Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pinnasängystä on vain haittaa!
17.01.2011 |
Mun näkemys on tämä
Pinnasänky vastasyntyneelle. Hyvin harvat vauvat rauhoittuvat sinne nukkumaan. Nukuttaja on itse vaikeassa asennossa seisten pinnasängyn vieressä. Vauvaa ei voi hytkytellä. Jos vauvan laskee alas sinne nukkuvana, se useimmiten herää. Se on yhtä nostelua ja laskemista ja hankalaa asennon vuoksi nukuttajalle.
Pinnasängystä puuttuu vanhemman läheisyys ja lämpö ja luonnollinen liike (siis vanhemman aiheuttama liike patjan välityksellä). Sieltä puuttuu kaikki pienelle vauvalle tarvitsema inhimillisyys.
Kun pohjaa pitää laskea alemmas, nukuttaminen käy yhä työläämmäksi. Nukuttajan selkä on kovilla. Tassuttelu on hankalaa.
Kun vauva oppii nousemaan pinnoja pitkin seisomaan, nukuttaminen on yhtä tuskaa. Vauva nousee myös keskellä yötä seisomaan. Tassutusta ja sängyn hytkytystä on lähes mahdoton tehdä, ellei vanhempi taivu hyvin epäergonomiseen asentoon roikkuen puoliksi pinnasängyn yllä.
Isompi vauva useimmiten alkaa huutaa ja itkeä heti kun hänet laskee pinnasänkyyn.
Nukutukset ovat yhtä huutoa ja taistelua.
Vanhemmat myös voivat jättää vauvan huutamaan yksinään, koska vauva on sinne teljettynä (hyvin negatiivinen puoli, pinnis mahdollistaa tällaisen käyttäytymisen).
Kun lapsi vihdoin itse pääsee pinnasängystä pois, alkaa seuraava vaihe: ravailu pois sängystä ja tuntikausien juoksut ja kiinniottamiset.
Vanhemmilla ei ole omaa aikaa iltaisin ja yötkin ovat katkonaisia, varsinkin, jos vauva huutaa omassa huoneessaan ja jommankumman on noustava öisin jalkeille useitakin kertoja.
Esim. kehto ja vaunut ovat paljon parempia, niissä nukuttaja pääsee ihan lähelle vauvaa ja siihen saa hytkyttelyä mukaan.
Mä päätin jo ennen esikoisen syntymistä, että meillä ei tule olemaan tuollaista. Ei vauva-aikana eikä vanhempana.
Vauva viereen öisin ja se oli siinä. Helppoa, ei taistelua eikä itkuja. Sänky oli tarpeeksi leveä, niin kaikki sai hyvän asennon, ei menny niskat jumiin eikä vauvan liike häirinny. Vauva ei huutanu iltaisin eikä öisin ja me saatiin vielä kahdenkeskeistä aikaa olohuoneessa, ku vauva oli helposti käyny nukkuu, ei ees huomannu, että poistuin vierestä, ku iltaisin nukahti. Nyt vanhempana nukahtaa hyvin omaan sänkyyn, kun oon vieressä. Nukkuu vielä meidän makkarissa. Ja meillä on omaa aikaa iltaisin eikä koskaan taisteluita!!!
Kommentit (47)
jo vauvana. Meillä esikko ei suostunut nukkumaan pinnasängyssä, ja vieläkin lastensängystä tulee mieluummin äidin ja isän väliin nukkumaan. Kakkonen ei taas ole koskaan viihtynyt vieressä, ei edes kipeänä, vaan nukkunut pinnasängyssä ja kohta jo vuoden lastensängyssä (ikää1v8kk).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun näkemys on tämä
Pinnasänky vastasyntyneelle. Hyvin harvat vauvat rauhoittuvat sinne nukkumaan. Nukuttaja on itse vaikeassa asennossa seisten pinnasängyn vieressä. Vauvaa ei voi hytkytellä. Jos vauvan laskee alas sinne nukkuvana, se useimmiten herää. Se on yhtä nostelua ja laskemista ja hankalaa asennon vuoksi nukuttajalle.
- ei ole nukuteltu sen kummemmin yhtäkään lapsista, joten ei ole tarvinnut roikkua omituisesti pinniksen reunalla. Jokainen lapsi on nukahtanut pinnikseen itsekseen, ilman itkuja. Tai jos ovat nukahtaneet syliin, on voinut laskea sänkyyn ilman ongelmia.
