Kokemuksia sekarotuisista koirista?
Haaveena olisi koira. Kokemusta on palveluskoirista ja noutajista, nyt toiveena pienempi, lapsiystävällinen, lyhytkarvainen seurakoira, joka olisi lastenkin (isojen koululaisten) helppo käsitellä. Olen aina ajatellut, että meille voisi sopia sekarotuinen koira. Mies oli kuitenkin aiemmin rotukoiran kannalla ja eri rotuja onkin mietitty kovasti. Mutta talous on tiukilla muutenkin ja nyt mietin, että ei ole oikeastaan järkeä laittaa rotukoiraan toista tuhatta euroa, jos sopiva sekarotuinen löytyisi. Asia ei ole kiireellinen ja seuraan ahkerasti netti-ilmoittelua eri palstoilla, josko sopiva sekarotuinen pentu sattuisi löytymään suht läheltä kotipaikkaamme.
Koska itsellä ei ole kokemusta sekarotuisista koirista, kuulisin mielelläni teidän kokemuksianne. Minkälaiset yhdistelmät ovat tuottaneet kivoja koiruuksia? Tietysti yksilölliset erot ovat isoja niin luonteessa kuin ulkonäössäkin ja kasvatuksella on valtava merkitys, mutta joitakin yleistyksiä voitaneen kuitenkin tehdä. En esim. missään nimessä halua meille sellaista koiraa, jossa on metsästysrotuja. Valitettavasti valtaosa sekarotuisista tuntuu olevan karhukoira/sakemanni- tai hirvikoira/noutaja-tyyppisiä. ei siis sellaista meille. Ei metsästysviettiä, ei liian suurta kokoa, ei pitkää ja työlästä karvaa. Kertoisitko kokemuksia sekarotuisista, kiitos!
Kommentit (19)
Laadukas ruoka maksaa + rokotukset ja vakuutus. Entä jos koira sairastuu, lääkärissä käynnit n 100€ kerta.
Sun ei muutenkaan kannata ottaa kun pehmolelukoira.
sakemanni-kultainen noutaja. Teille ehkä liian suuri ja karvalähtö on jatkuvaa, välillä runsaampaa harvemmin ei runsasta. Luonne aivan ihana, on kärsivällinen lasten kanssa, leikkisä, älykäs. Hyvä sekoitus. Nuo maaseudun sekarotuiset on yleensä tuota hirvikoiraa puolet ja toisesta puolesta vain valistuneita arvailuja. ja Kaupungin hienot pienet rodut ei pääse sekoittumaan kun koirat ei yleensä pääse vapaina juoksemaan. Ihan ilmaiseksi ei sekarotuisiakaan nykyään saa ja hyvä niin ettei ihan pienestä päähänpistosta koiria hankittaisi.
koirassamme on noutajaa-corgia-pystykorvaa. ensi ajattelin että on varmasti kova haukkumaan mutta onneksi ei. on sellainen pieni-suurikoira, isolla egolla, hänelle ei ryppyillä, mutta kuitenkin on ihan perhekoira, lapset pystyy kävelyttää on sen verran pieni, mutta ei mene rikki jos vetää hännästä :)
painaa noin 13 kg ja säkä 35 cm.
paras koira meille. :)
Kilttejä, ihmisystävällisiä ja terveitä ovat olleet. Itsellä lapinkoiran ja spanielin sekoitus.
Taidan jatkaa ilmoittelujen seuraamista. Tärkeintä varmaan olisi, että koiran vanhemmat olisivat luonteeltaan kivat. Ulkomuoto on kuitenkin sivuseikka. Lisää kokemuksia kuulisin mielelläni.
ap
Saksanpaimenkoiran ja collien sekoituksista olen monista kuullut, että niissä on luonnevikaa tai pelko puremista tai vastavaa eli ei välttämättä hyvä yhdistelmä ainakaan lapsiperheeseen. Olen myös kuullut, että noutajan ja saksanapaimenkoira ei sopisi yhteen, mutta itse en ole törmännyt huono luonteisiin noutaja sakemanneihin.
