Lue keskustelun säännöt.
Miksi mamuille opetetaan ruotsin kieli?
10.01.2011 |
Ajankohtaisessa kakkosessa huomenna aiheena "Pohjanmaalla mamut kotoutetaan ruotsiksi, varför?"
Hyvä kysymys, sillä mikä on sellaisten mamujen työllistymismahdollisuudet ja yhteiskuntaan integroituminen, jotka eivät osaa maan pääkieltä?
Kommentit (73)
vaalirahaa, joten pakkoruotsi laajeni sopivasti opetusministerin takin käännöllä ja RKPkin on saanut 2 ministeripaikkaa.
Porilainen kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund, sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) veli, näkee vastaanottokeskusten perustamisessa alun uudenlaiseen liiketoimintaan, niin sanottuun humanitaariseen logistiikkaan.
– Tämä on uusi, mielenkiintoinen kiinteistöpalvelukonsepti, jotakin laitoksen ja majatalon väliltä. Mittakaavaltaan tätä voi verrata tuhoutuneiden pankkien muuttamiseen uuskäyttöön. Se oli lähihistorian yksi isoja operaatioita, Holmlund arvioi.
Holmlundin sijoittajaryhmä kaavailee tyhjillään olevaan Satalinnan sairaalaan Harjavaltaan peräti 500 ihmistä vetävää vastaanottokeskusta. Toteutuessaan se olisi Suomen suurimpia.
Samalla kuviossa haisee myös bisnekseltä. Valtio huolehtii vastaanottokeskuksien vuokrakuluista. Myös Ilkan kytkös valtakunnanpolitiikkaan saattaa herättää kysymyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummallinen väite. Pohjanmaaalla vieraillessani olen nähnyt paljon karjalaisia nimiä hautakivissä.
Myös omaa sukuani tuli evakkoon pohjanmaalle.
vaalirahaa, joten pakkoruotsi laajeni sopivasti opetusministerin takin käännöllä ja RKPkin on saanut 2 ministeripaikkaa.
Porilainen kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund, sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) veli, näkee vastaanottokeskusten perustamisessa alun uudenlaiseen liiketoimintaan, niin sanottuun humanitaariseen logistiikkaan.
– Tämä on uusi, mielenkiintoinen kiinteistöpalvelukonsepti, jotakin laitoksen ja majatalon väliltä. Mittakaavaltaan tätä voi verrata tuhoutuneiden pankkien muuttamiseen uuskäyttöön. Se oli lähihistorian yksi isoja operaatioita, Holmlund arvioi.
Holmlundin sijoittajaryhmä kaavailee tyhjillään olevaan Satalinnan sairaalaan Harjavaltaan peräti 500 ihmistä vetävää vastaanottokeskusta. Toteutuessaan se olisi Suomen suurimpia.
Samalla kuviossa haisee myös bisnekseltä. Valtio huolehtii vastaanottokeskuksien vuokrakuluista. Myös Ilkan kytkös valtakunnanpolitiikkaan saattaa herättää kysymyksiä.
No ne ainakin kotoutetaan suomeksi.Ei tarvitse käydä tällaista keskustelua.
Kummallinen väite. Pohjanmaaalla vieraillessani olen nähnyt paljon karjalaisia nimiä hautakivissä.
Myös omaa sukuani tuli evakkoon pohjanmaalle.
Olet ilmeisesti vieraillut suomenkielisellä pohjanmaalla.
Tällainen teksti nyt tuli ekana vastaan googletuksella:
"Kannattaisi perehtyä Suomen maatalouden historian 3. osaan (2004). Dosentti Heikki Roiko-Jokelan mukaan maanhankintalain kielipykälä johti "siihen, ettei siirtoväkeä sijoitettu maan ruotsinkielisille alueille". Anteeksipyyntöä ei kaivata, mutta RKP voisi hurskastella maahanmuutosta vähän vähemmän."
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/200903239284979_pk.shtml
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Suomessa ruotsinkielisen väestön asema on ollut perinteisesti hyvin vahva, ja se näkyi myös maapolitiikassa: maanhankintalakiin lisättiin ns. "kielipykälä". Suomenkielistä siirtoväkeä pyrittiin sijoittamaan kaksikielisiin kuntiin siten, että haitat ruotsinkieliselle väestölle tulivat niin vähäisiksi kuin mahdollista."
http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Siirtov%C3%A4ki
Maahanmuuttoministeri on RKP:stä. Maahanmuuttojohtaja on RKP:stä. Vähemmistövaltuutettu on RKP:stä.
