Onneksi minulla ei ollut nettiäitiyttä silloin 91-95

kun sain ensimmäiset kolme lastani. En tuntenut itseäni missään vaiheessa liian nuoreksi, liian tyhmäksi, liian monen lapsen äidiksi, vaikka sainkin lapseni 20-25 -vuotiaana. En tuntenut itseäni yhtään tyhmäksi koulun vanhempainilloissakaan, vaikka olin nuorin äiti ja vanhimmat viidenkymmenen hujakoilla. Miten me mahduimme samaan luokkahuoneeseen silloin?



En pitänyt kummallisena sitäkään, että joku tuli äidiksi 18-vuotiaana tai yli 40 vuotiaana. Se kyllä huvitti, että odotin yhtäaikaa parhaan kaverini äidin kanssa, hän oli silloin 43v! Meistä tuli kaverit sillä hetkellä myös.



Nykyään on taatusti kamalaa olla nuori odottaja, jos eksyy vauvapalstoille. Tämä provosoinnin, tuomitsemisen, länkytyksen ja ilkeilyn määrä on ihan järjetön. Keneltäkään ei saa kysyä niitä "tyhmiä" peruskysymyksiä, joita itse saattoi nuorena äitinä kysyä muilta naisilta tai äidiltään. Luin myös vauvalehdet kannesta kanteen.



Onneksi itsetunto oli kohdallaan kun myöhemmin sain "vanhana äitinä" iltatähtöseni. En enää satuta itseäni tyhjänpäiväisestä räksyttämisestä niin helposti.



Kamalaa... miksi täällä ollaan niin usein niin ilkeitä?