Mitä tarkoittaa jos mies sanoo suhteen alussa naiselle, ettei tämä tarvitse käydä töissä?

Minä löydän siitä vain negatiivisen viestin; naisen paikka on kotona, hoitaa koti ja lapset, olla altis miehen palveluksille. Onhan se eräs keino alistaa naista.



Mutta mikäs siinä, jos nainen siihen suostuu.

Itselläni nousi karvat pystyyn, kun eräs iäkkäämpi tuttava kertoi miehensä sanoneen aikanaan näin. Vaimo jäi sitten kotiin, miehellä oli erittäin pieni palkka ja perhe köyhä. Pahimmalta kuitenkin tuntui, kun vaimolle oli jossain vaiheessa tullut urahaaveita tietylle alalle, ja mies oli tyrmännyt ne. :(

Ajattelisin, että taloudellista pakkoa ei ole käydä töissä.



Tietenkin asiayhteys ja ilmaisutapa vaikuttaisivat miten ilmaisun ottaisin, mutta tuo tuli ensimmäisenä mieleeni. Eli ei negatiivinen ilmaisu.

nyt se on minulle huojennus ja arvonnousu. Mies tekee palkkatyön, minä kotityö, raha ei ole korvamerktty mitenkään. Oikeastaan minä olen se, joka sitä käyttää.



Miehen sanat tarkoittavat sitä, että hänkin näkee hyväksi vaihtoehdoksi minun "kotirouvuuteni". Hän ei myöskään rajoita mitenkään menojani ja harrastuksiani, eli ei kahlitse mustasukkaisuudella.



- Hitto, mullahan on ihan saakelin hieno mies...

Rehellisesti sanoa, ettet ollut varma mitä hän tarkoitti ja kysyä enemmän. Toisaalta voi tosiaan olla joku kotiorjaa vaille oleva, mutta saattaa myös olla se "super ihana tyyppi", joka jostain syystä (omaa kokemusta, lähipiirin kokemuksia?) osaa arvostaa naista, joka on lasten kanssa kotona ja on valmis maksamaan sen omista tuloistaan. Erityisesti, jos on haaveena useampi lapsi.

Itse en helpolla jäisi toisen elätettäväksi ellen olisi varma, että ajatus todella on hyvä ja halutessani voisin jatkaa normaalisti töissä.

Sinänsä kumma, että tollainen mies heti täällä teilataan, kun sellaisen perään täällä jatkuvasti itketään. Kun mies ei suostu naisen kotona oloon talouden vuoksi...

jo pelkästään siitä, että mies kuvittelisi minun haluavan kotirouvaksi. Ei nimittäin ole ihan minun juttuni tässä elämässä! Lapset olen kyllä hoitanut kotona alle 2-v., mutta ajatuskin "kotihengettäreksi" jäämisestä saa juoksemaan toiseen suuntaan...

että sain tehdä väitöskirjan rauhassa miettimättä rahaa. Töitä tein, kun siltä tuntui, kokopäiväiseen työsuhteeseen en ole vieläkään palannut.

vähän vaikea sanoa pelkästään tuon perusteella ilman, että tietää miehen luonteesta mitään.



Mutta kyllä minä lähden siitä olettamuksesta, että voi sanoa ihan hyvää hyvyyttään. Kenties saanut lapsuudesta sen vanhan "perinteisen" mallin, että mies hoitaa taloudellisen puolen ja nainen kodin. Eikä sitten putkiaivoillaan osaa edes ajatella sitä vaihtoehtoa, että nainen ei välttämättä niin haluakaan. Tai millainen itse olet, haluatko käydä töissä vai antanut miehelle sen kuvan, että viihtyisit ns. Kotirouvana ja tämä sitten on sen luontoinen, että se passaa hänelle.



Mutta toki voin olla väärässäkin. Riippuu tosiaan niin paljon siitä, millainen mies on muuten luonteeltaan ja elämänarvoiltaan.

mitä se sitten kertoo, jos mies olettaa, että naisen suurin halu on olla käymättä töissä?



Itse en jatkais tuollaista suhdetta.