Onko muita kenellä tullut turha käynti ennen synnytystä?

2h syntyneenä, eli ihan vissinä olisin itsekin lähtenyt synnärille. Mulla oli 5-7 min. välein supustuksia ollut 2½h kun lähdettiin menemään, sairaalassa oli vain 4cm auki ja meinasivat laittaa kotiin. Mutta sitten siinä samassa kalvot puhkesivat ja synnytys eteni niin, että reilu puoli tuntia ja poika oli syntynyt.



Ei sitä tarvii harmitella, että käy ns. turhaan. Parempi niin kuin että ei käy ja vauva syntyy kotiin.

Olin kärsinyt erilaisista harjoitussupistuksista pitkin loppuraskautta ja kun yöllä heräsin supistuksiin, en noteerannut niitä sen kummemmin...

Aloin jopa siivoamaan aamusta ja valittelin miehelleni, kun tuntui etteivät supistelut ota loppuakseen 6:n tunnin jälkeenkään. Ja tosiaan lähes kivuttomia. Sitten aloin miettiä, että mitä jos... Ja kello käteen, säännöllisiähän ne :) Tosin pohdin vielä matkallakin, että taitaa tulla turha reissu, koska luulin ihan oikeasti synnytyssupistusten olevan kivuliaampia!



Onneksi ehdin kuitenkin sairaalaan kun matkaakin on yli 300 kilometriä :)

Saat ainakin mielenrauhan jos synnytys ei olekaan alkanut.



Ja jokainen synnytys on erilainen. Siksi sitä on aina tavallaan uuden edessä kun h-hetki lähestyy.

Tsemppiä!



Mulla oli klön mielestä "turha käynti" ennen esikoisen tuloa. Laittoi kotiin ja ehdimme vain kääntyä kotona kun mentiin jo tukka putkella takaisin ja kohdunsuu olikin auennut yllättävän paljon.



Sinulla kun on jo monta synnytystä takana niin kannattaa mennä ajoissa. Kakkosen kanssa ehdin nippanappa paikalle kun jo alkoi yhtäkkiä puskemaan ulos, vaikka hienoisia supisteluja oli vasta ollut kotona eikä vedet olleet menneet vielä.



Parempi varmistaa, kuin nöyristellä. ;)

olin ihan varma että tulee niitä "kyllä sen vaan tietää"-viestejä. Tai että "kyllä nolottaisi jos turhaan menisin". Tuli parempi mieli, kun on aamun masentanut, että TAAS sama juttu kuin kaksi kertaa aiemmin, en tiedä milloin lähteä. Ajattelin että olenko jotenkin harvinaisen tyhmä, kun en vaan edelleenkään tiedä milloin on tosi kyseessä. Ap

Neljättä muksua odotin ja kyllä hävetti, kun jouduin palaamaan kotiin näytiltä. Monta tuntia oli supistellut ja kipeästi, mutta sairaalassa supistukset loppuivat. Eivät kuitenkaan suostuneet käynnistämään vaan laittoivat kotiin kypsymään. No, parin päivän päästä sama tilanne, sain olla yön yli synnärillä ja koska supistukset taas kaikkosivat niin sitten armeliaasti suostuivat käynnistämään (olin valvonut kotona kaksi yötä lievien supistuksien vuoksi). Ja puolessatoista tunnissa lapsi syntyi.



Mua ihan oikeesti pelotti olla monta tuntia supistuksissa kotona, koska tiesin, että kun supistukset voimistuvat niin sitten lapsi syntyy nopeasti.



Nyt taas raskaana ja luulenpa, että en osaa tälläkään kertaa toimia. Kaikki synnytykset on kohdallani jouduttu loopulta käynnistämään, joten ei kovin suuret odotukset että nyt menis paremmin. Voi elämä, jos viides lapsi, enkä tiedä milloin lähteä sairaalaan.

Mut lähetettiin esikoisesta kotiin. Päästiin kotiin asti (30 min) ja siellä kärvistelin ehkä tunnin ja kiireellä takaisin sairaalaan. siinä vaiheessa jouduin olemaan taksissa konttausasennossa, kun istumisesta ei tullut mitään. muutama tunti ja lapsi syntyi.



Tokassa meinattiin lähetää taas kotiin, mutta sanoin, että en lähde, että katsotaan nyt vaan, kyllä se nyt syntyy. Meni sitten ehkä 4 h.



Mutta vaikea on tietää, siksi aikaisin sairaalaan, varsinkin jos matka pitkä.

"kyllä sen sitten tietää"-supistukset ovat tulleet ihan lopussa, kakkoselta puoli tuntia ennen kuin lapsi syntyi ja kolmoselta 20minuuttia ennen syntymää. Jos odotan sitä hetkeä niin en oikeasti ehdi sairaalaan (jos sinne saakka joskus edetään). Sitä ennen on menty tuolla ihan samanlaisella kipeä, mutta ei järkyttävän kipeä-linjalla. Yksikään synnytys ei myöskään ole edennyt ilman vauhditusta. Toisessa puhkaistiin kalvot, kolmannessa lapsivedet menivät aiemmin, mutta myöhemmin piti vielä jotenkin puhkaista lisää (osittainen lapsivedenemeno tms.) Olen niin kateellinen niille, joilla synnytykset etenevät normaalisti oppikirjan mukaan.

Itseäni hävetti aika laillakin, kun menin esikoisesta turhaan näytille. Suppareita oli tullut jo kaksi päivää säännöllisesti kymmenen minuutin välein. Silti tuosta meni vielä puolitoista vuorokautta ennen kuin lapsi syntyi ja usko meinasi loppua. Siis siitäkin huoliatta että synnytystä sitten nopeutettiin lääkkeillä.



Nyt toisen lapsen la on käsillä ja mua hirvittää jo etukäteen, että tässäkin pitää päiväkausia kärvistellä ennen kuin mitään tapahtuu. Omalla kohdallani harjoitussupparit olivat ihan yhtä kivuliaita kuin varsinaiset synnytyssupistukset joten mä en mitenkään tiennyt missä vaiheessa synnytys on menossa.

ja "oikeat" supistukset eroa juurikaan toisistaan. Mukava kyllä kuulla vastaavia kokemuksia. Ap

ja molemmissa kävin turhaan. Toisessa kävin parikin kertaa turhaan, kun supisteli lopussa ihan koko ajan ja kipeästi. Tulihan sekin sieltä sitten viimein.

yön siellä käyrillä:)

Ja kotiin passittivat ja viikon päästä vasta synnytin.



Vähän pelotti kun olen syöksysynnyttäjä. Mutta onneksi kuitenkin sitten kun oli tosi kyseessä ehdin sinne sairaalaan.