Mieheni mielestä en ole ansainnut vapaapäiviä. Kumpi meistä on oikeassa?
Olen valinnut itselleni työn, jossa on paljon lomaa, ja nautin siitä. Mieheni mielestä minun pitää tehdä vapaapäivinäni hänenkin osuutensa kotihommista. Jonkin verran teenkin. Jos tekisin kaiken, ei minulla olisi vapaa-aikaa.
Minusta taas kotityöt pitää jakaa tasan ja oma osuus tehdään, oli töissä tai lomalla. Minusta lomapäivissä ei kuulu toteuttaa mitään tulontasaukseen verrattavaa kotityönjakoa. Miehelläni ei ole oikeutta viedä minulta lomaa, jonka työnantaja on minulle myöntänyt.
Asia on herkkä, koska nyt olen saanut tietää, että hän ei ole tyytyväinen minuun taloudenhoitajana, kuten edellä esittelin. Jokin aika sitten mies kertoi, että hän kiihottui sängyssä enemmän, kun olin nuorempana kosteampi.
On vaikea pitää itsetuntonsa yllä, kun saan palautetta, että en ole riittävä vaimona, en kotihommissa enkä sängyssä.
Siis: pitäisikö minun tehdä miehenkin kotityöt, jotta hän olisi minuun tyytyväinen? Pelastanko sillä avioliittoni? Vai nautinko siitä, mitä minulla on: ihanat vapaapäivät ja oma hyvä seurani.
Kommentit (76)
Miksei tätä voi ajatella niin päin, että mies voisi myös haluta ilahduttaa ap:tä. Tehdä ruokaa, jotta ap saisi nauttia vapaapäivästään (josta osan on jo käyttänyt imuroimalla, luutuamalla lattiat, pyyhkimällä pölyt, käyttämällä matot ulkona ja vaihtamalla perheen sänkyihin lakanat). Tekisi tuon helpon 10 minuutissa valmistuvan ruoan, kattaisi pöydän kauniisti. Illalla sanoisi vaikka jotain kaunista rakastellessa.Miksi se on oletettavasti aina nainen, jonka pitää haluta olla kiltti ja ilahduttaa?
Miksei tätä voi ajatella niin päin, että mies voisi myös haluta ilahduttaa ap:tä. Tehdä ruokaa, jotta ap saisi nauttia vapaapäivästään (josta osan on jo käyttänyt imuroimalla, luutuamalla lattiat, pyyhkimällä pölyt, käyttämällä matot ulkona ja vaihtamalla perheen sänkyihin lakanat). Tekisi tuon helpon 10 minuutissa valmistuvan ruoan, kattaisi pöydän kauniisti. Illalla sanoisi vaikka jotain kaunista rakastellessa.Miksi se on oletettavasti aina nainen, jonka pitää haluta olla kiltti ja ilahduttaa?
Tuskin ap jokaisena vapaapäivänään vie mattoja ulos...
Mutta joskus varmasti vie. Ymmärsin, että ap:n mies toivoi, että ap tekisi kaikki kotityöt niinä päivinä kun ap vapaalla ja hän töissä.
Mutta kuten toivottavasti ymmärsitkin, pointti ei ollut se. Pointti oli se, että miksi sen miehen ei tarvitse haluta ilahduttaa vaimoaan? Miksi vain vaimon pitää haluta ilahduttaa miestä?
jos esim. 10pv työssä, 10 vapaata kun miehesi tekee normaalia 5pv viikossa 8h/pv. vai pääsetkö aina pari tuntia aikaisemmin tai 1pv viikossa enenmän vapaata...riippuu siitä miten ajatella kotitöiden jakoa. Mun mielestä on hassua että jos itse olet koko päivän kotona niin odotat että mies tekee ruuan. En ajattele että sinun tulisi tehdä vapaa päivinä kaikki kotityöt aina mutta ehkä kuitenkin hiukan joustaa. meillä itse vielä kotiäitinä ja lapset pieniä eikä kotitöitä ole paljoa joten en ymmärrä miten niitä olisi niin paljon ettet niitä voisi tehdä nauttimatta vapaasta. paitsi jos niiden teko rajoittaa menemistä tai teillä iso perhe ja paljon kotihommia...
samalla tavalla se mies ne muutamassa hetkessä tekisi eli miksi se olisiap:n tehtävä, jos ja kun hän jo nyt tekee suurimman osan? Miksi naiselle kuuluu kaikki vain siksi, että työaika on suppeampi? Samalla tavalla voisi ajatella, että miehelle kuuluu vähemmän unta, koska hänellä vuorokaudesta enemmän menee työhön.
minusta kummallekin kuuluisi suurinpiirtein yhtä paljon vapaa-aikaa tms. "omaa aikaa".
