Ärsyttää kun lapsella ei ole kavereita :(
7v pojasta kyse ja ulos ei mene ikinä yksinään vaikka saisi mennä.
Aina kinuaa joko minua tai miestä ulos. Mua ei enää innostais seistä siellä pihalla ja leikkiä ekaluokkalaisen kanssa.
Sais sentään hetken aikaa omaa aikaa jos sillä ois jotain kavereita joiden kanssa leikkiä. Nyt vaan nyhjöttää kotona meidän kanssa ja aina saa olla keksimässä sille tekemistä.
Ei ole hetkeäkään rauhaaaaaa :(
Taidan ottaa ensi viikolla pari saikkupäivää niin saan ainakin olla ihan rauhassa ja tehdä kaikki rästiin jääneet kotityöt.
Kommentit (34)
mutta vapaa-ajalla ne ei halua leikkiä poikani kanssa. Yksi mahdollinen olisi mutta hän asuu niin kaukana. Ei ole mahdollisuutta viedä ja hakea, kun ei minulla ole ajokorttia. Busseilla kestäisi noin tunnin suuntaansa.
ap
sinun pitää nyt paneutua keksimään keinoja kavereiden löymiseksi. Unohda omasta ajasta murehtiminen, sitä ehdit saada myöhemmin. Nyt on tärkeintä, että lapsi saa kavereita.
7 v on taatusti yksinäinen, jos ei ole kaveriseuraa koskaan koulun jälkeen tai lomilla.
Kutsukaa kavereita teille, keksikää jotain niin kivaa, että kaveria varmasti kiinnostaa tulla kylään. Voi olla, että sinun pitää aluksi vaivautua järjestämään retkiä, viemään lapsia luistelemaan tai elokuviin tms. Kyllä ne lasten omat leikit alkavat sitten jossain vaiheessa sujua, kun ystävyys vahvistuu.
Joskus voit myös joutua kuljettamaan lastasi bussilla kaverille, ei siinä muu auta. Käy sitten vaikka itse lenkillä tai kaupassa vierailun aikana, jos et edestakaisin viitsi kotona käydä.
Harrastaako lapsesi mitään? Kavereita voi löytyä myös harrastusten kautta.
Joka tapauksessa normaali 7 haluaa piha-aktiviteettejä. Jos ei kavereita ole, pitää vanhempien mennä mukaan. Menkää luistelemaan, hiihtämään, pulkkailemaan tms., ei pihalla ole pakko seiskoskella tumput suorina. Mutta toivottavasti ryhdyt tuumasta toimeen ja autat kaverin löytymisessä! Tsemppiä.
kuskaamiseen. On hankalaa jos ekalla luokalla ei oo kavereita, vaikeata saada myöhemmin. Meilläkin matkaa 8kilsaa mihin kaikki muut asuu ja yritetty jopa myydä talomme tämän takia koska ajetaan "taksia" jatkuvasti, ei menny kauupaksi joten täällä ollaan ja kuskataan.
Pojan paras kaveri meni toiseen kouluun ja tämä selvisi vasta loppukesällä. Aluksi oli tosi yksinäinen koulussakin. Rupesin kutsumaan pojan kavereita meille (siis soitto tai tekstari vanhemmille) ja niin se lähti se ystävystyminen. Olen ollut myös valmis kuskaamaan kun esim. tämä paras kaveri asuu sen verta kaukana, ettei vielä voi kulkea yksin.
Olen yh enkä ole ajatellut, että näin saisin omaa aikaa, vaan että lapsi saa kavereita. Jos on yhdellä lapsella 2 vanhempaa niin ihmettelen todella että olis niin kova tarve omaan aikaan!
eikä ajokorttiakaan ole tullut hommattua?
Missä ap asutte? Meidän poika lähtisi mielellään ja kutsuisi kylään. Löytyisiköhän tätä kautta uusia ystäviä?
