Mihin perustuu usein kuultu väite, että yksityinen tulee julkista halvemmaksi?
Kun minun pieneen järkeeni ei mahdu se, että kun julkinen taho tuottaa palvelun plusmiinusnolla-periaattella ilman velvoitetta tuottaa voittoa, mutta yksityinen taho tarvitsee toimintaan kuluvien rahojen lisäksi omistajille maksettavaa voittoa, niin miten se voisi tulla halvemmaksi?
Kommentit (44)
Julkisella puolella 'työntekijät' ovat kuin suojatyöpaikassa tai lepolomalla keuhkoparantolassa. Yksityisellä ei ehdi kahvitunteja pitää eikä ylityötunteja lasketa, kun projekti on pakko saada läpi. Siinäpä mielestäni se syy.
Siis jätetään väliin lain ja TES:n mukaiset ylityökorvaukset ja kahvitauot? Eli työntekijöiden selkänahasta haetaan säästö?
Siivousfirmassa työntekijät ovat parikymppisiä ja vaihtuvuus suuri. Työ saatetaan tehdä vaikka vuokratyönä, eikä sairastelijoiden työsuhteita jatketa.
Ja hyväksikäytetään nuoria työntekijöitä minimipalkalla pätkätyössä?
Olen kunnalla töissä (juu, parjatkaa vain) päiväkodissa, ja kyllä muuten kaipaan kunnon laitosapulaisia joita ennen oli!
He hoitivat kuravaatteiden pesun, siivosivat oikeasti ja kunnolla, pitivät huolen lakanoiden vaihdosta jne. Ja me saimme keskittyä siihen mistä meille maksetaan. Nimittäin lastenhoitoon.
Samaa älyttömyyttä firmoissa, joissa kallispalkkaiset insinöörit yms. joutuvat tekemään entisajan sihteerien työt mm. matkavaraukset. Ja kuluttavat siihen enemmän aikaa kuin sihteeri ja työaika on vielä paljon kalliimpaa kuin sihteerin työaika.
Eli terveen järjen mukaan kannattaisi siirtää nämä tehtävät pienempipalkkaiselle ammattitaitoiselle sihteerille ja antaa insinöörin tms. hoitaa se työ, johon heidät on palkattu.
Siivousfirmassa työntekijät ovat parikymppisiä ja vaihtuvuus suuri. Työ saatetaan tehdä vaikka vuokratyönä, eikä sairastelijoiden työsuhteita jatketa.
Ja hyväksikäytetään nuoria työntekijöitä minimipalkalla pätkätyössä?
En sanonut, että on oikein, mutta on varmasti halvempaa. Kun jään äitiyslomalle, saan täyden palkan neljältä kuukaudelta ja työnantajan on palkattava sijainen. Tällaiset edut tulevat kalliiksi työnantajalle. Ei se keikkalääkäri tai siivousfirman palkkalistoilla oleva saa samanlaisia etuja.
totta, että julkisen puolen touhu on tehotonta kahvittelua? Onhan siellä tehostettu ja pistettu porukkaa pihalle/eläkkeellä jääneiden tilalle jätetty palkkaamatta uusia.
Taitaa olla enempi legendaa menneiltä ajoita tuo julkisen parjaaminen. Nykyään taidetaan leimata tehottomaksi, jos ehtii pitää sopimuksen mukaisen kahvitauon täysimittaisena !!
Ja taloudenhoidossa ylipäätään. Julkisenpuolen todellisia kustannuksia ei tiedetä . Jos kunnan sosiaalitoimi saa budjetissa 100 yksikkö rahaa ja kuluttaa 120 yksikköä rahaa tarvitsee siten lisää rahaa ja samalla heitä syytetään tuhlailusta. Mutta syy ylitykselle olikin 2 vuotta sitten tehty 20 yksikön säästö terveydenhuollossa. Sillä vähennettiin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon toimia. Mikä oli lopulta säästö ja mikä todellinen kulu. Kukaan ei nää suurta kuvaa ja sitten kun joku helppoheikki osaa laittaa hienot luvut powerpointtiin niin kuntapäättäjät on ihan vau. Joo ulkoistetaan sosiaalitoimi kun yritys tekee sen 100 yksiköllä eikä tuhlaile. Niin ja laskelmissa ei oteta huomioon ikinä sitä työtä jota ei ilmoiteta. Ostetaan siivousta, mutta oikeasti halutaan siivousta ja juttuseuraa esim vanhuksilla. Ja sitten haukutaan kun ulkoistettu on huonompaa kun ne ei paijaa ja juttele. Siellä tarjouksessa ei ollut sille erillistä momenttia...
