Lue keskustelun säännöt.
Voiko testamentata puolisolleen?? Miten suojata ettei lapset saa (vielä)??
29.01.2011 |
Eli tietysti aviopuolisoille kuuluu puolet kummallekin.
Mutta esim. meidän tilanne: meillä lähes aikuiset lapset, ja sitten pari pientä.
Jos jommallekummalle tapahtuisi nyt jotain, niin emme TODELLA haluaisi, että nämä kiittämättömät laiskat kollit alkaisivat säästöistämme vaatimaan itselleen heti jotain - kyllä ne rahat on varattu kaikki ihan elämiseen mitä tilillekin säästetty, eli esim. säästöjä on tavoitteena piharemontti, matka yms.
Lisäksi olisi varmasti pakko myydä talo, koska kummallaakaan ei mitenkään olisi yksin sitä varaa pitää, ja olisi kohtuullista että siitä saatavan pesämunan voisi kokonaan sijoittaa uuden (tietty paljon pienemmän ja huonomman) kodin ostoon jäljelle jäävälle perheelle.
Mutta olen ihan varma että etenkin vanhin ahne kiittämätön narsistinen lapsemme olisi heti "osingoilla".
Eli onko mitään keinoa suojata, ettei lapset voi vaatia pesänjakoa ennen kuin molemmat vanhemmat kuolleet tms., eli etteivät voi alkaa vaatimaan rahaa? (Etenkin kun sen tietää miten "järkevästi" joku 18v. sitä osaisi käyttää...)
Jos vaikka testamenttaisi puolisolleen sen oman puoliskonsa (paitsi lasten lakiosa)?
Vai onko tosiaan mahdollista vaatia pesänjaon lykkäämistä kokonaan siihen, että toinenkin puoliso kuollut?
Kommentit (31)
Eli lapset perii, ja makssaa tietysti perintöverot. Mutta eivät pääse käyttämään perintöään ennenkuin "hallitsija" on myös kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta tietysti lapset ovat oikeutettuja lakiosaan tuolloinkin.
Eli lapset perii, ja makssaa tietysti perintöverot. Mutta eivät pääse käyttämään perintöään ennenkuin "hallitsija" on myös kuollut.
ja hyvä niin. meilläkin anoppi oli halunnut hallita kaikkea. olisi ollut hullua, että meidän olisi noin vain pitänyt maksaa veroa 25000€, kun ei mitään saatu. eikä muuten tulla saamaankaan, kun anoppi tuhlaa iloisena leskenä kaiken. eli kuolinpesästä meni verot.
yök. miksi tehdä kersoja niin paljon että ei voi auttaa vanhinta lasta. lapsista voi tulla ahneita vain jos vanhemmat paskoja, eivätkä tue lapsiaan.
Testamentin teko ei montaa tuntia vie. Teidän tilanne on lakimiehelle ihan peruskauraa, joten saat nopeasti teille testamentin laadittua. Varmasti ihan hyvä sijoitus vastaisen varalle. Tämän av:n neuvoihin ei kannata luottaa, sisältö on yleensä ihan mitä sattuu...
Keskinäinen hallintaoikeustestamentti on monesti käytetty vaihtoehto (laskee perintöverojenkin määrää).
Lakiosiin lapsilla on aina oikeus, muulta osin voitte testamentata omaisuutta vapasti. Samoin perillisillä on oikeus vaatia jäämistöä jaettavaksi (toki testamentissa voi ja kannattaa esittää pyyntö, että jäämistöä ei jaettaisi toisen vanhemman vielä eläessä).
Leskellä on automaattisesti oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin (tai jos koti myydään, myyntirahoilla hankittuun uuteen asuntoon). Samoin leskellä on oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallussaan (kunnes joku perillisistä esittää jakovaatimuksen).
Ota siis yhteys johonkin paikkakunnallanne toimivaan lakimieheen (pankistannekin varmasti löytyy). HÄn voi kertoa vaihtoehdoista, ja laatia teille parhaiten sopivan version. Hän voi samalla kertoa, kuinka aviovarallisuus osituksessa kuolintapauksessa jaetaan puolisoiden kesken.
Samoin henkivakuutus on hyvä olla olemassa, varsinkin jos on asunto- tms. suuria lainoja (siinä kannattaa miettiä verotuksen kannalta edunsaajat järkevällä tavalla). Tässäkin juristi voi auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta en haluaisi / voisi nyt laittaa rahaa lakimieheen... tai paljonkohan se maksaisi?
