Mitä haluaisit arvostelematta kysyä lestadiolaisilta? (ov)
Minua ainakin kiinnostaisi tietää "säännösteleekö" kukaan tietoisesti esim. rakastelun välttelemistä ovulaation aikana?
Pelottaako teitä koskaan tuleva lasten lukumäärä ja kuinka jaksaa hoitaa? Tuntuisi ainakin minusta luonnolliselta vähän pelätä (en tosin lestadiolainen ole) vai antaako usko vaan voimia jaksaa pelkäämättä?
Jostain syystä lestadiolaiset ja heidän elämäntyylinsä kiinnostaa minua. Olisin iloinen jos joku teistä uskaltaisi vastata kysymyksiini ja mahdollisesti muidenkin kysymyksiin. Toivoisin myös, että mahdolliset tulevat kysymykset olisivat vain kysymyksiä, eikä arvostelua tai pilkkaamista.
Kommentit (692)
Kankaan perheen oma tapa, vai yleinen tapa? Vrt. Johannes, Topias, Jeremias jne. Entä mIksi raamatullisia nimiä on annettu vain pojille?
Käsittääkseni vl-pariskunnat avioituvat noin 20-vuotiaina, ja lapsia alkaa heti tulla, millä he elättävät perheensä opiskeluaikana? Vai onko mies sitten vähän vanhempi ja jo valmistunut?
Jaksavatko isovanhemmat hoitaa lapsenlapsiaan? Mistä perheet saavat lastenhoitoapua?
Matkustavatko perheet ikinä mihinkään?
Miten vl-perheillä on varaa asua Etelä-Suomessa?
Pitävätkö vl:t erityisesti marimekko-vaatteista (tyhmä kysymys)?
Tällaisia kysymyksiä, jos joku ehtii vastaamaan.
joo ihan oma tapa kankaan perheella, kukin antaa nimiä mistä tykkää :D
no moni kyllä avioituu n 20v molemmin puolin mutta ei niitä lapsia kyllä ala kaikille heti tulemaan, toisille tulee samantien toisilla kestaa monta vuotta ennen kuin tulee. varmaan suurimmalla osalla toinen ainakin töissä mutta on myös niitä joista molemmat opiskelee.
meillä asuu isovanhemmat niin kaukana että niistä ei apua mutta ylrrnsä löytyy joku hyvä tuttu jos tarvii hoitoapua. :D
meillä tehdään reissut yleensä mummoloihin...
etelä-suomessa on kyllä palkatkin sitten vähä isommat.`?
ite en tykkää marimekon vaatteista en omista ainuttakaan. :D eli kaikki tykkää mistä tykkää..
siis itellä nyt yksi lapsi kyllä vasta mutta oon kyllä ajatellu että katotaan nyt että miten kaikki tästä menee. ei voi vielä tietää tuleeko paljo lapsia ja mihin tahtiin mutta tällä hetkellä kun ajattelen niin on siinä kahden vaiheilla että mitenkähän sitte jaksaa kotona olla vaan lasten kanssa ym. toki voishan töihin mennä eihän se ole mikään este, mutta itestä tuntuu tällä hetkellä että en haluaisi lapsia hoitoon kovin pienenä ainakaan laittaa. mutta ei ahdista kuitenkaan. en oo edes vielä päättäny palaanko töihin millon jos nyt ei ala toista ihan heti kuulumaan.. olipas kunnon sekava selitys..
opiskeluaikoina ajattelin että jos lapsia tiuhaa tahtia tulee nin todennäköisesti se tarkoittaa kotiäitiyttä. Mutta etukäteen ei voi tietää, ja kaikki menee kuitenkin niin kuin on tarkoitettu.
Lapsia meille on syntynyt 1,5v - 2,5v välein tämän 12 vuotisen avioliiton ajan mutta vieläkään en ole alkanut kotiäidiksi...jokaisen äitiysloman välissä olen ollut koulutustani vastaavissa töissä. Minulla on siis akateeminen koulutus.
Urakehityksestä ei kylläkään voi puhua, mutta varsinaista uraa en ole koskaan ollutkaan kiinnostunut luomaan. Ja jotenkin sitä on pitänyt itsestäänselvyytenä ettei se vl-naiselle useinkaan edes ole mahdollista. Ei se ahdista, kun se on kuitenkin oma valinta. Usko on tärkeämpi kuin hieno ura, ja jos näistä kahdesta pitää valita niin sitten mieluummin säilyttää sen uskon.