Jos kerran se joka tuo vähemmän rahaa kotiin on velvollinen hoitamaan enimmän osan kotitöistä, tuleeko minun opiskelijana hoitaa läksyjen lisäksi myös koti yksin, koskapa mieheni on töissä??? Koska tämäkin on oma valinta, voisinhan vaikka siivota työkseni tms...
jos kaikki on muutenkin yhteistä. Kun minä opiskelin, tein siinä töitä yhteisen tulevaisuutemme ja elintason eteen. Niin sinäkin varmasti teet. Toisaalta minulle jäi enemmän vapaa-aikaakin, joten ehdin tehdä enemmän hommia mutta ei se rahasta ollut kiinni. Jos toinen opiskelee 8 tuntia ja toinen on saman ajan töissä ilman muuta molemmat tekevät minun mielestäni yhtä paljon yhteiseksi hyväksi. Omat opintoni hidastuivat yhteisen lapsen hankinnan vuoksi, joten en todellakaan tuntenut huono omaatuntoa siitä, että en tuonut rahaa yhteiseen kassaan ensimmäisinä vuosina.
Taloudellinen asemamme on kuitenkin sikäli erilainen, että miehellä on asuntolainaa yli kymmenen vuotta enemmän kuin minulla, joka puolestani maksan oman puolikkaani takaisin n. vuoden kuluttua.
Sitten kun minulla alkaa olla varaa vihdoin vähentää työntekoa, musta olisi todella väärin jos joutuisin mieheni palkattomaksi piiaksi vain siksi että hän on valinnut hassata rahansa omiin huveihinsa ja ylellisyyksiinsä.
Teillä on erillinen talous. Ilmeisesti laitatte joka kuukausi saman summan taloustilille? Tietenkin voit nauttia vapaastasi kuten miehesi on nauttinut autoistaan.
ilmoitti, että hän ehkä lähtee huomenna tai heti kun saa asunnon. Nyt hän lähti ulos.
Tiedän, että kuulostaa typerältä tai epäuskottavalta, että olen nyt täällä av:lla kertomassa asiasta. Kyllä minusta tuntuu ihan kauhealta. Olen ennenkin kirjoittanut tänne parisuhdeasioita, koska en voi puhua kenellekään. En halua, että kukaan saa tietää, että meidän suhde ei olekaan täydellinen.
Pyysin vastausta, mitä sanon huomenna lapsilleni. Jos isä lähtee, pitää asia kertoa aamulla.
Meillä on vakiintunut kotityöjako. Mies pesee pyykin ja laittaa päivällisen sekä täyttää astianpesukoneen (ei tyhjennä). Minä teen kaiken muun, koska mies inhoaa siivoamista. Vapaapäivinä omien hommieni lisäksi laittelen tiskejä, siivoan keittiötä ja ruokin tietysti lapset päivällistä lukuunottamatta. Teen siis jonkin verran enemmän kotitöitä vapaalla, mutta en kaikkea. Omina vapaapäivinään mies ei koskaan tee minulle vakiintuneita kotihommia.
ap
Häijyä vaatia toiselta sitä, mihin ei itsekään kykene omina vapaapäivinään, saati muulloinkaan.
Lupaanko, että teen enemmän kotitöitä? Pyysin, että mies tulisi kanssani parisuhdeterapiaan, mutta hän ei suostu.
ap
Lupaanko, että teen enemmän kotitöitä? Pyysin, että mies tulisi kanssani parisuhdeterapiaan, mutta hän ei suostu.
ap
JOS miehen jääminen olisi oikeasti kiinni siitä totteletko tarkkaan miehen kodinhoitovelvoitteita, niin menkööt. Niin vähästä olisi perheenne kiinni, että lähtisi varmasti myöhemmin ellei nyt.
Haisee pahasti tekesyiden keksimiseltä.
