Lue keskustelun säännöt.
Mitä murresanoja et ole ymmärtänyt?
27.01.2011 |
Eli oletteko törmänneet murresanoihin, joita ette ole ymmärtäneet tai ne on tuntuneet tosi hassuilta?
Tai vaihtoehtosesti oletko itse käyttänyt sanaa, jota muut eivät ole tunteneet tai jonka merkityksestä olette saaneet kiistan aikaiseksi?
Perinteisiä tälläisiä taitaa olla hippa vs. natta. Omaan korvaan x-hipan turkulainen versio haaranatta kuullostaa kyllä enemmän kääpäsieneltä :D
Toisaalta tutut ei ole ymmärtäneet kun olen varoittanut että heillä on viilot auki... siis housujen vetoketju.
Kommentit (248)
201/248
|
31.03.2012 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
ku kaveri ei tajunnu mitä kinkkaaminen on! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viruttaa on huuhdella astioita tai muuta vastaavaa, mies on savosta ja heillä se tarkottaa venyttää. Joskus kauan sitten tuli vaan sanottua miehelle hänen laittaessaan astioita tiskikoneeseen et sun kannattais viruttaa niit eka. Mies siinä hölmistyneenä tokas vaan et en mä näit venyttämää pysty millää et mitä sä oikee höpiset. :D Nyt jo ymmärrän hyvin miehen puheesta mut aluks se oli vaikeeta ku hän puhu niin nopee ni sai monet kerrat kysyä et mitä. :D
Yleensä pruukataan tehä jotain tietyllä tavalla..
Kränä sanaa ei poris ain tajuta se on risu..
pystykaffe on torikahvit
pullapitko se kai on, mutta mistä ihmeestä se sana on tullut..?
ankkastukki = ruotsiksi ankarstock eli pitkulainen leipä
leeta = ruotsiksi fläda
Eteläpohjanmaata ainakin tuo sana. Enkä kyllä enää muista mitä se tarkoitti, ehkä nättiä.
Ja meillä miehen kanssa on kummallakin vaikeuksia sietää toisen sanomista, kun puhutaan isoista ojista, valtaojista. Minulle sellainen on viepä ja miehelle viemäri. Kummallekin toisen käyttämä on niin vieras sana ja vaikea hyväksyä, että tulee korjailtua toisen puhetta. Ja me ollaan kotoisin ihan samasta kunnasta vielä.
Opiskelukaverit joskus riemastui, kun puhuin karssusta. Eikä auttanut, kun selitin, että se tarkoittaa karkkia. Karamellista on siis kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Verbi
hanki
(taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä hankkia
(taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä hankkia
(taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä hankkia
JA porissa siis hankkii
Kupu on ruokavarastona toimiva ruoansulatuskanavan osa. Linnuilla kupu on ruokatorven laajentuma, hyönteisillä taasen etusuolen laajentuma.
Eli onko siis kupu ravittu = vatsassasi ruokaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mää mukkasin rotvalliinreunaan ja pipa lens
Ilves öh öh öh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tarkottaa kokoajan/jatkuvasti. T. Oululaine
[quote author="Vierailija" time="25.10.2014 klo 01:17"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2012 klo 20:43"]
- koppeotua
- romuska
- kehata vs. iletä
- anhiton
Tuttujahan nuo, jos ei muualta niin Päätalon kirjoista vaikka itse olenkin pohjoisempaa.
Kinkkaaminen on meillä yhdellä jalalla hyppimistä, ja otethan "völjhyn" tai "völhjyyn" riippuen siitä, mistä päin Lappia puhuja on.
"Onkos sulla völjäkettä?" tarkoittaa että onko sinulla vakituista seuralaista tai partneria. Völjyyn päästäminen ja lähteminen tarkoittaa mukana oloa ja saatille päästämistä/lähtöä.
Pääsiskö völjyyn?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kousika on äyskäri jolla heitetään vettä kiukaalle tai jolla äyskäröidään vedet veneestä :)
Kinkata on hyppiä yhdellä jalalla ja tassi on kahvikupin aluslautanen..
Näin siis Savonlinnan liepeillä..
Kehata on viitsimistä. Esim. Kehtaatko antaa lasin = viitsitkö antaa lasin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotipaikkakunnallani Etelä-Hämeessä auto peritetään. Tuo sana on ollut joillekin outo, vaikka toki asiayhteydestä ymmärrettävä.
Pohjanmaalainen opiskelukaverini ei ymmärtänyt, kun sanoin laittaneeni jonkun tavaran korjuun. Onko tuttu "paikka"?
Minä puolestani ihmettelin, kun hän pohdiskeli lykkyjen lukumäärää. Meillä päin lykky on lähinnä onnea; lapsilykky tms.
Pohjanmaalainen opiskelukaverini ei ymmärtänyt, kun sanoin laittaneeni jonkun tavaran korjuun. Onko tuttu "paikka"?
Minä puolestani ihmettelin, kun hän pohdiskeli lykkyjen lukumäärää. Meillä päin lykky on lähinnä onnea; lapsilykky tms.
Laittaa korjuun = laittaa talteen
Luulin että tuo on yleissuomea (vaikkakin puhekieltä).
Sen sijaan lykky on mullekin onnea/tuuria.
mä ihmettelin ku miehen mummum mielestä (P-Karjala) soppa oli kovin tuimaa (eli kaipasi lisää suolaa).
Hippaleikin nimestä on väännetty tosi paljon kättä: hippa? litta? natta? Minusta hippa.
Entä miksi kutsutaan sitä astiaa pöydässä mihin voi laittaa perunankuoret? Minusta se on risteilijä, mutta miehen perhe ei sanaa tunnistanut kun pöydässä sitä pyysin. En tosin tiedä että onko se murresana vai vaan meidän perheen keksintö?
Mun vanhemmat on molemmat Etelä-Hämeestä, tosin en ole koskaan mieltänyt sitä murresanaksi.
Entä miksi kutsutaan sitä astiaa pöydässä mihin voi laittaa perunankuoret? Minusta se on risteilijä, mutta miehen perhe ei sanaa tunnistanut kun pöydässä sitä pyysin. En tosin tiedä että onko se murresana vai vaan meidän perheen keksintö?
nuorimmalla lapsella. Mun mielestä on ihan haukkumista kutsua lasta noin. Eihän ihmistä saa neekeriksikään sanoa..
joita muute eivät ymmärtäneet:
mammia = lököillä, lötkötellä, pötkötellä, leedata
amma, olla ammana = lapselikka, olla lapsenvahtina/-likkana
Samoin joppari on ollut yleisen huvituksen aihe.
Joppari = pyörän taakkateline