Ei meillä nyt siis niin erityisen paljon rahaa edes ole, lähinnä talo (josta puolet velkaa), joitain tonneja säästössä.
Mutta jos siis on niin, että talon myynnistä jääneet rahat saisi suoraan laittaa uuteen asuntoon, niin se olisi toki hyvä!!
Mutta onko niin että pitäisi alkaa vielä jotain VEROA maksamaan - meidän yhteisistä rahoista?! Siis jos nyt on tileillä rahaa esim. 5000 ja 5000, ja toinen tili sattumalta on mun nimissä. Niin ettäkö mies ei sitten niitä rahoja saisi käyttää.
tai jos meillä on yht. esim. 10 000 eur yhteistä rahaa, ja toinen puoliso kuolisi, niin pitäisikö yhtäkkiä tuosta summasta alkaa maksamaan verottajallekin jotain??
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai jos meillä on yht. esim. 10 000 eur yhteistä rahaa, ja toinen puoliso kuolisi, niin pitäisikö yhtäkkiä tuosta summasta alkaa maksamaan verottajallekin jotain??ap
Vain perilliset maksaa veroa, ei kuolinpesä.
metsä vastaa... Ahneet vanhemmat, ahneet lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tarkoitus olisi vain suojata omaisuus niin, että jos toinen nyt kuolisi, ja toinen elää vielä vaikka 30-50 vuotta, niin että joku jo aikuisiksi kasvaneista lapsista ei alkaisi vaatimaan itselleen mitään, ennenkuin toinenkin vanhempi kuollut.
Ja tietysti myös niin, ettei se jäljelle jäänyt leski nyt voisi niistä pienistä säästöistä alkaa maksamana jotain VEROJA vielä (eikä nyt lapsetkaan sen puoleen, mistäs nekään niitä maksaisi).
Sehän on ihan HULLUA, että me säästämme rahaa, jotta voimme matkailla, remontoida, ostaa jotain isompia hankintoja, vaihtaa autoa, vaihtaa asuntoa ja antaa siihen osan tililtä, yms. kun tarve tulee. (Säästöjä ollut vaihdellen n. 5000-50 000 eur.)
Ja sitten pitäisikin noista omista säästöistä maksaakin VEROA (tai antaa ahneille lapsille).
Parempi sitten olla säästämättä ja mällätä kaikki, ja ottaa vaikka kulutusluottoa sitten heti kun joku tarve tulee!
(Kun ennen olen aina ajatellut että säästäminen kannattaa - mutta epäoikeudenmukaisena koen, että jonkun traagisen onnettomuuden sattuessa leski vielä joutuisi maksamaan valtiolle ja/tai lapsille yhteisistä käyttörahoista).
Kyllä idea tosiaan pitäisi olla,että lapset saa sitten kun molemmat on poissa!
ap
tai jos meillä on yht. esim. 10 000 eur yhteistä rahaa, ja toinen puoliso kuolisi, niin pitäisikö yhtäkkiä tuosta summasta alkaa maksamaan verottajallekin jotain?? ap
Vain perilliset maksaa veroa, ei kuolinpesä.
koska mistä ihmeestä lapseni (juuri aikuistuvat, ja sitten ihan pienet) mitään maksaisivat, kellään ei ole mitään rahoja.
Eli sitten se olisi mun/miehen kai pakko ne rahat jostain repiä vai?
Ja tulisiko siihen veroon mukaan vielä joku laskennallinen osuus asunnonkin arvosta?
Ei hitto, siis puoliso kuollut ja valtio vielä alkaisi tuollaista keksimään.
Joo parempi myydä koko talo ja mällätä rahat ja elää sitten kädestä suuhun.
Vai voiko sen veron maksun lykätä siihen saakka, kun pesä todella jaetaan (eli lapset maksaa veroa vasta sitten kun molemmat puolisot kuolleet)?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta en haluaisi / voisi nyt laittaa rahaa lakimieheen... tai paljonkohan se maksaisi?
Ei meillä nyt siis niin erityisen paljon rahaa edes ole, lähinnä talo (josta puolet velkaa), joitain tonneja säästössä.
Mutta jos siis on niin, että talon myynnistä jääneet rahat saisi suoraan laittaa uuteen asuntoon, niin se olisi toki hyvä!!