Pinnasängystä puuttuu vanhemman läheisyys ja lämpö ja luonnollinen liike (siis vanhemman aiheuttama liike patjan välityksellä). Sieltä puuttuu kaikki pienelle vauvalle tarvitsema inhimillisyys.
Ei meidän lapset ole ainakaan tarvinneet mitään "liikettä" yöllä :O Ihan paikallaan olevassa sängyssä ovat nukkuneet :)
Kun pohjaa pitää laskea alemmas, nukuttaminen käy yhä työläämmäksi. Nukuttajan selkä on kovilla. Tassuttelu on hankalaa.
- edelleenkään ei olla koskaan varsinaisesti nukutettu ketään lapsista.
Kun vauva oppii nousemaan pinnoja pitkin seisomaan, nukuttaminen on yhtä tuskaa. Vauva nousee myös keskellä yötä seisomaan. Tassutusta ja sängyn hytkytystä on lähes mahdoton tehdä, ellei vanhempi taivu hyvin epäergonomiseen asentoon roikkuen puoliksi pinnasängyn yllä.
- ei ole meillä ollut mitenkään tuskaa. Pari kertaa on käynyt vauvan laittamassa takaisin makuuasentoon, jos on itkenyt, huudellut tms.
Isompi vauva useimmiten alkaa huutaa ja itkeä heti kun hänet laskee pinnasänkyyn.
- ei meillä yksikään.
Nukutukset ovat yhtä huutoa ja taistelua.
- eikä edelleenkään olla nukutettu koskaan.
Vanhemmat myös voivat jättää vauvan huutamaan yksinään, koska vauva on sinne teljettynä (hyvin negatiivinen puoli, pinnis mahdollistaa tällaisen käyttäytymisen).
- ei olla jätetty huutamaan, jokainen on tottunut syntymästään asti nukahtamaan itsekseen sänkyynsä.
Kun lapsi vihdoin itse pääsee pinnasängystä pois, alkaa seuraava vaihe: ravailu pois sängystä ja tuntikausien juoksut ja kiinniottamiset.
- meillä on tässä vaiheen laitettu ihan normi sänkyyn lapset nukkumaan. Ei siis olla pinniksestä karkailtu. Eikä tavallisestakaan sängystä alkuinnostuksen jälkeen.
Vanhemmilla ei ole omaa aikaa iltaisin ja yötkin ovat katkonaisia, varsinkin, jos vauva huutaa omassa huoneessaan ja jommankumman on noustava öisin jalkeille useitakin kertoja.
- juu on ollut aina aikaa iltaisin vanhemmilla eikä yötkään ole ollut mitenkään erityisen katkonaisia normisyöttöjä lukuunottamatta.
Esim. kehto ja vaunut ovat paljon parempia, niissä nukuttaja pääsee ihan lähelle vauvaa ja siihen saa hytkyttelyä mukaan.
- Niin, meillä ei tosiaan ole nukuteltu.
Mä päätin jo ennen esikoisen syntymistä, että meillä ei tule olemaan tuollaista. Ei vauva-aikana eikä vanhempana.
- se on näppärää kun osaa jo ennen esikoisen syntymää pohtia kaiken ja on ennen lapsen syntymää jo kasvattajana pro.
Vauva viereen öisin ja se oli siinä. Helppoa, ei taistelua eikä itkuja. Sänky oli tarpeeksi leveä, niin kaikki sai hyvän asennon, ei menny niskat jumiin eikä vauvan liike häirinny. Vauva ei huutanu iltaisin eikä öisin ja me saatiin vielä kahdenkeskeistä aikaa olohuoneessa, ku vauva oli helposti käyny nukkuu, ei ees huomannu, että poistuin vierestä, ku iltaisin nukahti. Nyt vanhempana nukahtaa hyvin omaan sänkyyn, kun oon vieressä. Nukkuu vielä meidän makkarissa. Ja meillä on omaa aikaa iltaisin eikä koskaan taisteluita!!!
