Lue keskustelun säännöt.
Mikä avuksi tällaiseen tilanteeseen?
11.01.2011 |
Olen 3 pienen lapsen työssäkäyvä äiti. Olen myös luonteeltani sellainen, joka vaatii myös omaa aikaa jotta toimintakyky säilyy. Nyt on ollut jo pidemmän aikaa melkoista hulinaa, kun on täytynyt yhteensovittaa työ, sekä työn jälkeinen elämä kotona, joka on myös täyttä työtä ilman lepoa. Töissä tuntuu ettei rahkeet riitä tekemään kelpo tulosta, huolimattomuusvirheitä tulee ja mieli on levoton. Lisäksi Töitä on kuitenkin pakko tehdä, sillä perheen on saatava ruokaa ja vaatteita sekä asumiskulut on maksettava. Lomat on pelkkää työtä, lasten palvelemista ja hyppelyä paikasta toiseen kotona kun yksi haluaa sit- ja toinen tätä ja kolmannella on omat juttunsa mihin tarvitsee äitiä. Lepohetkeä ei siis ole ollut pitkiin aikoihin, ja tuntuu että nyt alkaa pikkuhiljaa pakka hajoamaan.
Mieskin löytyy, mutta hän tekee pitkää päivää, eikä pysty joustamaan yhtään.
Kommentit (11)
Tai voisitko hakea esim. asuinkuntanne perhekeskuksesta apua arjen pyörittämiseen? Tai palkata joskus jonkun yksityisen?
Meillä oli vähän sama tilanne, oli vaan pakko ottaa rennommin... Tosin valmistun uuteen ammattiin sitten 6kk suunniteltua myöhemmin, mutta se ei haittaa, jaksan nyt muuten paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin siivoojan palkkaaminen vähentää vähän kotitöitä.
t. 2
Ja totuus on sitten myös se, että tuossa elämäntilanteessa ei nyt vaan ihan hirveesti sitä omaa aikaa saa ja se on musta vaan hyväksyttävä. TOki sitä pitää yrittää joskus saada, mutta ei ehkä ole realistista odottaa, että esim. joka toinen päivä voisi harrastaa jotain yksin.
Vanhemmilla ei ole kaikki kotona.
Kolme lasta on pitänyt saada, vaikkei rahat riitä, eikä kumpikaan edes halua joustaa töistään.
mutta lyhennysaika (teen siis lyhennettyä työviikkoa eli 4 päivää töitä 1 vapaa) on aina mennyt sairasteluihin. Aina on joku lapsi ollut sairaana, joten en ole saanut levättyä ollenkaan.
Ap
Minulla neljä lasta ja ihan oman jaksamisen vuoksi teen neljäpäiväistä työviikkoa puolivuotta ja sit täysiaikaista puolivuotta.
Meillä käy siivooja kahden viikon välein, auttaa kummasti. Kun käy sama siivooja niin meillä tuntihinta 24,50€/h ja kahdessa tunnissa tekee jo ihmeitä. Näin koti pysyy suht järjestyksessä koko ajan.Ja siitä kotitalousvähennys.
Kaikki menot pistetään kalenteriin. Joten su tiedämme mitä tuleva viikko pitää sisällään. Meillä yhdellä lapsista harratsus joka vie 3-4 arki-iltaa + pelit.
Meillä myös mummi tai pappa voi hakea välillä nuorimmaisen päiväkodista.
Mies käy kaupassa ja tuo viikon ruuat kerrallaan. suunnittelen ruokalistan mitä teen ja kahtena arki-iltana voi olla samaa ruokaa, lämmitetään vain mikossa ( tämä siksi että josku joku lapsista lähtee harrastuksiin ennenkuin kotiudumme töistä)
Meillä kyllä vanhin 14 v hoitaa pienempää sillä aikaa kun me vanhemmat käymme lenkillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienten lasten kanssa kannattaa lyhentää per päivä ei per viikko.
jos ei ole rahaa, eikä miestä lapset kiinnosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina ei voi valita, syntyykö 1, 2 vai 3 vauvaa kerralla!!
Ei sanonut niin. Ei edes puhunut kaksosista.
Sitäpaitsi normaali ihminen osaa varautua ainakin kaksosiin ja mitoittaa perheen talouden niin, että vanhemmilla on aikaakin niille lapsilleen.
Mitään järkeä ei ole hosua kolmea lasta ja paahtaa sitten työnarkomaanin vaimona pitkää päivää - ja sitten ruikuttaa!
Hieman laskutaitoa kehiin - ja realismia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo nimittäin kuulostaa ihan jokaisen lapsiperheen elämältä. Sellaista se vaan on... Arjet täyttyy työstä, lasten harrastuksiin kuskaamisesta. Viikonloppuna on pestävä pyykit, siistittävä koti, käytävä kaupassa ja tehtävä ruokaa, valmistauduttava seuraavaan viikkoon. Ja tätä kestää kutakuinkin niin kauan, kuin lapset on kotona....
Se, mikä minua on auttanut jaksamaan, on se, että meillä jälkikasvu on ihan aina laitettu ajoissa nukkumaan. Kasilta sänkyyn ja piste. Koululaiset voi hetken vielä lukea sängyssään ja viikonloppuisin voi tietysti joustaa. Jos itse menen nukkumaan n. klo 23 jää siinä ihan hyvin aikaa lukea, katsoa telkkaria, roikkua netissä, saunoa rauhassa, lähteä vielä vaikka silloin kasilta lenkille, jos mies on jo kotona. Meillä syödään usein miehen kanssa vielä yleensä jotain hyvää iltapalaa kahdestaan kun lapset nukkuu, tulee puhuttua päivän asioita.
Ei mulla oikeastaan ole tähän mitään erityistä vinkkiä, se oma aika on vaan riivittävä jostain ja tyydyttävä siihen vähään, minkä saa.
Tää kohta pisti silmään:
Ehkä ei kannata antaa lasten pompottaa ihan miten sattuu.
Ja miehen kanssa kannattaa keskustella, kolmen lapsen perhe vaatii joustoja kummaltakin. Se on kuitenkin teidän yhteinen perhe ja yhteiset lapset, ei vain sinun lapset.