Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko unikoulusta tullut joku yleine standardi? Kun unikoulu ei toimi ja pelottaa lasta

Vierailija
14.01.2011 |

Hei!



Meillä on juuri 6 kk täyttänyt lapsi, joka pistää unikoulussaan hanttiin nyt 6:tta yötä. Menetelmä on pehmeä tassuttelu, mutta lapsi tuntuu itse suosivan huudatusunikoulua. Hän huutaa itsensä paniikin rajamaille eikä lopulta rauhoitu enää edes sylissäkään eikä makuuhuoneessa vaan on mentävä toiseen huoneeseen ja laitettava valot päälle. Pieni raukka vavahtelee vielä pitkään itkun lakattuakin.



Neuvola ja unikoulun väki kannustavat vain olemaan päättäväinen. Minusta päättäväisyys tarkoittaa tässä jääräpäisyyttä ja kylmäsydämisyyttä. Parin kolmen yön kuluttua lapsi kuulemma alkaa nukkua. No eipä meillä. Lapsi on myös päivisin itkuinen, levoton eikä jää yksin. Yleensä hän alkaa itkeä kun lähestymmekin makuuhuonetta. Kerran lapsi ei enää aamuyöstä katsonut minuun päinkään vaan vältteli katsekontaktia.



Sanomattakin on selvää, että tunnen tekeväni lapselleni väärin. Tunnen olevani huono äiti ja tunnen sitä jo tulevaisuudenkin puoliksi, kun en saa kuria lapseeni. Minusta on vain ilmeistä, ettei lapsella ole vielä edellytyksiä saada unikoulusta tukea nukkumaan oppimiselle vaan se on hänelle pelottava kokemus. Vieressä lapsi nukahtaa helposti eikä herää syömääkään 1-2 kertaa enempää. Maidon haju ei siis häiritse unta vaan yksin olo. Onko siis omassa sängyssä nukkuminen jonkinlainen hoidollinen "pakkomielle", kun perhepedissä nukkuva ja yöllä rintaa syövä vauva pitää "palauttaa raiteilleen"?



Haluaisin nyt pyytää tähän kommentteja ja etenkin kokemuksia niiltä vanhemmilta, jotka ovat lopettaneet unikoulun tuloksetta tai siirtäneet sitä hamaan tulevaisuuteen.

Kommentit (46)

Vierailija
41/46 |
14.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi siis unikoulutit?! Miksi kylmästi huudatat lastasi, jonka yöt ovat tähän asti sujuneet hyvin nukkuen turvallisesti perhepedissä?

Vierailija
42/46 |
14.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asiantuntija: pitkäkestoinen itku vahingoittaa vauvan aivoja



Brittiläinen lastenhoidon asiantuntija uskoo itkemään jätettyjen ja tämän vuoksi stressaantuneiden vauvojen olevan suuremassa riskissä myöhempiin ongelmiin elämässä, uutisoi The Daily Mail.



Psykologi Penelope Leach on yllättävillä kommenteillaan kiihdyttänyt kotimaassaan keskustelua siitä, kuinka itkevän vauvan kanssa tulisi sitten toimia. Hänen mukaan kyse ei ole mielipiteestä vaan faktasta, jota tutkimukset tukevat.



- Pitkäkestoinen itkeminen voi vahingoittaa kehittyviä aivoja ja aiheuttaa oppimisvaikeuksia myöhemmin elämässä. Nyt kun sen tiedämme, miksi ottaa riskiä? Hän kyseenalaistaa.



Leachin neuvot ovat ristiriidassa yleisen brittikäsityksen kanssa, jonka mukaan lapsen pitäisi antaa itkeä enintään 20 minuuttia. Jotkut asiantuntijat neuvovat vanhempia antamaan vauvansa itkeä kunnes säännöllinen unirytmi on opittu.



Leachin mukaan vauvoilla ei kuitenkaan ole kykyä oppia oikeaa unirytmiä. Hänen mukaansa tarpeeksi kauan itkenyt vauva kyllä lopettaa itkemisen lopulta, mutta ei siksi että olisi oppinut menemään tyytyväisenä nukkumaan vaan siksi, että on uupunut ja luopunut avun toivosta.