- onneks olkoon, että teillä on toiminut :)
Kaikki kolme lasta ovat nukkuneet alusta lähtien pinnasängyssä ilman minkäänlaisia taisteluita. Kukaan ei ole kiivennyt sängystä pois eikä itkenyt siellä, paitsi jos on sairastunut yöllä. Kun vauvana heräsivät syömään, heidät nostettiin syömään ja syömisen jälkeen takaisin omaan sänkyyn.
Ongelmat alkoivat kuopuksen kohdalla siitä, kun ei mahtunut enää pinnasänkyyn ja oli pakko siirtyä isompaan sänkyyn, josta karattiin moniamonia kertoja.
Jos sulle on joku tapa hyvä, se ei välttämättä ole sitä kaikille muille...
Kyllä se vanhemman liikkuminen on myös haitaksi lapsellekin.. Meillä on kokemusta kun perhepeti epäonnistuu miehen pyörimiseen. :)
Pinnasängyn laidat tuo turvaa: lapsi ei pyörähdä tai ryömi sängystä alas.. Meillä on kokemus tästä kun lapsi putoaa sängystä vaikka nukun vieressä.
Läheisyyttä kukaan ei tartte nukkuessaan. Vaan herätessä kesken unen.
On hyvä asia että voi nukkua myös yksin, kokea turvallisuutta omassa pedissä.
Meillä neljä lasta ja on menty lapsien ehdoilla, nukkumaan on lapset käyneet erilaisilla tyyleillä ja erilaisiin paikkoihin: vaunuun, pinnikseen, kehtoon, kantoliinaan, syliin, samaan petiin.
Meillä nuorin on alle vuoden ikänen eikä häntä tartte vielä nukuttaa, ei vaadi iltasatuja tai hyssyttelyjä. Perusturvallisuus on lapsella hyvä ja nukahtaa tyytyväisenä päivä- ja yöunille.
Meillä ei kukaan lapsista ole juossut sängystä karkuun kun on siirretty pinnasängystä pois.
Pinnasänkyyn on menty väsyneenä (ei yliväsyneenä) ja siellä ei lapsi ole koskaan leikkinyt tai ollut hereellä. Näin lapsi ei sekoita unta ja leikkiä.
Se että ap ei osaa toimia oikein pinniksen kanssa, ei tarkoita että pinnis olisi huono asia.
Taitaa Japanissa olla hyvää tilauskantaa pinnikselle. Jos olisin myyjä niin suuntaisin myyntiä vaikka netin kautta sinne.. ;)
Se ettei jossain ole jotain, ei tarkoita etteikö he sitä ottaisi.
Käsittääkseni esim. katosta riippuva koppa on Afrikan maissa suosittu vekotin vauvan unipaikaksi.
Pinnasänky on turha rohjake, jolla ei tee mitään. Se on lapselle vain traumaattinen asia, jos sinne laitetaan huutamaan. Meillä vauvat nukkui vieressä ja siitä sitten lastensänkyihin. Meille ei enää pinnistä tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapsi nukkuu siellä. Perhepetiläisten kotonako lapset menevät aina huudon kanssa nukkumaan?
Pinnasänky on turha rohjake, jolla ei tee mitään. Se on lapselle vain traumaattinen asia, jos sinne laitetaan huutamaan. Meillä vauvat nukkui vieressä ja siitä sitten lastensänkyihin. Meille ei enää pinnistä tule.
Aloituksesta tuli mieleen sellainen, että onko teillä niin kamalan paksut käsivarret, että ette voi hoitaa esim. tassuttelua pinnojen välistä? Mun lapseni nukkui reilu 1,5 v asti pinnasängyssä, eikä koskaan alkanut huutaa sinne laitettaessa. Tassuttelin yöllä tarpeen vaatiessa pinnojen välistä tarvitsematta edes nousta sängystä itse, koska pinnis oli kiinni meidän sängyssä mun puolella. Kun pinnis siirrettiin kauemmas meidän sängystä, lapsi nukahti sinne itsekseen ilman, että huoneessa tarvitsi parin illan jälkeen edes olla sen aikaa. Nyt 1 v 10 kk nukkuu lastensängyssä, koska kuopus tarvitsee kohta pinnasängyn. Lapsen nukahtamiseen asti istutaan sängynreunalla ja näin estetään tuntikausien ravausmaratonit. Tällä taas ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että lapsi nukkui aiemmin pinnasängyssä, vaan joka ikinen lapsi varmasti keksii tuon juoksutusleikin viimeistään lastensänkyyn siirryttyään.
