Mieheni on hyvin komea... ainakin muiden mielestä
kaikki keski-ikäiset naiset varsinkin huikailee ja ihailee häntä, hän on pitkä (190cm) ja tumma.
Varmasti varsinkin nuorempana olisi voinut mennä filmitähdestä.
Mutta omasta mielestäni hän on toki komea, mutta ei niiin ettei hänelle löydy vertaa,toisin kuten näistä sukulaisnaisten puheista voisi päätellä.
Ei tätä voi ongelmaksi sanoa, en toki valita vaikka välillä kyllästyttää. Tuli vaan mieleen että tottuuko se silmä siten ettei toisen komeutta enää edes näe?!
Kommentit (10)
Minä näen yhä vuosien jälkeenkin mieheni komean habituksen, charmin ja karisman.
Ainakin saan niistä muistutuksia nonstoppina kun vosut katselevat sillä silmällä.
Ystäväni (joka sanoo aina kaiken suoraan) sanoi, että mieheni tihkuu erotiikkaa.
Pupuseni on 192cm pitkä, suklaasilmäinen hieman harmaantunut perheestään huolehtiva alfauros.
Ja minähän nautin nälkäisistä katseista. Hän on vain minun.
Grrr... Nam!
vielä näin liki kolmenkymmenen yhdessäolovuoden jälkeenkin. Sillä, mitä muut minun miehestäni ajattelevat, ei ole mitään merkitystä.
niin helposti niin sitten ollaan siinä ulkonäössä kiinni. Minua se kyllästyttää, koska se oikea komus löytyy todellakin sieltä hänen sydämestä.
ap.
niin helposti niin sitten ollaan siinä ulkonäössä kiinni. Minua se kyllästyttää, koska se oikea komus löytyy todellakin sieltä hänen sydämestä. ap.
voihan sitä nauttia ulkonäöstäkin.
En minäkään jaksaisi olla komean p*skapään kanssa.
Mieheni on minulle se oikea ja tuntuu mahdottomalta enää koskaan rakastua kehenkään toiseen.
Ei sisäinen ja ulkoinen kauneus/komeus sulje toisiaan pois.
Tunnen myös rumia mulkvisteja, heille ei ole suotu kumpaakaan komeutta.
Ap, ajattele positiivisesti.
Mitä jos miehesi olisikin ruma ja näkisit vain omissa ja muiden katseissa inhoa.
Minä nautin koko "paketistani", niin pinnalliselta kuin se kuulostaakin, niin myös ulkonäöstä.
Enkä edes häpeä sitä. Ei se silti tarkoita, että se ulkoinen olemus olisi kaikki kaikessa.
Se on vain mukava bonus muutenkin oivassa "paketissa" ;-)
t: 3
Mitä jos miehesi olisikin ruma ja näkisit vain omissa ja muiden katseissa inhoa. Minä nautin koko "paketistani", niin pinnalliselta kuin se kuulostaakin, niin myös ulkonäöstä. Enkä edes häpeä sitä. Ei se silti tarkoita, että se ulkoinen olemus olisi kaikki kaikessa. Se on vain mukava bonus muutenkin oivassa "paketissa" ;-) t: 3
siis sellaiset jotka inhoavat taikka ihailevat ihmisiä ulkonäön mukaan. Kyllä minusta on rasittavaa se että aina huokaillaan ja ihaillaan ihan kuin hän ei olisi yhtään mitään muuta kuin komea kuori. Me olemme olleet sentäs jo vuosia yhdessä ja luulisi sukulaismummojen jo tottuneen häneen, vaan kun ei. Sitten yksikin sanoi että "älä päästä miestäsi yksin mihinkään, muut vielä vievät". Tuli tunne että mikäs se minä sitten olen.
ap.
Vaikka takana vasta vuosi. Huomaan kyllä naisten katseet, ja myös miesten kateelliset katseet.
Minä en enää näe tavallaan sitä ulkonnäköä, vaan sen sisimmän kai sitten.
Mies 190cm ja lihaksikas, tumma.
Huomaan kyllä naisten katseet, ja myös miesten kateelliset katseet.
Voin vakuuttaa, ettei kukaan heteromies katso toista miestä "kateellisena", tai edes pysty objektiivisesti arvioimaan toisen miehen ulkonäköä. Se on homppeleiden ja naisten hommia.
mulle ap:n mies olisi liian pitkä mun makuun =). Mies saa olla max 180 cm pitkä
Huomaan kyllä naisten katseet, ja myös miesten kateelliset katseet.
Voin vakuuttaa, ettei kukaan heteromies katso toista miestä "kateellisena", tai edes pysty objektiivisesti arvioimaan toisen miehen ulkonäköä. Se on homppeleiden ja naisten hommia.
Ja se vaikuttaa myöskin että, sinä rakastat miehessäsi jotain muutakin kuin ulkonäköä. Näet pintaa syvemmälle. Tämän vuoksi hänen ulkonäkönsä ei enää samalla tavalla vaikuta pitkässä suhteessa.
Toki kyllä minä, joka olen samassa tilanteessa kuin sinä.
Huomaan edelleen 20 vuoden jälkeen ajattelevani silloin tällöin miehestäni, että onpas ihana komistus.
Ja totuus on se että ei jaksa ketään komistusta jos ei muuten synkkaa.