Ehkä siksi, että mun oma äiti on ollut joka lapsen välissä aina töissä, vaikka meitä on kymmenen lasta. Työn ja äitiyden yhteensovittaminen on siis mahdollista. Tietenkään ura ei voi olla niin jyrkästi nousujohteinen kuin ilman äitiyslomia olisi, mutta enpä minä itse sellaista kaipaakaan. Toivon vain, että voisin välillä olla töissä ja välillä kotona, molemmista saa voimaa ja jaksamista. Lisäksi aion itse ainakin yrittää vaikuttaa siihen, etteivät lapset tulisi ihan vuoden välein.
t. vl FM
miten jaksatte, fyysisesti ja psyykkisesti, hoitaa lapsikatrastanne?
Onko teillä hoitoapua aina saatavissa?
Iskeekö koskaan uupumus ja epäusko?
Entä tunnetteko, että kaikki lapsenne saavat riittävästi syliä ja huomiota?
Olen tätä miettinyt monituisia kertoja huomioiden, että vl-äidit ovat alituiseen raskaina ja pienten vauvojen kanssa jäävät yöunetkin repaleisiksi, vuosi toisensa jälkeen. Ja omasta puolestani, taviksena,tunnustan, että välillä painin väsymyksen, riittämättömyyden tunteen ja huonon omantunnon kanssa, eikä lapsia ole kuin kolme.
äidit joutuu syömään mielialalääkkeitä?tällaisen faktan on kuulemma joku Oulun seudun lääkäri esittänyt.
En osaa sanoa miten jaksan, en kyllä osaa sanoa, miksi en jaksaisi?
Meillä ei ole koskaan ollut minkäänlaista hoitoapua. Ei isovanhemmista eikä kunnalta.
Joskus väsyttää mutta, se on aina mennyt ohitse. Kun ottaa hetken kerrallaan niin ei iske myöskään epäusko.
Omalta osaltani voin sanoa että kaikki lapseni ovat saaneet riittävästi huomiota ja syliä.
Voin näin sanoa koska, osa lapsistani on jo kotoa poismuuttaneita joiden kanssa olemme asioista keskustelleet.
Lapsistamme on kasvanut tasapainoisia, toiset huomioonottavia ihmisiä.
En halua olla mikään kehuskelija, mutta tosiasiat kerron.
Enkä mitenkään vähättele muita äitejä, oli sitten lapsia 1-20.
Jokainen toimii omilla voimillaan ja kyvyillään.
tiedän vain yhden vl-äidin joka joutuu läääkkeitä käyttämään. ei minun mielistäni voi kyllä sanoa että vl-äidit nimenomaan joutuu syömään lääkkeitä. tälläkin äitillä jonka tiedän on 4 lasta että toiset jaksaa paremmin kuin toiset ja toiset tarvii lääkkeitä toiset ei.
"Minä olen ymmärtänyt, että alkoholia ei käytetä siksi, koska
Raamattu kehoittaa olemaan sitä juomatta. Tupakasta ei Raamatussa puhuta mitään."
Raamatun tekstit ovat Vanhan ja Uuden testamentin osalta peräisin Väimeren alueelta, vuosilta 600 eKr - 200 jKr.
Välimeren alue on ollut vuosituhansia viinialuetta. Tupakka taas on Amerikan intiaanien keksintö, jonka vasta löytyöretkeilijät toivat Eurooppaan. Välimeren alueella ei tunnettu tupakkaa. Tämä on ilmeinen syy siihen ettei ilmiö esiinny Raamatussa. Se päätelmä, että tupakka olisi hyvä ja sopiva nautintoaine uskovaiselle koska sitä ei kielletä Raamatussa, on täysin väärä!
Tupakka aiheuttaa yhtä ankaran riippuvuuden kuin heroiini.
Uskonnolla, kuten vanhoillislestadiolaisuudella, voi olla suuri merkitys riippuvuudesta irti pääsemisessä, jos uskonliike ymmärtäisi vastuunsa tässä! On todella törkeää että vl-liike ei ota kantaa asiaan. Samaan aikaan herätysliikkeen piirissä on kasvamassa suuret joukot lapsia ja nuoria!! Ei voi kuin todeta, että tällainen vastuuttomuus on hämmästyttävää.
Lestadiolaisista liikkuu niin paljon huhja ja monet niistä ovat puppua, onko jokin oikeasti totta? Varsinkin kun sanotaan että "jokainen perhe päättää itse", "kaikki lestadiolaisetkin ovat yksilöitä" niin onko jotain piirteitä jotka arkielämässä (pl. siis uskontoon suoraan liittyvät asiat) ovat yleisempiä lestadiolaisten parissa kun väestön keskimäärin?
tupakkaa/tupakointia hyvänä silti pidetä.. on ollut joskus aiheena nuortenilloissakin..mutta kielleta ei kuitenkaan
että kuinka ajattelit toimia, jotta viimeinen lauseesi tulisi toteutumaan? Ja mitä mieltä muut vl:t ovat tämän vl FM:n aikeista?