Analysoittepa aika fiksustikin asiaa. Ihan käytännön seikkana lisäisin, että henkilöstökuluissa voi alasta riippuen tulla todella paljon säästöä.
Moni yksityisen puolen firmoistakin on ulkoistanut esim. siivouspalvelut. Kunnan siivoojaa saa siivousfirman työntekijään verrattuna 38 päivän vuosiloman, vakituisen työsuhteen, 1-3 päivän sairaspoissaolot omalla ilmoituksella, palkan vuosisidonnaisia lisiä työkokemuksen pituuden lisäksi. Siivoojien keski-ikä on lähempänä viittäkymmentä, ja paljon sairasteleva tai lähes työkyvytön saa pitää työpaikkanaa. Siivousfirmassa työntekijät ovat parikymppisiä ja vaihtuvuus suuri. Työ saatetaan tehdä vaikka vuokratyönä, eikä sairastelijoiden työsuhteita jatketa.
Lisäksi monissa työehtosopimuksissa myös siivoojien palkat olivat sellaisia, että niillä tuli toimeen.
Nykyisin siivooja ja samoin myös kiinteistöhuoltaja (entinen talkkari) on töissä vain sen ajan, mitä sovittujen töiden teko vaatii. Siinä ei ole aikaa tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Ennen vikakohteet korjattiin ennen kuin vahinkoa ehti tapahtua, nykyisin korjaukset tehdään vahingon jälkeen. Raporteissa näkyy hienosti, kuinka siivouskulut ovat pienentyneet, mutta sitten ihmetellään, miten korjauksiin menee ihan tolkuttomasti rahaa.
kun ainoa mittari on raha, mitä tapahtuu:
- laatu huononee (koska aikaa kunnolliseen siivoamiseen ei enää ole)
- työntekijöiden tilanne huononee (vakipaikan sijaan tuntityöläisiä minimipalkalla, ei lomia, ei taukoja)
- siivousfirma menestyy
- palvelun ostaja maksaa siivouksesta ehkä vähemmän
Eli periaatteessa jos vain säästöä halutaan, siivous ehkä kannattaakin ulkoistaa. Jos taas halutaan pitää laatu samana kuin jos olisi siivooja omilla palkkalistoilla, hmm, enpä usko että onnistuu halvemmalla.
totta, että julkisen puolen touhu on tehotonta kahvittelua? Onhan siellä tehostettu ja pistettu porukkaa pihalle/eläkkeellä jääneiden tilalle jätetty palkkaamatta uusia.
Taitaa olla enempi legendaa menneiltä ajoita tuo julkisen parjaaminen. Nykyään taidetaan leimata tehottomaksi, jos ehtii pitää sopimuksen mukaisen kahvitauon täysimittaisena !!
Suomen suurimman ja kolmanneksi suurimman kaupungin ja HUSin toimintatapoja seuranneena olen kyllä tuota mieltä. Mutta eihän mun kommentti tietenkään mitään merkitse, kun palsta on täynnä kunnan palkkalistoilla olevia, jotka on tietenkin tasan päinvastaista mieltä.
totta, että julkisen puolen touhu on tehotonta kahvittelua? Onhan siellä tehostettu ja pistettu porukkaa pihalle/eläkkeellä jääneiden tilalle jätetty palkkaamatta uusia.
Taitaa olla enempi legendaa menneiltä ajoita tuo julkisen parjaaminen. Nykyään taidetaan leimata tehottomaksi, jos ehtii pitää sopimuksen mukaisen kahvitauon täysimittaisena !!
Suomen suurimman ja kolmanneksi suurimman kaupungin ja HUSin toimintatapoja seuranneena olen kyllä tuota mieltä. Mutta eihän mun kommentti tietenkään mitään merkitse, kun palsta on täynnä kunnan palkkalistoilla olevia, jotka on tietenkin tasan päinvastaista mieltä.
Ei siellä ainakaan sairaanhoitaja/lääkäri-porukalla juuri taida luppoaikaa olla. Kenties hallinnossa sitten?
