Lue keskustelun säännöt.
Mihin perustuu usein kuultu väite, että yksityinen tulee julkista halvemmaksi?
08.01.2011 |
Kun minun pieneen järkeeni ei mahdu se, että kun julkinen taho tuottaa palvelun plusmiinusnolla-periaattella ilman velvoitetta tuottaa voittoa, mutta yksityinen taho tarvitsee toimintaan kuluvien rahojen lisäksi omistajille maksettavaa voittoa, niin miten se voisi tulla halvemmaksi?
Kommentit (44)
ranskalaisille. Digita on tulouttanut ulkomaisille omistajilleen noin 40% voittoja. Ja Yle maksaa kiltisti monopoliasemassa toimivalle Digitalle läheysmaksuja vuodesta toiseen.
Tuliko halvemmaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun asiaa on esim. Ruotsissa ja Suomessa tutkittu. Tuo hallinnon vähyys on sitä paitsi silmänlumetta. Mitä olennaisemmasta palvelusta on yksityistämisessä kyse, sitä vankempaa VALVONTAA se vaatii julkiselta puolelta. Eli vaikka se yritys tuottaisikin palveluita sanotaan vaikkapa kymmenen euroa halvemmalla per suorite kuin julkinen, siihen päälle PITÄISI laskea se byrokratia, joka tarvitaan yksityistetyn palvelun tason ja määrän valvontaan. Usein sitä kuitenkaan EI lasketa mukaan kustannuksiin, mikä vinouttaa vertailua. Tavallaan siis julkinen puoli tukee ja subventoi siinä yksityistä tuottamalla osan hallintopalveluista itse! PS: pitkälti tuo on ideologinen valinta. Ja yksityisessä palveluntuotannossa on ISO bisnes, heillä on varaa markkinoida asiaansa asiaa tarkemmin tuntemattomille kunnanvaltuutetuille.
eli ei se markkinointi mitään auta, jos ei osaa laatia asiakirjoja oikein. Ja jos yrityksen omavalvonta on kunnossa, ei julkisella puolella tarvita samaa määrää byrokraatteja kuin nyt.
Yksityisen yrityksen on selvitettävä tulostaan ja toimintaansa. Ja julkisella puolella on valvottava sitä palveluntuotannon tasoa ja kilpailutettava määräajoin homma uudestaan.
Näin ollen todellakin se "byrokratiasäästökin" on suurelta osin silmänlumetta. Byrokratia jakaantuu vaan kahteen paikkaan ja sen ynnääminen on keskivertovaltuutetulle ihan liian vaikea ajatus!
ranskalaisille. Digita on tulouttanut ulkomaisille omistajilleen noin 40% voittoja. Ja Yle maksaa kiltisti monopoliasemassa toimivalle Digitalle läheysmaksuja vuodesta toiseen. Tuliko halvemmaksi?
Yle paikkasi digisiitymän aiheuttamat tappiot viime vuosina...
ei faktoihin.
Talousliberalistien teorioiden mukaan yksityistäminen tulee halvemmaksi, kun tulee kilpailua, joka tehostaa toimintaa. Tosiasiassa kilpailua ei yleensä tule, jolloin yksityinen saa toimia julkissektorilla monopoliasemassa ja nykiä mukavat voitot. Eikä tule halvemmaksi, mutta onpahan toimittu ideologian mukaan. Tämä on nähty mm. terveyskeskuspalveluissa. Kalliimpaa, paskempaa laatua.
Suurin ongelma noissa talousteorioissa on se, että ne mittaavat vain ja ainoastaan rahaa. Kuitenkin kun on kyse esimerkiksi ihmisten hoidosta, pelataan paljon muullakin kuin rahalla. Sellaiset laatuvaatimukset kuten esimerkiksi pitkäaikainen potilassuhde eivät mahdu mukaan, koska potilassuhteen luominen on ns. hukka-aikaa rahalla mitattuna.
ranskalaisille. Digita on tulouttanut ulkomaisille omistajilleen noin 40% voittoja. Ja Yle maksaa kiltisti monopoliasemassa toimivalle Digitalle läheysmaksuja vuodesta toiseen. Tuliko halvemmaksi?