Itse olen törmännyt moneen tosi kivaan saksanpaimenkoiran ja pystykorvan sekoitukseen tai saksanpaimenkoiran ja beaglen sekoitukseen. Mutta niissähän on tuota metsästyskoiraa. metsästysviettiä niillä ei kyllä taida kauheasti olla. Ainakin tietämäni tapaukseni pysyy pihalla vapaana ja omistajan lähellä ulkoilessa vapaana.
Meillä on cavalierkingcharlesinspanielin ja kääpiövillakoiran sekoitus. On pieni ja pitkäkarvainen eli ei teille sopiva yhdistelmä.
Itsellä lapinkoiran ja spanielin sekoitus.
Saatiin tuttavalta, kun niiden perheessä todettiin (mm tällä tuttavalla) astma. Emä Englannin springer spanieli (noinko se kirjoitetaan?) ja isä todennäköisesti (ulkonäön perusteella) Bernin paimenkoira.
Hieman kuumapäinen tapaus (okei, enemmänkin... Kun fasaaneja näkyy, niin koirua ei juuri mikään pidättele :P), mutta mukava. Tosi terve oli vielä kun piti antaa pois, ikää silloin 14 v, eikä ikä näkynyt kuin vähän harmaantuneessa kuonossa (asuu nyt nuoren parin luona maalla).
Ruumiinrakenne juuri sekarotuisuuden takia aika mielenkiintoisen näköinen: pitkät kapeat jalat, mutta valtavat tassut. Samoin turkki: väritys kuin Bernin paimenkoiran, mutta lyhyt karva.
Aggressiivinen vain pyöräilijöille (haukkui tiellä kulkevia pyöriä), syyksi epäillään sitä, että pyöräilijä(t) olisi kiusannut pentuna.
täytyy nähdä se koti missä pennut ovat syntyneet ja emo. Kannattaa myös tarkkailla miten emo pentujensa kanssa toimii, onko heillä terve suhde. Monet luonneviat ja käytöshäiriöt voivat johtua pentuajan vääristä olosuhteista.
Oli hankkimassa rotukoiraa tai seropia, niin hälytyskellojen tulee soida lujaa, jos kasvattaja ei päästä näkemään emoa ja pentuja.
Emokoira myös opetaa pennuillensa omia tapojaan ja pelkojaan, emonsa käyttäytymistä seuraamalla pennut oppivat miten eri asioihin suhtaudutaan.
täytyy nähdä se koti missä pennut ovat syntyneet ja emo. Kannattaa myös tarkkailla miten emo pentujensa kanssa toimii, onko heillä terve suhde. Monet luonneviat ja käytöshäiriöt voivat johtua pentuajan vääristä olosuhteista. Oli hankkimassa rotukoiraa tai seropia, niin hälytyskellojen tulee soida lujaa, jos kasvattaja ei päästä näkemään emoa ja pentuja. Emokoira myös opetaa pennuillensa omia tapojaan ja pelkojaan, emonsa käyttäytymistä seuraamalla pennut oppivat miten eri asioihin suhtaudutaan.
Tämähän on itsestäänselvää. Ainakin minulle. Haluaisin mielläni nähdä myös pentujen isän (jos tiedossa) ja edellytän, että pennut on kasvatettu kotioloissa ja kunnolla. Oli sitten sekarotuinen tai rotukoira. MUTTA puhdasrotuisuus ei itsessään takaa yhtään mitään. Huomattavasti mieluummin otan esim. rehellisen sekarotuisen koiran kuin rekisteröimättämän puhdasrotuisen, joka on potentiaalinen pentutehtailun tai epämääräisen maahantuonnin tuote.
t. ap, jolla siis on vuosien kokemus koirista ja pitkä harkinta nytkin taustalla
Emosta voi nähdä millainen pentu aikuisena.