Mutta onko niin että pitäisi alkaa vielä jotain VEROA maksamaan - meidän yhteisistä rahoista?! Siis jos nyt on tileillä rahaa esim. 5000 ja 5000, ja toinen tili sattumalta on mun nimissä. Niin ettäkö mies ei sitten niitä rahoja saisi käyttää.
tai jos meillä on yht. esim. 10 000 eur yhteistä rahaa, ja toinen puoliso kuolisi, niin pitäisikö yhtäkkiä tuosta summasta alkaa maksamaan verottajallekin jotain??
ap
on juuri sitä niin tyypillistä suomalaisuutta: säästetään väärässä paikassa.
Säästämällä saadaan aikaan ainoastaan iso vahinko.
Naurattaa, koska ei koske minua.
Mee hei sossun luukulle hakemaan rahat veroja varten. Huh huh...
tai jos meillä on yht. esim. 10 000 eur yhteistä rahaa, ja toinen puoliso kuolisi, niin pitäisikö yhtäkkiä tuosta summasta alkaa maksamaan verottajallekin jotain?? ap
Vain perilliset maksaa veroa, ei kuolinpesä.
koska mistä ihmeestä lapseni (juuri aikuistuvat, ja sitten ihan pienet) mitään maksaisivat, kellään ei ole mitään rahoja.
Eli sitten se olisi mun/miehen kai pakko ne rahat jostain repiä vai?
Ja tulisiko siihen veroon mukaan vielä joku laskennallinen osuus asunnonkin arvosta?Ei hitto, siis puoliso kuollut ja valtio vielä alkaisi tuollaista keksimään.
Joo parempi myydä koko talo ja mällätä rahat ja elää sitten kädestä suuhun.
Vai voiko sen veron maksun lykätä siihen saakka, kun pesä todella jaetaan (eli lapset maksaa veroa vasta sitten kun molemmat puolisot kuolleet)?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiitos oikeasti useasta ASIALLISESTA vastauksesta, ja kiitti vaan v..tuilusta.
Olen nyt parina viikkona käynyt täällä useana päivänä lukemassa, ja se on kumma kun täällä pyörii joku/jotkut muutama, joiden olen huomannut joka ketjussa käyvän huutelemassa jotain älytöntä, lähinnä haukkumassa toisia provoksi, ahneeksi, tyhmäksi, itsekkääksi, mitä milloinkin. Luulen että muutama sama tyyppi joilla ei muuta elämää ole kuin täällä pyöriä.
suomi24-palstalla olen huomannut saman, taitaa nämä samat huutelijat ehtiä sinnekin.
ap
mutta avioliiton päättyessä (joko kuolemaan tai eroon) puolisoiden kesken suoritetaan ositus, jonka perusteella maksettavasta tasingosta ei makseta veroa.
Jos leski siis saa varoja tasinkona, ei mene veroa, mutta jos perii (esim. testamentin perusteella), menee perintövero. Lapset (ja muut mahdolliset perilliset) maksavat saamastaan perinnöstä perintöveron (jonka määrää voi alentaa esim. puolisoiden välisen keskinäisen hallintaoikeustestamentin avulla).
Nämä ovat periaatteessa ihan simppeleitä juttuja, mutta pitää ratkaista kunkin omasta tilanteesta käsin (jotta ratkaisu on juuri teidän perheelle sopiva ja järkevä). Yleispätevissä ohjeissa jää helposti ottamatta huomioon joku teidän tilanteeseen sopiva poikkeus tai erityistilanne.
Lakimies veloittaa testamentista joitain satasia. Asianajotoimistosta voi kysyä paljonko tällainen toimeksianto kustantaisi. Omasta pankista voi saada testamentin laadittua suht halvalla.
Lakiosaan lapset ovat siis joka tapauksessa oikeutettuja. Sen saamista ei leski voi pitkittää tai estää, jos lapsi sitä vaatii. Ja perintöveron joutuvat maksamaan joka tapauksessa kuoleman jälkeen riippumatta siitä, milloin jäämistö tosiasiallisesti jaetaan. Lesken asema puolison kuollessa on laissa suht turvattu, eli välttämättä testamentti ei toisi suurta lisäarvoa. Jos leskelle kuitenkin halutaan suurempaa turvaa kuin mitä laissa on annettu, tarvitaan testamenttia (sopivan sisältöisellä testamentilla voidaan alentaa myös lasten maksettavaksi tulevaa perintöveron määrää).