Vanhempainillassa kannattaa kysyä listaa muiden vanhempien numeroista. Ne, jotka haluavat, antavat numeronsa. Olen kysynyt yhteystietolistaa aina heti uuden kurssin, koulun tms alkaessa. Opettaja on sitten sellaisen tehnyt heti kun on ehtinyt.
ja uskokaa tai älkää mutta ns poikittaisliikenne on aivan hanurista. Useimmat bussilinjat kulevat 20min välein. Siinä kun myöhästyt edellisestä niin 20min odotat seuraavaa. Ei siinä arkena minnekään kuskailla. Kotona ip-kerosta klo 17, ruokaa ja läksyt ja kello on helposti 18.30. Ei siinä enään kavereille mennä kun nukkumaan pitää mennä viim klo 21. Kaikki aika menee matkoihin.
Mies kulkee työmatkat autolla ja tekee pitkää päivää. Niin ja ajokorttia ei ole ollut mahdollista hankkia ja nyt ei ole rahaa sellaiseen.
Joo olisihan se kivaa kustantaa kavereita leffaan ja vaikka mihin mutta meillä talous ei anna myöten sellaiseen. Ei itsekään käydä.
Itse en omista suksia, luistimia koska yksinkertaisesti vaan inhoan niitä lajeja. Enkä aio hankkia.
On meillä yhteystietolista, mutta vaikka olen kuinka yrittänyt pyytää kylään ja vähillä varoilla järkännyt halloween-juhlat, pikkujuolut ym niin kukaan ei halua tulla. Tai jos tulevat niin leikkivät keskenään ja poikani jää sivusta seuraajaksi, itkuhan siitä tulee. Usein eivät edes halua tulla meille.
Harrastuksia pojalla ei ole, koska ei ole varaa maksaa useita satasia välineistä sekä jäsenmaksut vielä päälle.
Olen aika paljon yrittänyt, mutta meissä on ilmeisesti jotain vikaa kun seura ei kelpaa :(
Kohta en enää jaksa tätä ainaista marinaa.
ap
Itse en omista suksia, luistimia koska yksinkertaisesti vaan inhoan niitä lajeja. Enkä aio hankkia.
jos se nyt asiaa jotnkiin muuttaa...
ap
Muistathan, että lapsesi ei ole pyytänyt saada syntyä sinun lapseksesi, vaan sinä ja miehesi olet vastuullisia siitä, että hän on tähän maailmaan tullut. Ja kun kerran menitte hänet tekemään, niin olisikohan aika unohtaa se omaan napaan tuijottaminen, ja auttaa lapsi elämän alkuun. Lapsesi kuulostaa tosi yksinäiseltä, ja on varmasti matkalla kohti koulukiusatun elämää, jos nyt jo toiset lapset jättävät hänet leikin ulkopuolelle. Ei siihen rahaa tarvita, että kutsuu toisia lapsia kylään, mutta sinun - aikuisen! -tulee ohjata lapsia, jos joku jätetään leikistä pois teidän kotonanne.
Kaikki harrastukset eivät ole kalliita, esim. partio ei maksa paljon ja siellä lasten on helppo saada kavereita.
Ja kyllä, sinun pitää kuskata ja auttaa lastasi ja jopa jaksaa kuunnella sitä marinaakin.
Sinun ei sen sijaan kuulu seistä ulkona pihalla leikkimässä 7-vuotiaan kanssa, mutta mahdollistaa hänelle kaverien saamisen.
Jos koulussa esiintyy tuollaista leikistä poisjättämistä ja kiusaamista, ole aktiivisesti yhteydessä opettajaasi - älä kuitenkaan sillä kärjellä, että lapsen pitää saada kavereita, että sinä saat olla rauhassa.