Lukekaa Tuire Kaimion kirja Pennun kasvatus.
Kullanarvoisia vinkkejä kasvatukseen ja korostetaan kirjassa myös tuota syntymäkodin merkitystä.
Nää ei valitettavasti ole itsestäänselvyyksiä kaikille.
Aivan ihana tapaus, 35 kg painava tyttönen. Lapsille lempeä, ystävällinen ja vanutettava. Haukkuu erittäin harvoin ja silloinkin aiheesta. Terve. Musta luppakorva, jonka rinta valkoinen mustilla täplillä :)
Aivan ihana tapaus, 35 kg painava tyttönen. Lapsille lempeä, ystävällinen ja vanutettava. Haukkuu erittäin harvoin ja silloinkin aiheesta. Terve. Musta luppakorva, jonka rinta valkoinen mustilla täplillä :)
ap, hirveässä koirakuumeessa...
Ehdoton perhekoira, käyttäytyy kun ihmisen mieli. Painaa n. 20 kiloa ja oli pienenä aika kova vetämään muttei nyt enää niin. Kaunis kun kuva! Ei hauku sisällä ja muutenkin sisätiloissa vain makailee, lapset saavat tehdä tälle suunnilleen mitä vain ja aina käyttäytyy ihanasti. Oppi sisäsiistiksi parissa kuukaudessa. On nyt parivuotias ja on koko ajan ollut aivan terve.
Kovin tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen en ottaisi koiraa. Entä sitten jos se sairastuu? Ottakaa ainakin vakuutus, Tapiollalla on tosi hyvä!
viisi vuotta vanhoja. Toinen otettiin pentuna, toinen vuoden vanhana kun edellinen omistaja ei ollut muistanut hoitaa koiraa ja oli tapahtunut viranomaistoimesta koiran huostaanotto.
Hyvin tulevat toimeen keskenään, ruokimme ainoastaan koiranmuonilla ja vedellä, hyvä tuuri etteivät ole sairastaneet lainkaan.
Ovat rodultaan niin sanottuja nurkantaussiitoksia eli tarkkaa rotujen sekoitusta vaikea antaa.
sekarotuinen koirani on yhdistelmää collie-saksanpaimenkoira-sileäkarvainen noutaja. Äärettömän vilkas mutta tavattoman kilttiluontoinen, voi tosin johtua kasvatuksestakin.
Ehdoton perhekoira, käyttäytyy kun ihmisen mieli. Painaa n. 20 kiloa ja oli pienenä aika kova vetämään muttei nyt enää niin. Kaunis kun kuva! Ei hauku sisällä ja muutenkin sisätiloissa vain makailee, lapset saavat tehdä tälle suunnilleen mitä vain ja aina käyttäytyy ihanasti. Oppi sisäsiistiksi parissa kuukaudessa. On nyt parivuotias ja on koko ajan ollut aivan terve. Kovin tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen en ottaisi koiraa. Entä sitten jos se sairastuu? Ottakaa ainakin vakuutus, Tapiollalla on tosi hyvä!
Miehen kanssa vain aina se vääntö siitä, että mihin rahat voivat/saavat mennä. Koira ei kuulu niihin juttuihin, joihin tässä tilanteessa liikenevät rahat laitettaisiin. Aina on kaikenlaista rahareikää kotona. Kyllä meillä rahaa hoitaa ja ruokkia koira on, mutta se reilun tonnin alkuinvestointi rotukoiraan tuntuu isolta. On sekin vaihtoehto, että odotellaan... mutta kun kuume on kova, lääke siihen olisi se oma karvapallero! =)
ap
Onkohan koiranne samasta pentueesta meidän koiran kanssa? 14.5 täytti 3v. Ihana, mahtava perhekoira! Parempaa en itsellemme voisi edes haaveilla. Ei tosiaan turhia räksytä, oppii helposti ja on todella ihmisrakas. Samojedi-lapinkoira, ihana sekoitus!