Yle paikkasi digisiitymän aiheuttamat tappiot viime vuosina...
Mutta Yle on joutunut maksamaan Digitalle maksuja jo enemmän kuin mitä sai sen myynnistä. Eli ennemmin olisi kannattanut ottaa lainaa digihommia varten ja maksaa sitä takaisin vaikka tuolla Digitan 40% voitto-osuutta vastaavalla summalla vuosittain...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ranskalaisille. Digita on tulouttanut ulkomaisille omistajilleen noin 40% voittoja. Ja Yle maksaa kiltisti monopoliasemassa toimivalle Digitalle läheysmaksuja vuodesta toiseen. Tuliko halvemmaksi?
Yle paikkasi digisiitymän aiheuttamat tappiot viime vuosina...
Mutta Yle on joutunut maksamaan Digitalle maksuja jo enemmän kuin mitä sai sen myynnistä. Eli ennemmin olisi kannattanut ottaa lainaa digihommia varten ja maksaa sitä takaisin vaikka tuolla Digitan 40% voitto-osuutta vastaavalla summalla vuosittain...
byrokratia 20-miljoonaisen kansan tarpeisiin ja yksityispuolella on työtahti ihan toista luokkaa kuin kunnalla. Kuntaprojekteihin osallistuneena yksityisen yrityksen työntekijänä tiedän tämän.
Lisäksi jos raha ei ole omaa vaan kasvotonta "verorahaa", sen säästäminen ei esim. toimintaa tehostamalla tunnu ollenkaan niin tärkeältä.
Eikä kuntapuolen töitä suunnitella ja seurata ollenkaan samaan malliin kuin muualla. Kuntalaiset saattaisivat kauhistua kun tietäisivät, miten kunnissa toimitaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta en ole kuullut. Panehan linkki kehiin.
Tuossa yksi linkki, jossa mainitaan 40% voitto ja vuosimaksu 35 miljoonaa euroa.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Digitan+voitot+ovat+suomalaisten+tv-l…
Ja wikipedia-sivulla mainitaan myyntihinnoista näin:
"Joulukuussa 2000 YLE myi 141 miljoonalla eurolla 49 % Digitan osakkeista TDF-konsernille"
"Heinäkuussa 2003 YLE myi 133 miljoonalla eurolla 41 % [9] ja tammikuussa 2005 YLE:n hallintoneuvoston päättämällä kaupalla loputkin Digitan osakkeista yhtä lukuun ottamatta TDF:lle."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Digita
Eli näitä lukuja ynnäämällä vuosimaksuja olisi maksettu jo yli myyntihinnan.
Ei tietenkään voida suoraan verrata vuosimaksuja ja myyntihintaan, koska noin puolet vuosimaksuista menee kuluihin, jotka olisi Ylen maksettava vaikka se omistaisi Digitan.
Digitan tapauksessa olisi kannattanut menetellä niin, että valtio olisi luotettavana tahona ottanut "maailmalta" edullista lainaa, lainannut sen edelleen Ylelle. Yle olisi rahoittanut digihankkeen sillä ja maksanut lainan lyhennyksiä ja korkoja Digitan 40% voitto-osuuden verran. Lopulta rahaa olisi kulunut yhtä paljon, mutta Digita olisi edelleen omassa omistuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja se nyt on ihan tilastofakta että palkat on pienemmät yksityisissä päiväkodeissa.
ja siten alemmat palkat. Ruoan laatua (tai määrää) ei myöskään valvota samalla tavalla kuin kunnallisella, ja se voi siksi olla hyvin halvoista aineista koottua.
yksityinen menettää lupansa, jos ei ole oikeaa määrää hoitajia ja jos ruokaa ei ole tarpeeksi. Kunnassa voidaan aina levitellä käsiä ja ihmetellä, yksityisellä ei onnistu.