Kaikenlaiset ihmiset sitä saakin lisääntyä. Sääli pientä poikaparkaa, joka jätetään yksin niin koulussa kuin kotonakin. Koulussa lasten taholta ja kotona oman äidin.. KOska sitähän sinä teet - mariset omasta ajastasi, etkä ole kiinnostunut auttamaan omaa lastasi.
ja uskokaa tai älkää mutta ns poikittaisliikenne on aivan hanurista. Useimmat bussilinjat kulevat 20min välein. Siinä kun myöhästyt edellisestä niin 20min odotat seuraavaa. Ei siinä arkena minnekään kuskailla. Kotona ip-kerosta klo 17, ruokaa ja läksyt ja kello on helposti 18.30. Ei siinä enään kavereille mennä kun nukkumaan pitää mennä viim klo 21. Kaikki aika menee matkoihin. Mies kulkee työmatkat autolla ja tekee pitkää päivää. Niin ja ajokorttia ei ole ollut mahdollista hankkia ja nyt ei ole rahaa sellaiseen. Joo olisihan se kivaa kustantaa kavereita leffaan ja vaikka mihin mutta meillä talous ei anna myöten sellaiseen. Ei itsekään käydä. Itse en omista suksia, luistimia koska yksinkertaisesti vaan inhoan niitä lajeja. Enkä aio hankkia. On meillä yhteystietolista, mutta vaikka olen kuinka yrittänyt pyytää kylään ja vähillä varoilla järkännyt halloween-juhlat, pikkujuolut ym niin kukaan ei halua tulla. Tai jos tulevat niin leikkivät keskenään ja poikani jää sivusta seuraajaksi, itkuhan siitä tulee. Usein eivät edes halua tulla meille. Harrastuksia pojalla ei ole, koska ei ole varaa maksaa useita satasia välineistä sekä jäsenmaksut vielä päälle. Olen aika paljon yrittänyt, mutta meissä on ilmeisesti jotain vikaa kun seura ei kelpaa :( Kohta en enää jaksa tätä ainaista marinaa. ap
lapsi-vanhempi - juttuja, eikä ne niin älyttömiä maksa, uimassa voi käydä, ei sekään ole hirmuisen kallista, jos vaikka 2 kertaa kk kävisitte. Kaupungilla on usein ilmais tapahtumia joissa voi käydä, yhden isomman lapsen kanssa on helppo liikkuakkin. mietin samaa kun joku edellinen, että mikä sua itseäsi kiinnostaa? Jos et itse tykkää luistella niin voithan katsella kun lapsesi luistelee, ja vaikka kengillä olla jäällä, kierrätyskeskus on pullollaan mailoja ja kiekkoja, sieltä saa halvalla.
edes teitte lapsen kun ei tunnu paljoa kiinnostavan? Tai jos oli vahinko niin mikset tehnyt aborttia? Paremmin olisi varmaan mennyt hänellä niin.
olla rauhassa kotona ilman lapsen läsnäoloa?!
Sairausloma on sairastamista varten!
Kannattaa ennenkaikkea miettiä lapsen tarpeita. Ei se poika kiusallaan seuraa kinua.
7v pojasta kyse ja ulos ei mene ikinä yksinään vaikka saisi mennä. Aina kinuaa joko minua tai miestä ulos. Mua ei enää innostais seistä siellä pihalla ja leikkiä ekaluokkalaisen kanssa. Sais sentään hetken aikaa omaa aikaa jos sillä ois jotain kavereita joiden kanssa leikkiä. Nyt vaan nyhjöttää kotona meidän kanssa ja aina saa olla keksimässä sille tekemistä. Ei ole hetkeäkään rauhaaaaaa :( Taidan ottaa ensi viikolla pari saikkupäivää niin saan ainakin olla ihan rauhassa ja tehdä kaikki rästiin jääneet kotityöt.
kannattaisiko miettiä muuttamista, jos jossain niin kaukana kaikesta asutte, että bussikin menee vain 20 min välein ja lähellä ei ole muita lapsia?
Me muutettiin kahden lapsen kanssa vuosi sitten, ja tärkeimpiä kriteerejä asuinalueen valinnassa olivat, että lähikoulu olisi hyvä, ja lapsi voisi mennä siihen, ja että lapsiperheitä näyttäisi olevan alueella muitakin kuin me. Ja tosi tyytyväisiä ollaan, kun pojilla, 6 v ja 8 v on kavereita paljon naapurikaduilla, ja voivat hakea toisiaan ulos ja viettää yhdessä aikaa.
