Lue keskustelun säännöt.
Perintöasiaa, kumppanin lapset edellisestä liitosta....
08.01.2011 |
Eli ajatellaan että tilanne olisi vaikka tämä(ei siis ole todellinen tilanne, yksinkertaistan tätä vähän):
Perin isäni hänen kuoltuaan, hän jätti minulle vaikkapa metsätilan, arvo n. 40 000 e. Sittemmin olen mennyt naimisiin ja meillä on yhteinen lapsi. Miehellä ei ole mainittavampaa omaisuutta. Kumppanin edellisestä liitosta on kaksi aikuista lasta.
Jos kumppanini kuolee, niin onko nuo edellisen liiton lapset jotenkin oikeutettu perimään jotain osaa tuotasta minun nimissäni olevaa metsätilasta, koska eikös avioliitossa omaisuudesta tule yhteistä?
Kommentit (33)
omaisuutenne lasketaan yhteen ja sitten puolet siitä on miehesi omaisuutta ja puolet sinun. Miehesi lapset sitten perivät miehesi puolikkaan.
Eli jos sinun omaisuutesi on tuo 40000 euroa ja miehesi 10000, niin yhteinen omaisuutenne on 50000 euroa. Puolet siitä on sinun ja puolet eli 25000 miehesi. Miehesi lapset perivät siis sen 10000 euroa + 15000 euroa joka täytyy irroittaa tuosta metsäomaisuudesta jos muuta ei ole. Taasen jos juttu menee toisin päin, miehelläsi on 110000 ja sinulla 40000, niin yhteinen omaisuutenne on 150000, josta miehesi lapset saavat perintönä 75000 ja sinä (saat pitää) sen 40000 + lisää 35000 "miehesi omaisuudesta". Et siis kuitenkaan perintönä vaan oliko oikea termi tasinkona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska eikös avioliitossa omaisuudesta tule yhteistä?
No ei tule. Se mitä olet omistanut ennen avioliittoa on edelleenkin sinun, eikä miehesi. Samoin jos hankit jotain itse avioliiton aikana tai saat perinnöksi, on sekin sinun. Ei avioliitto muuta näitä omistussuhteita.
Tälläistä mielikuvaa minulla itsellänikin oli.
Jos teillä ei miehesi kanssa ole avioehtoa. samoin jos eroaisitte miehesi saisi puolet tuon tilan arvosta tai tilasta...
Eli jos miehesi kuolisi, niin perinön jako tapahtuisi niin että saisit itse pitää puolet yhteisestä omaisuudestanne(oman osuutesi), toinen puoli (miehen omaisuus) menisi jaettavaksi miehen jälkeläisille. Eli metsätila jaettaisiin ensin kahtia, sitten miehen puoli kolmeen osaan lapsille. Noin yksinkertaistetusti:D
Jos tahdot tilan pitää itselläsi ja vain omalla biologisella jälkeläiselläsi niin avioehtoa väsäämään:)
Avioeron varalta se on jo suojattu isän toimesta.
omaisuutenne lasketaan yhteen ja sitten puolet siitä on miehesi omaisuutta ja puolet sinun. Miehesi lapset sitten perivät miehesi puolikkaan. Eli jos sinun omaisuutesi on tuo 40000 euroa ja miehesi 10000, niin yhteinen omaisuutenne on 50000 euroa. Puolet siitä on sinun ja puolet eli 25000 miehesi. Miehesi lapset perivät siis sen 10000 euroa + 15000 euroa joka täytyy irroittaa tuosta metsäomaisuudesta jos muuta ei ole. Taasen jos juttu menee toisin päin, miehelläsi on 110000 ja sinulla 40000, niin yhteinen omaisuutenne on 150000, josta miehesi lapset saavat perintönä 75000 ja sinä (saat pitää) sen 40000 + lisää 35000 "miehesi omaisuudesta". Et siis kuitenkaan perintönä vaan oliko oikea termi tasinkona.
Ymmrsin itse vähän liian myöhään kirjoitettuani jutun. t. nro 4.