Psykologi selittää pitkäkestoisen itkemisen lisäävän stressihormoni kortisolin eritystä. Hänen mukaan pitkät itkujaksot lisäävät sen määrää niin paljon, että se voi vahingoittaa vauvan aivoja.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/46 |
14.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juliana, yksivuotiaan tyttären äiti, kertoo kokemuksensa huudattamisesta, ”Ferberin metodista”.



”Kokeilimme sitä, kun Jenna oli puolivuotias, vaativa ja suuritarpeinen vauva. Jenna alkoi huutaa kurkku suorana sillä sekunnilla, kun lähdimme huoneesta (siliteltyämme ja taputeltuamme häntä ensin, kuten Ferberin kirjassa suositellaan).



Hän jatkoi hirvittävää, korviasärkevää karjuntaansa pieniä taukoja lukuunottamatta neljän tunnin ajan. Silloin tällöin kävimme kertomassa hänelle, että rakastamme häntä ja teemme tätä vain hänen omaksi parhaakseen.



Joka kerta, kun näin hänen pienet kyynelten juovittamat kasvonsa anelemassa, etten jättäisi häntä, minusta tuntui kuin kuolisin. Mutta kirjan mukaan meidän oli tehtävä se, mikä oli Jennalle parhaaksi, jos halusimme olla hyviä vanhempia. Muuten hän ei koskaan oppisi nukahtamaan itsekseen.



No, lyhyesti sanottuna hän ei lopultakaan nukahtanut tuona yönä ja minä tunsin sisälläni, että se mitä teimme, oli todella väärin.



Viikkoja tapahtuman jälkeen Jenna ripustautui minuun kuin apinanpoikanen eikä halunnut päästää minua näkyvistään. Hänen kurkkunsa oli käheä huutamisesta. Hän alkoi itse asiassa nukkua paljon huonommin kuin aikaisemmin, koska hän pelkäsi, että jättäisimme hänet taas yksin. Koko kauhea kokemus sai minut etsimään uudenlaista tapaa käsitellä hänen persoonaansa.



Olen todella iloinen, että löysin Tri Searsin kirjan (”The Fussy Baby: How To Bring Out the Best in Your High-Need Child”, Signet 1989). Se muutti elämämme.” (Juliana)



http://www.babyidea.fi/aidille/aptutuksi/apgranju.html



Granjun mukaan vauvan jättäminen yksin huutamaan on kaikkea muuta kuin suositeltavaa. Se on piittaamattomuutta vauvan tarpeista ja tylsyttää vanhempien vaistoa lapsen viestejä kohtaan. Lisäksi pitkitetty itkeminen on haitallista vauvoille. Kaiken huipuksi, Granju kirjoittaa, huudattaminen ei paranna yöunia yleensä kuin tilapäisesti.

Vierailija
44/46 |
15.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että noi huudatusunikoulut loppuisivat.



Mä olen ihan varma, että jossain vaiheessa tulee oikein kunnolla jyrkkä kanta tuohon huudattamiseen ja pinnasänkyyn.



Kävihän imetyksen kanssa samoin. Ennen sanottiin, että neljän tunnin välein ja nyt sanotaan, että tarpeen mukaan.

Vierailija
45/46 |
15.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se ei todellakaan sovi kaikille perheille. Kuten ei sääntö "aina kun vauva huutaa, imetä" - siitä voi seurata kaameat vatsavaivat. Kaikki yhden asian vouhotus on pahasta.

Vierailija
46/46 |
15.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se ei todellakaan sovi kaikille perheille. Kuten ei sääntö "aina kun vauva huutaa, imetä" - siitä voi seurata kaameat vatsavaivat. Kaikki yhden asian vouhotus on pahasta.

Muistathan, että lastenpsykiatri laskee perhepediksi myös sivuvaunun! Siinä kaikilla on hyvin tilaa. Myös vanhempi lapsi omassa sängyssä vanhempien makkarissa = perhepeti. Ei sitä tarvi samassa sängyssä olla, että lapsi saa sitä turvallisuutta. Kun luette noita perhepeti juttuja, ottakaa huomioon, että siinä tarkoitetaan myös sivuvaunua (vauva pinnasängyssä, yksi laita poissa, ja sänky kii vanhempien vuoteessa)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme neljä