Ymmärrän toki senkin, että äidin tehtävä ei ole leikkiä lapsen kanssa pihalla, mutta kyllä teidän perheen aikuisten pitää nyt vaan tarttua toimeen ja muuttaa olosuhteet sellaisiksi, että lapselle niitä kavereita löytyy, koulusta, harrastuksista ja/tai pihapiiristä.
oletettavasti on aika lähellä, niin eikö siellä koululla ole mitään jonkun seuran tms harrastuksia joissa voisi käydä vaikka viikonloppuisin?
Muistutan myös että seurakunnan koululaisille tarkoitetut kerhot ovat ilmaisia tai tosi halpoja. Niitä on kaikenlaisia kokkikerhoja, sählykerhoja, askartelukerhoja tms, joissa saa kavereita. Kirkkoon ei tarvi kuulua. Soita vain teidän nuorisotoimistoon tai varhaisnuorten toimistoon tai mikä nyt oman seurakuntasi alueella onkaan ja kysy varhaisnuorten toiminnoista. On myös leirejä ja retkiä. Näissä kaikissa saa kavereita ja henkilökunta osaa tutustuttaa toisiinsa "vieraita" lapsia.
Partio myös on halpakin harrastus koska ei siinä tarvitse välttämättä kalliita välineitä hankkia. Itse ollessani yh lapseni kävi partiossa ja se on tervehenkistä normaalia toimintaa, oppii käytännön taitoja ja ennen kaikkea ryhmässä olemista. ei ole mitään solmukoulua pelkästään todellakaan.
Olen samaa mieltä, että sinun TULEE satsata enemmän lapsesi sosiaalistamiseen. Missä ennen koulua olleet päivähoitokaverit on??? Ei kai Helsingissä ole alueita joissa ei mitään naapureita (lapsiperheitä) ole lähimaillakaan? Jospa katselisitten "sillä silmällä" pihoille, jos on yksinäisen näköisiä lapsia niinkutsuisitten vaikka äidin ja pojan teille ihan vaan kahville, ei tarvi hienoja tarjottavia olla. Pelaatte vaikka Afrikan tähteä yhdessä kunnes tutustutte!!!! ÄLÄ LUOVUTA!
että saan tehtyä kaikki rästiin jääneet kotityöt rauhassa. Ei tässä mitään voi tehdä kun yks roikkuu lahkeessa kiinni kun takiainen.
On tässä yritetty hommata kavereita mutta tuo talous ei anna myöten ihan kaikkeen. Ehkä sen on se syy ettei meidän poika kepaa muiden lasten kaveriksi. Ei ole hienoa asuntoa, kahta autoa, kalliit harrastukset ja kalliit vaatteet. Tai sitten se, että olen yrittänyt pitää huolen siitä, että meillä kaikki leikkii kaikkien kanssa. Yleensä sellaisten tilanteiden jälkeen kylässä olleet lapset haluavat kotiin.
Miksi ei äidille suoda hetken rauhaa? Joo, olen lapseni hankkiinut mutta eikö minulla saa olla omaa elämää? Olen järkännyt kutsuja ja vaikka mitä mutta ei, niin ei. Jos ei kavereita löydy niin ei sitten. Ollaan käyty luistelemassa, hiihtämässä ja pulkkamäessä. Pelaamassa jalkapalloa, sählyä, koripalloa ja vaikka mitä. Olisi aan kiva jos poika joskus edes voisi mennä ilamn minua tai miestäni ulos jonkun kaverin kanssa. Eihän se ole tervettä aina nyhjöttää vanhempien kanssa pihalla kuin taapero.
Olen parhaani yrittänyt, jotenkin nyt vaan tuli seinä vastaan tässä hommassa.
ap
Täällä äiti ja poika, jotka haluaisivat tutustua. Olisiko sinulla osoitetta, johon voisin kirjoittaa?
T. nro 9 (jos oikein muistan)
Eikö luokalla ole ketään kaveria, joka voisi tulla teille käymään? Tai poika johonkin? Onko poika yksinäinen, kiusataanko häntä tai onko kyvytön luomaan ystävyyssuhteita?