Ehkä siksi, että mun oma äiti on ollut joka lapsen välissä aina töissä, vaikka meitä on kymmenen lasta. Työn ja äitiyden yhteensovittaminen on siis mahdollista. Tietenkään ura ei voi olla niin jyrkästi nousujohteinen kuin ilman äitiyslomia olisi, mutta enpä minä itse sellaista kaipaakaan. Toivon vain, että voisin välillä olla töissä ja välillä kotona, molemmista saa voimaa ja jaksamista. Lisäksi aion itse ainakin yrittää vaikuttaa siihen, etteivät lapset tulisi ihan vuoden välein.
t. vl FM
Voiko teidän piireissä erota, jos vaikka toinen luopuis uskosta? Entä voiko avioitua uudelleen, muuten kuin leskeyden kautta?
Miksei henkinen terveys ole yhtä tärkeä kuin fyysinen?
Miten synti voikin yhtäkkiä tulla luvalliseksi jos on sairaana? Saako sairaana sitten varastaa tai tappaa? Minä olen sitä mieltä, että synti on synti, olivat olosuhteet mitkä tahansa. Ja että ehkäisy ei ole synti. Miten se voisi olla, jos siihen vl:ien yleisen ja "virallisenkin" kannan mukaan joskus on lupa? Ja selibaatti tai keskeytetyn harrastaminen on ihan yhtä lailla ehkäisyä kuin ne kortsutkin, jos tarkoituksena on se, ettei tultaisi raskaaksi.
Minä arvostan niitä, jotka haluavat ja jaksavat ottaa kaikki lapset vastaan siihen tahtiin kuin ne tulevat, vaikka sitten vuoden välein. Mutta sitä minä en arvosta tippaakaan, että kaikkien muidenkin pitäisi jaksaa ja tehdä samalla tavalla. Sitä ei voi vaatia uskonkaan nimissä, etenkin kun Raamatussa ei kielletä syntyvyyden säännöstelyä. Sen sijaan Raamatussa käsketään viljelemään ja varjelemaan elämää, sekä rakastamaan lähimmäisiä niin kuin itseä.
Tämä on minun käsitykseni asiasta, ja edelleenkin olen sitä mieltä, että perheen koko on sellainen asia, jonka kukin perhe saa päättää itse. Siinä määrin, kuin asiaan pystyy vaikuttamaan. Jumala on kuitenkin elämän antaja ja pois ottaja, meidän ihmisten vaikutusmahdollisuudet ovat Jumalan rinnalla sangen rajalliset. Vastuu omasta elämästämme ja ratkaisuistamme on kuitenkin meillä itsellämme, aina.
Jumalan luomistyöhön pystyt puuttumaan?
Sairaana yhteisenä päätöksenä pidättäydytään. ("virallisenkannan mukaan").
Oletko valmis myös päättämään, otatko vastaan, sini/ruskea silmäisen, vammaisen, tytön/pojan? Näihinkin asioihin pystyy nykyään vaikuttamaan.
Ihminen voi näihinkin laittaa itse rajat jos haluaa tai, antaa Jumalan tehdä luomistyötänsä.
En tietenkään pysty puuttumaan Jumalan luomistyöhön. Jumala tekee mitä tahtoo, jos hän haluaa antaa meille lapsen, hän antaa sen. Ja silloin me otamme lapsen vastaan. Tappamaan en ala, tappaminen on jo kymmenen käskynkin mukaan synti, ja abortti mielestäni on tappamista.
En nyt ihan ymmärtänyt, miten silmien väriin pystyisin vaikuttamaan? Enkä haluakaan pystyä. En myöskään päätä sitä, tuleeko meille terve vai vammainen lapsi, kuten en päätä sitäkään, kuka lapsistamme sairastuu myöhemmin. Nämä kaikki asiat ovat Jumalan kädessä.
710
Ajattelen myös että henkinen terveys on yhtä tärkeä kuin fyysinen. Mikäli vanhemmista jompi kumpi on sairas (henkisesti tai fyysisesti) niin sairaus hoidetaan. En hyväksy että täysin uupunut äiti raskautuu aina uudestaan koska "lapset tulee ottaa Jumalan lahjana vastaan". Olen siis vl mutta tällaista kantaa en hyväksy. Jumala antaa lapset lahjana, mutta se edellyttää että heistä kyetään myös huolehtimaan. Ajattelen siis että mikäli perheen äidillä on esim masennus, sairaus hoidetaan ja ehkäisy on silloin ok. Menee lakihenkisyyden puolelle joka ajattelee että tilanteessa kuin tilanteessa lapset pitää ottaa vastaan. Seksistä pidättäytymisellä on sama tarkoitus kuin ehkäisyllä, eli ajattelen että mikäli on sairautta niin on sama käyttää ehkäisyä. Pidättäytyminen voi kuormittaa ja rasittaa parisuhdetta ja sehän ei ole tarkoitus että ongelmat vaan lisääntyvät.
Ja miten se käytännössä tapahtui?