Mutta hyvä että olette tekin löytäneet tavan, joka sopii teille, me aiomme kuopuksen kanssa toimia samoin kuin esikoisen kanssa, eli pinnasängyssä nukkuu vauvana. Ja saa kyllä nukkua vaikka pitempäänkin kuin isosiskonsa, kun ei ole tulossa kolmatta lasta, joka pinnasänkyä tarvitsisi. Mun puolesta kuopus nukkukoon siis pinniksessä niin kauan kuin mahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että opeta ap ne lapset nukahtaa itse, ei tarvii sit valittaa. Jos aina istut vieressä nukuttamassa niin siihen ne sitten myös tottuu. Minä en edes kuopusta silitä että nukahtais, kun huutaa niin annan vaan tutin. Voi kuulostaa karulta, mutta helpompaa meille vanhemmille.
Tää menee nyt vähän off topic, mutta meillä lastensänkyyn siirtynyt, tutista vieroitettu 1 v 9 kk nukahtaa max 10 minuutissa, jos vieressä istuu. Jos ei istu, alkaa tämä tuntikausien "itsekseen nukahtamaan opettaminen" eli 2-3 h ravaus joka ilta, kun homma menee leikiksi. Miksi siis ryhtyisin tuohon, kun lapsi nukahtaa noin nopeasti eikä heräile yölläkään vaikka on vieressä olemalla nukutettu? Vain siksi, koska onhan se nyt kamalaa, jos alle 2 v ei osaa nukahtaa itse. Ja sivumennen sanoten, tämä lapsi nukahti kyllä pinnasänkyyn ihan nätisti, nyt lastensänkyyn siirryttyä en vaan jaksa alkaa tuohon "opettamiseen", kun en kertakaikkiaan näe mitään pahaa siinä, että olen lapseni lähellä iltaisin sen 10 min nukahtamistilanteessa.
Vaistomaisesti koko ajan pelkään kierähtäväni vauvan päälle. On kuitenkin tärkeää saada nukkua, jotta jaksaa hoitaa vauvaa.
meillä on ollut äitiyspauksen laatikossa sänkyn vieressä niin pitkään, kun siihen mahtui.
Onhan niitä ellaisia pinnasänkyjä joista saa yhden laidan laskettua alas ja pohjan voi säätää vanhempien sänkyn korkeudelle ja pinnasänky sänkyn viereen. Silloin tavallaan nukkuu vanhempien vieressä, mutta kuitenkin turvassa omassa sänkyssään.
Myöhemmin meidän lapset on olleet niin levottomia nukkujia ettei niiden vieressä voi nukkua, kun ne pyörii ja potkii unissaan.
Hankalinta oli totuttaa tavalliseen lastensänkyyn, josta pääsee helposti pois. Ei kuitenkaan tarvinnut kuin viikon verran tehdä lapslle selväksi, että sieltä sänkystä ei saa lähteä pois, kun vasta aamulla.
Itse pidän pinnasänkyistä ja meillä oli reilun kokoinen pinnasänky, johon lapset mahtui hyvin nukkumaan aina 2v asti. Sinne kun antoi leluja, niin leikkivät niillä herätyään kiltisti, vaikka olisivat voineet kiivetä poiskin. Näin sai itse nukkua pidempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis esikoisen kaa kokeilin pinnasänkyä tasan kaksi viikkoa ja sit meni hermot.
Sen jälkeen pinnasänky meillä oli käyttämätön myös seuraavilla lapsilla.
Myös perhepeti on turvallinen, jos sängystä on irroitettu jalat ja sänky on seinässä kiinni ja vauva on seinän puolella.
Lastensängystä ollaan tehty sivuvaunu lisätilaa tuomaan.
