Jos sun sisarus vielä lisääntyisi muutamalla lapsella,olisitko kade?

Miksi se olis kova pala?

Itse olen jo 46v.

olisin erittäin onnellinen hänen puolestaan (on kärsinyt vuosia lapsettomuudesta)

En ymmärrä lainkaan miksi tuollainen olisi "kova pala"? Onko se tosiaan jollekin kova pala, jos sisarus lisääntyy?

mun isosisko sai syövän takia vain yhden lapsen ja pikkuveljellä ei ole ollenkaan, tuskin tuleekaan.

mulla sen sijaan on tarpeeksi



ei tulis mieleenkään olla mistään sisaruksille kateellinen, ei

Mun sisaruksella kun ei ole vielä yhtään lasta. Olisin ihan iloinen jos meidän lapset saisivat serkkuja.

Mutta kovasti toivon että saisivat lisää lapsia.Mikäs sen parempi että suku jatkuisi vanhempien sitten kuoltua joskus.

Toivon kovasti, että neljä vuotta nuorempi veljeni vakiintuisi pian ja hankkisi lapsia.

mutta jotenkin en osaa ajatella, että olisin toisten lapsista mitenkään kade kun itsellä on niitä 3. Ehkä sitten saattaisi sattua, jos en olisi saanut lapsia lainkaan. Lähipiirissä on paljon syntynyt lapsia sekä ennen omia, että näiden jälkeen ja ei se ole kateus, mikä tunne pintaan on noussut.



Loppujen lopuksi mä en kyllä tajua koko kysymystä, voiko joku olla niin kateellinen toisen perheestä?

Jos mun siskoni mua 4v nuorempi kertoisi saavansa vauvan, mikä olis ihanampaa =)



Ja veljeni mua 9v nuorempi, ei kyllä vielä ole saamassa, mutta kun sen aika tulee niin en kyllä olisi kateellinen.

Ensinnäkin mulla ei ole sisaruksia, enkä sellaisia kaipaakaan. Miehellä on pari (nuorempia), mutta ei pätkääkään kiinnosta tekevätkö kuinka paljon lapsia. Itse asiassa jos ilmoittaisivat perheenlisäyksestä, olisin varmasti ensinnäkin onnellinen heidän puolestaan mutta myös ihan saamarin iloinen siitä ettei itse tarvitse elää enää vauva+pikkulapsiaikaa tässä perheessä...

koska itselläni on kaksi lasta joka on meille sopiva määrä. Olisi oikeastaan aika ihana, jos olisi paljon siskon- tai veljenlapsia.



Ymmärrän kyllä, jos itse on lapseton ja nuorempi sisarus saa lapsen, niin voi tulla tunne, eikö minun vuoro olisi ollut ensin..



Minä ja mieheni menimme samana vuonna naimisiin kuin mieheni isosisko miehensä kanssa. Meillä tärppäsi melkein heti. Miehen siskon kanssa ei ollut lastenhankinnasta puhetta ja ajattelin että saattavat olla ihan tarkoituksellakin lapsettomia. Myöhemmin kun heilläkin tärppäsi, kertoi että olivat yrittäneet yli kaksi vuotta. Ymmärrän, jos meidän raskausuutinen on tuntunut pahalta, vaikka suhtautuivatkin siihen hienosti.

Minä olen omani tehnyt, viisi kpl.

Vauvat ovat ihania, syntyvät ne kenelle tahansa!

vauvaonnea?

Siskolla on jo neljä lasta, ja jos pari vielä siihen tekisi lisää niin olisin kaikkea muuta kuin iloinen. Näidenkin kanssa on välillä helisemässä.

mutta miehen puolelta sitten on muutama sisarus kärsinyt siitä.Niin että tämä toinen sisarus on toivonut meille eroa lasten vuoksi,oli hänelle suuri yllätys että veli ylipäätään oli hetero ja halusi perheen.Luulivat veljeä homoksi.

ja olisin iloinen, jos hän saisi lapsia. Itselläni on yksi 7-v ja olisi kivaa jos pääsisin välillä hoitamaan vauvaa

(asumme lähekkäin). Toivottavasti päättävät pian hankkia lapsia :)

utelias ohis kyselee.



En minäkään enää kaipaa vauva-aikaa.

Ja pari mahtuisi pesueeseen! :D



Jos pikkuveli ilmottaisi vauvantulosta niin juu, olisin "kateellinen" mutta mahdottoman onnellinen heidän puolestaan.

Ilmoitus vauvasta saattaa ehkä lisätä vauvakuumetta.



Minusta pitää itse tehdä lapsia kun halut ja toiveet niin sanoo, eikä olla kateellinen toisille heidän valinnoistaan.

Musta on aina ihanaa tulla tädiks - saa kaikki vauvan hyvät puolet, muttei niitä huonoja ollenkaan :)



Rakastan siskonpoikasiani kuin omiani ja saan aina halutessani nauttia heistä. Minusta tätiys on vielä parempaa kuin mummous (en kyllä vielä ole mummoksi asti päässyt - luultavasti sekoan silloin vielä pahemmin... ;))



Mistä moinen kysymys, ap?