Ei tarvitse jakaa omaa omaisuuttasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otetaanpa ihan rauhallisesti. Oletat siis, että miehesi on siis aviomiehesi ja hän kuolee ja sinä jäät eloon. Tällöin sinä olet rikkaampi ja saat lesken tasinkoprivilegin mukaan kyllä pitää omaisuutesi.
Jos sinä taas kuolet, niin sinut perii teidän yhteinen lapsenne ja mies saa tasinkona puolet omaisuudestasi (olettaen että teillä ei siis avioehtoa).
Jos sinä ja teidän yhteinen lapsenne kuolette ensin ja sitten kuolee sinun miehesi, niin miehesi on perinyt silloin sinun koko omaisuutesi ja siinä vaiheessa, jos mies kuolee, niin hänen omaisuutensa menee taas hänen lapsilleen eli tällä tapaa omaisuutesi voi mennä miehesi lapsillekin. Mikäli tämä miehesi lapsi vielä kuolee, niin hänet taas perii hänen äitinsä, joten parhaassa tapauksessa omaisuutesi voi mennä jopa miehesi exälle. Tietysti erittäin harvinainen tapaus, koska täytyisi juuri tässä järjestyksessä kuolla teidän.
Kaikille uusperheellisille suosittelen kyllä avioehtoa ja testamenttia, sillä vanha lainsäädäntö ei välttämättä kohtele kaikkia ihan oikein näissä uusperheissä.
Tosiaan on niin, että vaikka avioliitossa kummankin omaisuus on omaa, avioliiton päättyessä (on se sitten koulema tai ero) omaisuutta jaetaan siten, että voi joutua maksamaan toiselle tasinkoa.
Voit joko suojata omaisuuden avioehdolla tai tässä kuvitellussa tilanteessa isäsi voisi asettaa testamentilla (tai jos antaa elinaikanaan niin lahjakirjalla) sellaisen ehdon, että puolisolla ei ole tähän omaisuuteen avio-oikeutta. Moni vanhemmista tekee näin eli lapsensa puolesta tekee sen suojauksen nimeämällä perinnön tai lahjan sellaiseksi, ettei siihen sovelleta avio-oikeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa soittaa lakimiehelle ja varmistaa. Tietääkseni pelkkä eron takia pois sulku ei riitä jos kyseessä onkin kuolema. Se pitää määritellä erikseen ehtona. Varmin tapa on teidän keskenäinen avioehto.
testamenttiinsa, että ei jää mun miehelle. Eli voi tehdä myös niin, eikä sun tartte "suututtaa/pahoittaa mieltä" sun mieheltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli ei, puolison lapset eivät peri sinun metsätilaasi vaikka heidän isänsä kuolisi. He perivät vain isänsä omaisuuden.
ellei toisin ole avioehdossa (tai vaikka testamentissa - siis perinnön jättäjän testamentissa) sovittu.
Minulla oli jo ennen avioliittoa yksi lapsi. Tehtiin siis avioehto, jossa kummankin perintönä saama omaisuus pysyy puolison omana omaisuutena. Näin sovittiin siksi että miehelle saattaa olla perintö tulossa hänen isosedältään. Itse en tule perintöä saamaan: isä kuoli jo ja äiti toivottavasti ymmärtää käyttää rahat itse.
Tosin, nyt kun tyttäreni on jo aikuinen, mies saattaa adoptoida hänet, mikäli tyttö siihen suostuu. Silloin kaikki perheen lapset olisivat tasapuolisessa asemassa riippumatta siitä, kumpi vanhemmista kuolee ensin.