Jos firma kaatuu työntekijöiden laiskuuteen, uutta hommaa voi olla hankala saada. Julkisella puolella taas tätä huolta ei ole ja jos kustannustehokkuutta parannetaan, se tehdään juuri niiden työntekijöiden kustannuksella, jotka eniten tekevät.
...ja puutteelliseen mikrotalousteoreettiseen ymmärrykseen.
Esim. kunnalla on päivähoidossa jos jonkinlaista johtajaa, päällikköä, aluepäällikköä jne. kun yksityisellä samoihin tehtäviin riittää joskus jopa 1 henkilö. Ei ole moniportaista organisaatiota jne.
Esim. kunnalla on päivähoidossa jos jonkinlaista johtajaa, päällikköä, aluepäällikköä jne. kun yksityisellä samoihin tehtäviin riittää joskus jopa 1 henkilö. Ei ole moniportaista organisaatiota jne.
Onko sitten täysin mahdotonta yksinkertaistaa julkisen puolen hallintokoneistoa kevyemmäksi? Vai onko siellä jotain ikiaikaisia TES:sejä kuten finnairilla, joka pakottaa jatkossa siirtämään toimintaa muille yhtiöille, joilla on nykyaikaa paremmin vastaavat TES:it.
kun asiaa on esim. Ruotsissa ja Suomessa tutkittu.
Tuo hallinnon vähyys on sitä paitsi silmänlumetta. Mitä olennaisemmasta palvelusta on yksityistämisessä kyse, sitä vankempaa VALVONTAA se vaatii julkiselta puolelta. Eli vaikka se yritys tuottaisikin palveluita sanotaan vaikkapa kymmenen euroa halvemmalla per suorite kuin julkinen, siihen päälle PITÄISI laskea se byrokratia, joka tarvitaan yksityistetyn palvelun tason ja määrän valvontaan. Usein sitä kuitenkaan EI lasketa mukaan kustannuksiin, mikä vinouttaa vertailua. Tavallaan siis julkinen puoli tukee ja subventoi siinä yksityistä tuottamalla osan hallintopalveluista itse!
PS: pitkälti tuo on ideologinen valinta. Ja yksityisessä palveluntuotannossa on ISO bisnes, heillä on varaa markkinoida asiaansa asiaa tarkemmin tuntemattomille kunnanvaltuutetuille.
ja siten alemmat palkat. Ruoan laatua (tai määrää) ei myöskään valvota samalla tavalla kuin kunnallisella, ja se voi siksi olla hyvin halvoista aineista koottua.
ja siten alemmat palkat. Ruoan laatua (tai määrää) ei myöskään valvota samalla tavalla kuin kunnallisella, ja se voi siksi olla hyvin halvoista aineista koottua.
yksityinen menettää lupansa, jos ei ole oikeaa määrää hoitajia ja jos ruokaa ei ole tarpeeksi. Kunnassa voidaan aina levitellä käsiä ja ihmetellä, yksityisellä ei onnistu.
Halpenivatko siivouskulut kun homma annettiin firmoille -Ei, jos tavoitteena on sama siisteystaso kuin ennen
jne jne
Esimerkiksi julkinen terveydenhoito on huomattavasti tehokkaampaa ja halvempaa kuin yksityisten toimijoiden.
No se perusajatus on se, että yksityisen työ on tuottavampaa. Ja sen voin kyllä uskoa. Ainakin ihan omassa julkisessa päiväkodissa kaikki raportointi sun muu on kyllä pois lasten hoidosta.
Julkisen sektorin tehostamisen esteenä on suuret ikäluokat ja poliittiset asenteet. Ihan järjellä ajatellen samalla koneistolla voitaisiin pyörittää aika lailla isompaakin kansakuntaa.
muuten ollaan tilanteessa, missä päivähoito jo nyt on ollut vuosia, eli että palvelua väärinkäytetään: lapsia pidetään hoidossa turhan takia. Ja verovelvolliset maksaa.
Sairaanhoidossa jne. toki kunta voi kompensoida kuluja, mutta kyllähän monissa tapauksissa voisi kyseenalastaa, onko kunnan todella "tuotettava" ja "tarjottava" juuri sitä "palvelua" asukkailleen. Esimerkkinä osallisuus urheiluhalleista.