaalia tuossa iässä ja se on äidin osa, mihin pitää vain osaltaan alistuakin.
Eikö voitaisi valita kannustavuus ja myötätuntoinen asenne? Oletteko te ystäviännekin kohtaan noin tavattoman kovia?
Ja ne pari rakentavaa, lämmintä vastaajaa: kiitos teille!
-ei-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö voitaisi valita kannustavuus ja myötätuntoinen asenne? Oletteko te ystäviännekin kohtaan noin tavattoman kovia? Ja ne pari rakentavaa, lämmintä vastaajaa: kiitos teille! -ei-ap
"työhön kannustamislinjan" viestiini. Aina kaikki ei ole kivaa, mutta työt pitää silti hoitaa.
paitsi meillä vauva 8kk ja oon tosi väsynyt.
Ei syö tuttia eikä yöllä kelpaa kuin äitin tissi rauhoittamaan. Taas viime yönä 2 tunnin lupsuttelun jälkeen päätin että kun tissi lupsahtaa vauvan suusta pois, niin en anna enää vaan tassutan uneen. Tassuttelin sitten vielä 3 tunnin päästäkin. Sitten jo annoinkin tissiä kun toinen huusi neljännen tunnin kuin syötävä.
Näin käy yleensä joka kerta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vauva rohkeasti vaan isälle ja lähde isompien kanssa ulkoileen ym. kyllä se vauva oppii pulloonkin ja isään... ole kärsivällinen ja aloita rauhallisesti esim. 20 min. 30 min jne...pian voitkin lähteä yksin 1-2 h. mulla oli samanlainen tissinatiainen ja näin sain omaa aikaa..isänkin helppo ALUKSI KESKITTYÄ VAAN vauvaan ja toi aika aluksi lyhyt niin isäkin kestää...voimia
Otan osaa ap, meillä viides oli tollanen tissitakiainen joka ei huolinut tuttia lainkaan. Sinnittelin ja sinnittelin vielä masennusoireidenkin kanssa, mutta kun vauva 8kk niin oli pakko luovuttaa, lopettaa imetys ja aloittaa masennuslääkitys. Tuo unenpuute varmaan vaikutti siihen.
Nyt kuudetta odottaessa olen päättänyt opettaa vauvan heti tutille. Jos sama tissitakiaisuus tulee tämän kanssa niin lopetan suosiolla imetyksen.
kun lapsia hommaa, niin niiden hoitoon myös sitoutuu eli ne eivät ole mikään tilapäinen projekti, että synnyttämisen jälkeen jatketaan taas omaa aikaa urheilun parissa. Tuo sitovuus on normaalia tuossa iässä ja se on äidin osa, mihin pitää vain osaltaan alistuakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ikäisenä heräsi 10 kertaa yössä. Sitten selvisi neuvolassa, että paino oli laskenut. Oli siis ollut nälkäinen. Itsellä ei tullut edes mieleen, kun tuntui että vauva syö koko ajan. 8kk ikäisenä helpotti, kun lapsi kiintyi unirättiin, jota mutustelemalla nukahti uudelleen. Tutti ei koskaan kelvannut.
Rankkaa oli, mutta tosiaan 8kk ikäisestä nukkui paremmin, vaikka vielä heräilikin muutamia kertoja yössä.
Jaksamista!
yöt herättelee vähän väliä. Meinaan olla ihan jaksamisen rajoilla. En imetä mutta silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän kohta puolivuotias on ollut samanlainen. Ihan pienenä joi pullosta, mutta ei enää. Tutti alkoi satunnaisesti kelvata n. 4 kk ikäisestä. Yöt nukkuu äidin vieressä. Nuorempana tiukasti tissi suussa, nykyään onneksi syöntitahti on helpottanut. Tai siis en enää ole samalla tavalla tuttina joutunut enää olemaan. Päivisinkään ei enää niin tiuhaan syö, samoin päivällä ei käytä juurikaan mua enää tuttina, vaan ympäröivä maailma on alkanut kiinnostaa ja syöminen sen vuoksi tehostunut (tai jos jää lupsuttamaan tissillä nuokkuen, nostan sänkyynsä tai vaunuihin nukkumaan). Muutenkin yritän pitää tiukasti rytmistä kiinni ja vauva nukkuu kahdet pitkät unet ulkona vaunuissa päivittäin.
Meillä lähinnä ongelmana on tällä hetkellä nukkuminen mun vieressä, sekä se että ei suostu juomaan pullosta. Näihin toivon helpotusta kiinteiden aloituksesta (ehkä turhaan...), jos vaikka uni sikeytyisi iltapuuron jälkeen ja oma sänky alkaisi kelvata. Samoin maito ei olisi niin pakollista joka välissä, kun kiinteitä alkaa mennä.
Vaikka vauva on ollut varsinainen tissitakiainen, olen silti säännöllisesti ottanut sitä omaa aikaa. Yllättävän hyvin vauva on tottunut isän ja mummojen kanssa olemaan. Koska ei ole suostunut pullosta juomaan, en muutamaa tuntia pidempään kerralla ole voinut olla poissa (ja samalla sekunnilla, kun olen ovesta kotiin astunut, hoitajan kanssa tyytyväisenä ollut vauva on parahtanut itkuun). Samoin yritän säännöllisesti järjestää kahden keskistä aikaa esikoisen kanssa (joka puolestaan vauvana oli unelmahelppo nukkuja ja syöjä).
Mun neuvoni on, että yritä edelleen tarjota tuttia (meille yhtäkkiä alkoi kelvata) ja pulloa (vaikka meillä ei toimikaan...). Ennen kaikkea rohkeasti lähdet kotoa urheilemaan, kauppaan tms. Tuon ikäinen kuitenkin selviää muutaman tunnin syömättä, jos ei suostu pullosta juomaan.
Miten saan tutin kelpaamaan, ei millään! Öisin läpimärkä kun syö vaan.
meillä tyttö on jo 1v 5kk ja edelleen herää yöllä syömään tasan klo 2 ja 6. ja tosiaan noita isompia lapsiakin on 2 ja esikoinen pitää joka aamu viedä eskariin yhdeksäksi. Kyllä mä niin mielelläni nukkuisin jo yöt.
jutella neuvolassa ja aloittaa sit unikoulu....
Miten saan tutin kelpaamaan, ei millään! Öisin läpimärkä kun syö vaan.
mä kannoin kaupasta kaikki mahdolliset tuttimallit. Ei tuo lapsi edelleenkään tuttia paljon syö, mutta joskus sentään suostuu ottamaan. Tosiaan yhtäkkiä alkoi n. 4 kk iässä kelpaamaan.
Ja annat vain se vauvasi miehellesi (tai jolle kulle muulle hoitajalle) ja lähdet tuulettumaan. Edes lähikauppaan, lenkille tms. Lyhyestä ajasta aloitat ja pikku hiljaa pidempään. Eli olet sen yhden syöttövälin ajan pois, jos ei pullosta juo. Kai olette kokeilleet, jos vauva joisi pullosta jonkun muun kuin sinun syöttämänä? (Tosin meillä ei sekään toimi).
Ja kai olet varmistanut, ettei vauva nälkäänsä koko ajan syö? Että saa riittävästi maitoa? Kasvaa hyvin jne.
Tuo jonkun ehdottama unikoulu ei taida 4 kk ikäiselle olla vielä vaihtoehto...
17
Ikävä kyllä se helpotus taitaa tulla vain ajan myötä. Toivottavasti jaksat ja kestät siihen asti, että lapsi kasvaa ja vaihe menee ohi.
Halaus!