Lue keskustelun säännöt.
Huoli 2v:n yöparkaisuista.
04.01.2011 |
Esikoisemme parahtelee unissaan lähes joka yö, eli kesken unen päästää voimakkaan parahduksen joka kuulostaa itkulta/säikähdykseltä. Olen ajatellut että näkee unia ja että liittyy ikäkauteen kun mielikuvitus kehittyy ja usein unet vilkastuu jne, mutta kuulin että voi viitata myös esim. epilepsiaan tai uniapneaan. :/
Onko teidän pari-vuotiailla ollut vastaavaa? Mistä johtunut? 2v-neuvola oli jo, enkä tullut tästä asiasta siellä maininneeksi. Nyt huolettaa kovin.
Kommentit (9)
Meillä lapsi nukkuu yleensä vieressä, ei siis ole siihen liittyvää. Hyvä jos teillä parahtelut loppuu vieressä nukkuessa. :)
t. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja saaneet osa ihan yöllisiä kauhukohtauksiakin juuri parinvuoden iässä. Mielikuvitus ja ilmeisesti tätä kautta myös unet vilkastuvat ja kehittyvät. En olisi huolissani. Myös kipeinä ollessaan (nuhaa, yskää) saattavat parahdella.
T. Neljän äiti
Toivottavasti tämäkin liittyy juuri kehitykseen. Lohduttavaa kuulla että muillakin, ja vielä useamman lapsen kohdalla sama asia. :)
t. Ap
jonkun aikaa, sitten lopetti ja nukkui rauhallisesti.
meillä tyttö sai tossa iässä ihan kamalia kauhukohtauksia öiseen aikaan, huusi niin, että naapurit varmaan luuli sitä tapettavan - tosi iloinen ja vilkas tohottaja päiväsaikaan ja sammui unille kun saunalyhty, nukkui myös tosi sikeästi
myöhemmällä iällä käveli unissaan ja vieläkin juttelee
ihana, reipas ja terve tyttö 12v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toisinaan parahtelee itkuun, on siis unessa mutta itkee. useimmiten silittely auttaa, joskus täytyy ottaa syliin. nukkuu vieressä, tissiä ei ole huolinut enää pariin kuukauteen, tissi lohdutti aiemmin. lääkärin mukaan itku/parku liittyy siihen, että lapsi siirtyy univaiheesta toiseen, toiset vaan kuulemma ovat herkempiä nukkujia... kivaa se ei ole, mut pitäis mennä ohi kun kasvaa...
Huojentavaa kuulla, että tätä yölevottomuutta on muillakin. Jospa tämä menisi ohi aikanaan. Tsempitykset yöparkujien vanhemmille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varsinkin esikoisella oli noin 2-vuotiaana yöllisiä kauhukohtauksia liki joka yö. Yleensä alkoi huutaa ja riehua noin tunnin parin päästä nukahtamisesta. Kirkui ja raivosi, eikä mikään auttanut. Jos puheesta jotain tolkkua sai, niin saattoi vaikka kiljua, että hanskat on väärän väriset tai jotain muuta yhtä "asiaankuuluvaa". Silmät oli auki, mutta tyttö ei selvästi ollut hereillä. Ilman herätystä saattoi riehua vaikka tunnin putkeen. Ei rauhoittunut syliin, ei mihinkään.
Yölliset raivarit sai katkaistua vain viemällä tytön vessaan ja pesemällä naaman suht viileällä vedellä (tai pyyhkimällä kasvot märällä pyyhkeellä tms.) -> heräsi kunnolla, huuto loppui siihen ja meni takaisin nukkumaan (mikään tavallinen konsti ei kyllä hereille tyttöä saanut...)
Jossain vaiheessa jouduin myös rajoittamaan mm. palapelien tekemistä iltaisin, kun useimmat itkupotkuraivarit alkoivat liittyä siihen, että palat eivät menneet paikoilleen XD
Et kaikkee sitä...
Mielikuvitusrikkaiden lasten vaiva kuulemma.
Meillä meni ohi varmaan siinä 3 ikävuoden tietämillä. Ainakin pahimmat.
Pojallakin noita oli, mutta eivät kestäneet läheskään yhtä kauaa.
parahtelee kanssa ellei nuku mun vieressä. :(