Nää on aika monimutkaisia juttuja. Oon vaan huomannu :O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa siis ihan oikeasti miettiä tarkkaan ja vatvoa noita kuolin järjestyksiä!!!
olen eronnut ja minulla on yksi lapsi. Tein testamentin tämän takia että jos kuolin järjestys on esim. auto-onnettomuudessa niin että minä kuolen ekana ja sitten tyttöni niin exälle menee minun omaisuuteni, koska tyttö perii minut ja äiti perii tytön. Testamentissani on seuraavasti: tyttöni saa omaisuuteni vasta 25 vuotiaana omakseen ja kuolin pesääni hoitaa siskoni(myös edunvalvoja) ja jos tyttöni kuolee ennen kahtaviittä on koko omaisuus on siskoni (tietysti sana muodot jne ovat testamentin päteviä= ammatilainen tehnyt)
testamenttia voi muuttaa vaikka joka päivä/tilanteen mukaan, itse meinaankin muutella sitä mukaan kun tyttöni kasvaa, tosin nyt ei tarvitse vielä pitkään aikaan kun on vasta 5 vee.
Myös mietin tätä asiaa kun meillä oli uusio perhe, omaisuuteni/perintöni olisi voinut mennä silloisen vaimon exälle!!! kuolin järjestys seuraava: minä, lapseni, lapseni äiti(vaimo) ja sitten vaimoni lapsi ekasta suhteesta jolloin tämän isä perii tämän, kuulostaa mahdottomalta mutta kuitenkin mahdollisesta!!!
testamettia kehiin jolloin katkaisette omaisuuden menemisen ainakaan lasta/vaimoa pidemmälle!
kannattaa tarkistaa sananmuoto. Jos siinä mainitaan nimenomaan avioero, niin ei suojaa kuolemantapauksessa menemästä miehellesi ja sitä kautta hänen lapsilleen. Jos on vain maininta, että ei koske puolisoa, niin se tarkoittaa sekä avioeroa että kuolemantapausta, ja näin ollen metsätila pysyy omilla lapsillasi.
Suosittelen silti testamenttia/avioehtoa. Teillä on varmasti paljon omaisuutta jossakin vaiheessa jaettavana (esim. talo, mökki, rahaa jne). Testamentilla voitte määrätä esim. jäljelle jääneen hallitsemaan omaisuutta omaan kuolemaansa asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vielä vanhempia päiviä käyvän naisen kanssa. He eivät tehneet avioehtoa tai testamenttia. Isäni oli jo aiemmin antanut ennakkoperintönä kotitilansa minulle ja veljelleni.
Vaimolla oli maalaistalo ja paljon metsää.
Vaimo kuoli ja isäni sai puolet maatalosta ja metsistä.
Isäni kuoli ½ vuotta myöhemmin ja me perimme veljeni kanssa tuon puolikkaan maatalon ja metsät.
Ette voi kuvitellakkaan kuinka vihainen oli sen vaimon tytär.
Tehkää avioehto tai testamentti.
Mulla ei olisi tainnut oma moraali kestää...
Aika härskiä, minun mielestäni - vaikka lain kirjaimen mukaan menikin.
turvata omaisuutensa avioehdolla tai testamentilla.
Elämä on!
Eivät voi kuvitellakaan että perintö menisi muille kuin omille rintaperillisille.
Ilmeisesti sinuakin - tuon toiselta "anastetun" omaisuuden - perintönä saanutta hiukan nolottaa oman moraalin löyhyys.
Itse en varmaankaan olisi pystynyt moiseen, jonkinlaista selkärankaa täytyy löytyä.
Isä oli heidät aikoinaan tunnustanut mutta muuten eivät toisiaan tunteneet. Hyvin noille lapsille kelpasi 1/4 osat isän perinnöstä vaikka mun mielestä olisivat voineet kyllä kieltäytyä perinnöstä. Jos minä nyt perisin jotain niin tasan en miettisi olisiko se moraalisesti oikein. Laki on laki. Täälläkin monella kirjoitajalla on ihan väärä käsitys. Jos paperilla ei ole mitään niin puoliksi menee. Ainakin sillä rikkaammalla kuolleella.
No ei tule. Se mitä olet omistanut ennen avioliittoa on edelleenkin sinun, eikä miehesi. Samoin jos hankit jotain itse avioliiton aikana tai saat perinnöksi, on sekin sinun. Ei avioliitto muuta näitä omistussuhteita.