Meillä ei ole ollu kenenkään kohdalla poisravailuja, koska ei olla siihen ryhdytty. Eli ollaan vieressä, kunnes nukahtaa ja siihen ei mene kauaa. Eli huutamisjutut nukkumaan mennessä ja poisravailut, jotka monet leimaa "asiaan kuuluvaksi vaiheeksi" ei meillä ole ollut lainkaan.
ap
kuinka nukutusrumba kestää ja kestää......kun vauvan laskee sänkyynsä...huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja meillä oli pinnasänky käyttämättömänä molemmilla, ihan turhaan vei vain tilaa. Lastensängystä ollaan tehty sivuvaunu. Mun mielestä pinnasänky on kans turha kapistus, jota ilman pärjäis ihan hyvin, kehdolla, kantoliinalla, vaunuilla ja parivuoteella pääsee jo koko vauvavuoden ja vielä kivuttomasti.
nukkumaan äidin ja isän sänkyyn :) Ei siinä auta esteet yms.
Eikä kyllä meilläkään ole ollut mitään ongelmia pinniksen suhteen. Alusta asti tehty niin että vauva sänkyyn ja pusu. Sinne he ovat jääneet nukkumaan.
Ei sillä, vasta kaksi lasta.
Kun oppi kääntymään niin aina joku raaja sojotti jostain pinnan välistä tai päätä hakattiin pinnoihin, pinnasuojasta viis. Kahdelle seuraavalle en ole edes koonnut sitä sänkyä.
ei yhtään pinnasänkyä.
Turha ja tarpeeton.
ihan turha kapistus.
Ykköselle hankin, koska tietenkin luulin, että sellainen pitää olla.
Sitä yritettiin, muttei tullut mitään. Vauva heräsi aina kun siirsin rinnalta pinnikseen.
Ja lopulta jäi nukkumaan viereen ja pinnis vain vei tilaa muutenkin pienessä makkarissa.
Myöhemmin selvisi allergian aiheuttamiksi vatsavaivoiksi.
Kakkosellekin hankin pinnasängyn, mutta se jäi kokonaan kasaamatta.
Kolmoselle ei tullut edes mieleen.
Tosin kehdon laitoin, muuta sekin jäi tosi vähäiselle käytölle.
Liian työlästä pommpia sängystä edes takas vauvaa nostelemaan, kun syötöt on niin helppo hoitaa vieressä.
Yksikään kolmesta vauvasta tai myöhemmin taaperosta ei ole sängystä pudonnut.
Suosittelen lämpimästi perhepetiä.
Meillä sillä on leveyttä tällä hetkellä reilusti yli 3 metriä. Ei ole ahdasta, niinkuin monet sitä valittaa.
Kokeilkaa!
että opeta ap ne lapset nukahtaa itse, ei tarvii sit valittaa. Jos aina istut vieressä nukuttamassa niin siihen ne sitten myös tottuu. Minä en edes kuopusta silitä että nukahtais, kun huutaa niin annan vaan tutin. Voi kuulostaa karulta, mutta helpompaa meille vanhemmille.
Tää menee nyt vähän off topic, mutta meillä lastensänkyyn siirtynyt, tutista vieroitettu 1 v 9 kk nukahtaa max 10 minuutissa, jos vieressä istuu. Jos ei istu, alkaa tämä tuntikausien "itsekseen nukahtamaan opettaminen" eli 2-3 h ravaus joka ilta, kun homma menee leikiksi. Miksi siis ryhtyisin tuohon, kun lapsi nukahtaa noin nopeasti eikä heräile yölläkään vaikka on vieressä olemalla nukutettu? Vain siksi, koska onhan se nyt kamalaa, jos alle 2 v ei osaa nukahtaa itse. Ja sivumennen sanoten, tämä lapsi nukahti kyllä pinnasänkyyn ihan nätisti, nyt lastensänkyyn siirryttyä en vaan jaksa alkaa tuohon "opettamiseen", kun en kertakaikkiaan näe mitään pahaa siinä, että olen lapseni lähellä iltaisin sen 10 min nukahtamistilanteessa.
näin meilläkin.
Eikä mitään rumpaa kenenkään kanssa,
mutta auta armias, jos jätti yksin nukkumaan.
Myöhemmin isompana tietty on esikoinen oppinut yksin nukahtamaan ja samoin käynee pienempien kohdalla.
Alue: Aihe vapaa
Että vauvat on erilaisia. Silti tuntuu olevan tosi paljon hankaluuksia monilla pinnasängyn takia. Oikeasti. Ettekö muka ole törmänneet moiseen? Ja nyt on kummasti hiljaa ne, joilla on pinnasänkyongelma. Eivät halua myöntää sitä.