Kas kummaa, mitenkäs nyt näin sattuikaan, että siellä on ihan "omat miehet" toteuttamassa RKP:n tavoitetta saada 25% mamuista ruotsinkielisiksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suomenruotsalaiset kunnat hädissään kääntyivät Ruotsin puoleen, jotta aiottu siirtolaisuusasutus voitaisiin estää. Ruotsi lupasikin lopettaa kaiken avun Suomelle ellei Suomi luovu suunnitellusta evakkojen sijoittamisesta ruotsinkieliselle seudulle. Sen jälkeen oli helppo tarjota kortteeria karjalaisille evakoille, kun kielto oli käynyt edellä.
Suomessa asuu vajaat 5%:a ruotsia äidinkielenään puhuvia. Nyt lukua lisätään rekisteröimällä kaksikielisten perheiden lapset myös ruotsinkielisiksi rasti ruutuun menetelmällä. Kun tämäkään ei riitä, otetaan alueelle asumaan maahanmuuttajia, joiden koko perhe nimetään ruotsinkielisiksi, vaikka eivät puhuisi montaakaan sanaa kyseistä kieltä.
Maanhankintalakiin liittyi vahvasti kielipolitiikka; siirtoväkeä ei saanut ruotsinkielisiin pitäjiin sijoittaa ja kaksikielisiinkin vain niin, että kielitasapaino ei muutu.
---
Maan luovuttamiseksi siirtoväkeen kuuluville viljelijöille, sotainvalideille ja –leskille sekä perheellisille rintamamiehille säädettiin huhtikuussa 1945 maanhankintalaki. Maa tuli ottaa asuttamiseen pääosin valtiolta, kunnilta ja seurakunnilta, toissijaisesti maanviljelijöiltä, joilta se pääosin kuitenkin pakkolunastettiin, sillä he omistivat suurimman osan viljelykelpoisista maista.
Siirtoväen menettämä omaisuus korvattiin vain osittain. Ruotsinkieliset alueet saivat maanluovutuksissa erityiskohtelun, sillä niiden kielisuhteita ei haluttu muuttaa.
Maata sai siirtoväestä 46000 perhettä, 12000 sotaleskeä, -invalidia tai –orpoa ja 62000 rintamamiesperhettä. Kaikkiaan maata jaettiin lähes 2,8 miljoonaa hehtaaria eli kaksin-kertaisesti torpparivapautukseen käytettyyn maahan nähden.
(Jouko Vahtola: Suomen historia – Jääkaudesta Euroopan unioniin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tämäkään ei riitä, otetaan alueelle asumaan maahanmuuttajia, joiden koko perhe nimetään ruotsinkielisiksi, vaikka eivät puhuisi montaakaan sanaa kyseistä kieltä.
Sitten "perheen yhdistämisellä" saadaan vielä kymmenen mamulasta/mamu lisää, jotka kaikki rekisteröidään ruotsinkielisiksi!
"Eduskunnan tiistaista ulkomaalaislakikeskustelua ei saatu loppuun välikohtauksetta. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) pahoitti syvästi mielensä perussuomalaisten Pentti Oinosen lyötyä suomenruotsalaisia siirtokarjalaiskysymyksellä.
Episodi sai alkunsa hieman sen jälkeen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini oli ykskantaan irtisanonut itsensä ja puolueensa irti rasismista. Oinonen luki salissa pitkän sitaatin Hufvudstadsbladetissa vuonna 1940 julkaistusta kirjoituksesta, jossa - sinänsä häijyin sanoin - torjuttiin karjalaisevakkojen asuttaminen suomenruotsalaisten maille. Oinonen sanoi pitävänsä tätä esimerkkinä ajattelusta, jollaista hän ei soisi enää koskaan maassa näkevänsä. "
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/perussuomalaisten-oinonen-itket…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
perheiden yhdistäminen on "työperäistä" tilastoissa, saadaanko siten helpommin luvat läpi?
Osaavato kaikki 100 afrikkalaista hyvin suomea?