Tai sitten on niitä jotka pakottavat milloin milläkin uhkauksella toisen tahtoonsa. Siinäkään tapauksessa et saa suostua. Suostumalla vain näyttäisit miehelle että hänen valtansa pitää ja saisit lisää vaatimuksia joilla osoittaa tottelevaisuutesi.
paljon vapaa-aikaa. En kiistä sitä. En ole tajunnut, miten lopussa hän on. Jos meidän liitto vielä jatkuu, onhan mulla oikeus vaatia miestä johonkin terapiaan? En uskalla enää muuten jatkaa, koska pelkäisin uutta uhkausta. Paitsi jos tuo mies nyt on jo kävelyllään päättänyt jättää meidät. Lapsethan jäävät tänne kotiin.
ap
Omina vapaapäivinään mies ei koskaan tee minulle vakiintuneita kotihommia.
ap
Tämä lause ratkaisi kaiken, SINÄ olet ehdottomasti oikeassa, Koska pitäisihän miehen tuon oman ajattelutapansa mukaan tehdä sinunkin kotityöt silloin kun hänellä on vapaapäivä.
Vaikuttaa ihan siltä, että teillä ei ole normaali mies-vaimo -suhde. Jospa ryhtyisit miehellesi taloudenhoitajasta vaimoksi.
Viestistäsi paistaa läpi, että teidän ongelmat on nyt ihan jossain muualla.
Mies yrittää nakittaa nyt kaiken sulle.
Mä en tuollaista ukkoa kyllä katselisi.
Nyt kun olen äitiyslomalla kyllä mies silti edelleen tekee yhtälailla kotihommia kuin silloin kun mäkin olin töissä.eipä mies ole koskaan edes sanonut, et mun piptäis tehdä kaikki kotihommat koska hoidan lapsia kotona.
ja niin muuten on shoppailukin.
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/08/27/oho-naisten-shoppaaminen…
Mies sanoi illalla, että hän jää, jos minä teen kaikki kotityöt ja hän ei nuku yhtään yötä enää sohvalla (mies on kuorsaaja, minkä vuoksi minä olen vuosia nukkunut vain lyhyitä pätkiä ja lyhyitä öitä).
Hän sanoi myös, että toivoo, että olisi tajunnut silloin 14 vuotta sitten, miten vaikea olen. Eli hän katuu vuosia kanssani. Tänään hän haluaisi puhua siitä, miten minun pitää tehdä enemmän kotitöitä, koska hän ei enää jaksa. Minä en vain pysty siihen keskusteluun. Minä olen 14 vuoden virhe. Mies sanoi, että ei hän tarkoittanut sanomaansa, mutta minä kysyin eilen, onko hän tosiaan sitä mieltä ja kyllähän hän oli.
Vaikka mies olisi kuinka uupunut ja vailla vapaa-aikaa, en nyt vain pysty keskittymään hänen hyvinvointiinsa. En sen jälkeen, kun hän sanoi tuon 14 vuoden takaisen virheensä. Pystynköhän antamaan anteeksi?
ap
Vastakkain on kaksi yhtä oikeaa näkemystä: se tekee, joka ehtii ja molemmat tekevät yhtä paljon. Pienissä asunnoissa ja perheissä nämä ongelmat lienevät pienempiä.
Itse koen että kotitöitä tasataan sen mukaan kuinka paljon kumpikin jouhevasti ehtii tekemään, ts. sen mukaan kenellä milloinkin on enemmän aikaa niitä tehdä.
Jos nyt ei kaikkea miehenkin töitä niin ainakin osa niistä. Eikö olisi mukavampi sitten että illalla työt on tehty ja voitte molemmat rentoutua?
En ymmärrä tätä lainkaan! Jos mies ei mitenkään halua ottaa puolisoaan huomioon mitenkään muuten kuin patistamalla tätä tekemään kaikki kotityöt, niin missä ihmeessä se on se yhteiseen hiileen puhaltaminen? Ei tuossa ap:n tapauksessa mies tunnu tekevän mitään suhteelle, joten miksi ihmeessä naisen täytyy pitää miehelle hotellia? Tätä en ihan oikeasti ymmärrä!
Systeemissä, jossa jokainen tekee sen mitä ehtii, käy yleensä niin, että vain toinen tekee. Se toinen ei ole ehtivinään. Niin ap:llaki eli mies katsoo, että tasapuolisuus on sitä, että hänellä on oikeus vaatia toista tekemään, mutta ei velvollisuutta antaa mitään vastineeksi (aikaa, rahaa tms.)
En ole ikinä ymmärtänyt sitä, että toinen perheessä voi vedota töihinsä ja kipata kaikki kotityöt puolisolleen. Perhe on yhteinen yritys ja silloin molemmat puolisot panostavat siihen yhtä paljon täysin riippumatta siitä, paljonko käyvät töissä tai harrastavat. Voisihan ap aloittaa harrastuksen, jonka vuoksi ei ole koskaan kotona eli silloinko kaikki kotityöt olisivat automaattisesti miehen?