Jos haluat selvyyden, ei kantsi tosiaan luottaa täältä saatuihin vastauksiin, vaan ottaa yhteyttä asiantuntijaan (täällä kysyminen on minunkin mielestäni väärässä paikassa säästämistä, aivan kuin joku yllä kommentoi).
7
Vai voiko sen veron maksun lykätä siihen saakka, kun pesä todella jaetaan (eli lapset maksaa veroa vasta sitten kun molemmat puolisot kuolleet)?ap
tietysti vero maksetaa, jaettin pesä tai ei
eli tuo keskinäinen hallintaoikeustestamentti voisi olla meidän kohdalla se avainsana, mitä lähden seuraavaksi tutkimaan.
Ja sikäli ilmeisesti meidän ehkä EI kannattaisi tehdä keskinäistä testamenttia toisillemme, koska siitä joutuisi maksamaan veroa, jos oikein ymmärsin?
(Tosin jos haluaisimme rajata lasten osuudet vain siihen lakiosaan, niin silloin meidän kai pitäisi tehdä se testamentti toisillemme. Mutta sitten kai verot menisi kahteen kertaan, eli ensin osuudesta joka ei ole tasinko-osuus vaan testamenttiosuus, ja sitten vielä aikanaan kun se siirtyisi lapsille niin taas.)
Joo tietenkään tämä palsta ei ole oikea paikka, mutta kunhan nyt kyselin ajankuluksi, saa nyt vähän ideoita jos saa...
Jotenkin tuntuu että onko "naurettavaa" tehdä jotain testamentteja lakimiehellä, kun ei meillä tätä omaisuutta oikeasti juurikaan ole, tuntuu että ne on niiden juttu joilla todella on enemmänkin jaettavaa.
Täytyy katsoa jossain kohtaa, pitäisikö muutama satanen tähän uhrata jostain, toisaalta tuntuu "kalliilta hätävarjelulta".
ap
niin, että lapset eivät saisi mitään.
Puolisolle kuuluu automaattisesti puolet, jos hän siis nyt jo puolet omaisuudesta omistaa, eikä osa omaisuudesta ole vain kuolevan puolison nimissä.
Eli puolet omaisuudesta jää perinnöksi. Kaiken tämän voi toki testamentata puolisolleen, eli tässä tapauksessa ristiin.
Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosa perinnöstä. Jos he näin tekevät, puolet perintöosuudesta menee puolisolle, ja toinen puolikas menee lapsille.
Eli koko omaisuudesta, siitä teidän yhteisestä, vähintäänkin 75% menee leskelle ja lapset saavat sen 25% teidän yhteisestä omaisuudestanne, sitä ette voi kiistää tai kieltää, mikäli he sitä ilkeävät tai tajuavat vaatia.
Eli vanhemmilla keskinäinen testamentti, jolla leski saa hallintaansa kaiken.
Mutta mutta!!!
Lapsilla on AINA OIKEUS LAKIOSAAN, oli millainen testamentti hyvänsä. Tämä on varma fakta.
Käsittääkseni minun vanhemmillani on sellaiset testamentit ja henkivakuutukset, että toisen kuollessa toinen puoliso perii käytännössä kaiken. Vasta kun molemmat kuolee, niin minä ja siskoni pääsemme "osingoille". Ideana on siis turvata eloon jääneen puolison toimeentulo, heillä on vielä asuntolainaa jäljellä yms. Muistaakseni heillä on vielä joku henkivakuutussysteemi, olisikohan summa ollut sellainen että se kattaa jäljellä olevien lainojen määrän. En ole täysin selvillä mitä he ovat järjestelleet, mutta sen tiedän ettei minulle ole tulossa senttiäkään ennen kuin molemmat ovat haudassa.
Eli pitäisi onnistua. Tosin, lapsilla saattaa olla oikeus vaatia osaa perinnöstä. Vanhempani ovat lisänneet testamenttiin toivomuksen, että minä ja siskoni emme lähtisi vaatimaan meille kuuluvia rahoja siinä tilanteessa, että vain toinen vanhempi kuolisi. Eikä minulla kyllä tulisi mieleenkään ryhtyä ahneeksi paskaksi ja esimerkiksi isän kuollessa alkaa vaatia osuuttani ja jättää äitiäni taloudellisesti pulaan.
Sinuna soittaisin lakimiehelle ja kysyisin asiasta :)