Jos haluat että kaikki on julkista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuta venäjälle Jos haluat että kaikki on julkista
Eikös siellä ole jo epämääräisissä olosuhteissa siirretty kaikki neuvostoajan omaisuus yksityisille veijareille?
julkisella ja yksityisellä? Minä olen. Siinä se syy on. Julkisella puolella 'työntekijät' ovat kuin suojatyöpaikassa tai lepolomalla keuhkoparantolassa. Yksityisellä ei ehdi kahvitunteja pitää eikä ylityötunteja lasketa, kun projekti on pakko saada läpi. Siinäpä mielestäni se syy.
Ja itse viihdyn paremmin yksityisellä. Siinä on tekemisen meininki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis on tietysti erilaisia työpaikkoja, mutta näin mun alalla.
Tutkimuksetkaan eivät tue väitettä. Taloustieteen kannalta ongelma on, että nuo hokemat lähtevät oletuksesta että markkinataloudessa toimii täydellinen kilpailu sen tiukimpien teoreettisten edellytysten vallitessa. Näin ei käytännössä koskaan ole.
Voittoahan yksityinen tahtoo aina. Yksityiseltä sektorilta kannattaisi sen sijaan opetella tehostamista: löysät pois. Ja organisaatio tehokkaammaaksi. Kyllä taas poltettiin terveysasemalla verorahoja, kun näin kymmenen sairaanhoitajaa joista kukaan ei ottanut vastaan, koska kaikki olivat kokoontuneet juoruilemaan läjään ennen kuin lähtivät koulutukseen. Kaikki. Samaan aikaan.
Analysoittepa aika fiksustikin asiaa. Ihan käytännön seikkana lisäisin, että henkilöstökuluissa voi alasta riippuen tulla todella paljon säästöä.
Moni yksityisen puolen firmoistakin on ulkoistanut esim. siivouspalvelut. Kunnan siivoojaa saa siivousfirman työntekijään verrattuna 38 päivän vuosiloman, vakituisen työsuhteen, 1-3 päivän sairaspoissaolot omalla ilmoituksella, palkan vuosisidonnaisia lisiä työkokemuksen pituuden lisäksi. Siivoojien keski-ikä on lähempänä viittäkymmentä, ja paljon sairasteleva tai lähes työkyvytön saa pitää työpaikkanaa. Siivousfirmassa työntekijät ovat parikymppisiä ja vaihtuvuus suuri. Työ saatetaan tehdä vaikka vuokratyönä, eikä sairastelijoiden työsuhteita jatketa.
Omalla työpaikallani kevyessä toimistotyössä on joitakin suoranaisia suojatyöpaikkoja ja organisaation monimutkaisuutta. On kohta eläkkeelle siirtyviä pasianssin pelaajia vakivirassa, mutta myös nika limassa töitä painavia pienipalkkaisia akateemisia pätkätyöläisiä.
että entistä suurempi osa kustannuksesta uitetaan palvelun käyttäjän maksettavaksi.
Olen kunnalla töissä (juu, parjatkaa vain) päiväkodissa, ja kyllä muuten kaipaan kunnon laitosapulaisia joita ennen oli!
He hoitivat kuravaatteiden pesun, siivosivat oikeasti ja kunnolla, pitivät huolen lakanoiden vaihdosta jne. Ja me saimme keskittyä siihen mistä meille maksetaan. Nimittäin lastenhoitoon. Nykyisin jokainen lastentarhanopekin kuuraa nurkkia, vaihtaa pissalakanoita, pesee kuravaateläjää jne. siinä samalla yrittää katsella lasten perään.
Siivouksen taso on ROMAHTANUT. Jatkuvasti saa olla itse oman työnsä ohella fiksailemassa surkeaa työnjälkeä. Ja tarkoitan surkealla siis SURKEAA.
eli ei se markkinointi mitään auta, jos ei osaa laatia asiakirjoja oikein. Ja jos yrityksen omavalvonta on kunnossa, ei julkisella puolella tarvita samaa määrää byrokraatteja kuin nyt.